Omatuntoni on arvokkaampi kuin yksikään mielipiteistäni

Ehkä vuosien kokemuksien, ehkä kypsymisemme ansiosta tulemme heräämään omatuntomme ääneen ennemmin tai myöhemmin. Tällöin nostamme äänemme vastaan melua ja teemme kantamme selväksi. Ei ole mitään lohduttavampaa kuin nukahtaa kevyellä, tyynellä sydämellä iltaisin – olipa maailma sitten mitä mieltä tahansa.

Antonio Damasio tunnetaan tunteiden neurotieteellisenä asiantuntijana. Hän määrittelee omatunnon harmonian kolmeen osaan; omaelämänkerralliseen, sosiaaliseen sekä tunteelliseen ja henkiseen itseen. Olemalla täysin tietoisia tästä ainutlaatuisesta rakenteesta, pystymme taitavammin ja johdonmukaisemmin käsittelemään todellisuuttamme.

“Jos sanot ja teet asioita kuuntelemalla sydämesi ääntä ja sinulla on jälkikäteen puhdas omatunto – olet tehnyt sen, mitä sinun täytyy.”

Meillä kaikilla on omatunto, joka toimii sielumme henkäyksenä ja tunteidemme majakkana. Se kertoo meille milloin jokin on oikein ja milloin jokin on väärin. Sinun täytyy ainoastaan virittää se hyvin ja antaa sen toimia pelottomasti kanssasi.

Omatunnon herääminen on kivuliasta

Carl Gustav Jungilla oli tapana kertoa meille, että “herääminen vaatii aina itsetutkiskelua.” Vaikka tämä kuuluisa psykologi oli avainasemassa psykoanalyysin kehityksessä, hänen metodologiansa sisälsi myös piirteitä antropologiasta, mytologiasta ja filosofiasta. Yhä edelleenkin hänen käsityksensä ihmisen omatunnosta herättää runsaasti mielenkiintoa.

Neurologi Antonion Damasion tapaan myös Jung määritteli omatunnon psykologisena kokonaisuutena, jossa syvimmät ja emotionaalisimmat kokemuksemme ovat integroituja. On syytä siis katsoa “sisäänpäin” ollaksesi tietoinen epämiellyttävistä totuuksista, virheistä ja henkilökohtaisista arvoistasi. Lopulta olemme aina pakotettuja soveltamaan toisten moraalia omamme sijaan.

Joskus vaaditaan hieman kärsimystä tullaksemme tietoisiksi näistä kaikista henkilökohtaisista ulottovuuksistamme. Jungin mukaan emme ole kykeneväisiä tekemään mitään ilman, että kohtaamme sielumme ja omatuntomme ensin. Voidaksemme elää “kevyinä”, meidän tulee ymmärtää tietoiset epäselvyytemme. Vain näin voimme olla totaalisen vapaita itsemme kanssa ja kokea kokonaisvaltaisen paranemisen.

Hiljainen omatunto lähtee sydämestä

Monet sosiaaliset ja poliittiset olosuhteemme tänä päivänä ovat täysin puuttellisia moraalisella tasolla. Sen sijaan että kunnioittaisimme etiikkaa ja rakkautta muita ihmisiä kohtaan, pakenemme itsekkyyteemme ja oman edun tavoitteluun.

Sydämiemme tietoisuutta voitaisiin lisätä kuuntelemalla tuota hiljaista, johdonmukaista ääntämme, joka lopulta johdattelisi meidät itsekunnioituksesta keskinäiseen kunnioitukseen.

Avaimet vapaaseen ja kunnioittavaan omatuntoon

Yksittäiset omatuntomme ovat enemmän kuin vain heijastus moraalisista opeistamme. Ei riitä, että ymmärtää oikean ja väärän eron, vaan meidän tulee myös sisäistää ja tuntea se sydämissämme. Tätä varten on tärkeää herätellä itseämme unesta ja tehdä ajatuksistamme ja tunteistamme tajunnallisia.

Me opetamme sinulle, kuinka aloittaa vapaan ja kunnioittavan itsetuntosi rakentaminen. Pohdi myös mitä eroja löydät näkemisen, etsimisen ja kehittämisen välillä.

• Näkeminen on taidetta haalimalla sisään asioita ilman, että antaa itsensä sukeltaa niihin täysin. Jotkut ihmiset viettävät paljon aikaa todellisuutensa hahmottamisen ja näkemisen kanssa. Se on hyvin varhainen vaihe omatuntomme rakentamisessa, joka johdattelee meitä kertomaan ja ehdottelemaan asioita ilman vastarintaa tai kysymyksiä.
• Toinen vaihe sisäisessä kehityksessämme on kyky osata “näyttää” asioita. Tämä on aina lähtöisin aikomuksesta, sillä me päätämme itse mitä haluamme näyttää ja mitä emme. Ajoittain voimme olla uteliaisuuden ja halujen johdattelemia, mutta se ei silti tee meistä välinpitämättömiä. Me tunnemme, inhoamme, vihaamme, iloitsemme ja pelkäämme asioita.

• Sokrates sanoi, että tietoisuuden korkein aste on kyky tarkastella asioita kysymyksen “miksi” kautta. Mietiskely rikastuttaa aina, sillä silloin annamme itsellemme luvan tutkiskella itseämme ja muita “ulkoa sisälle”. Meillä kaikilla on yhteys sisäiseen minäämme, joka pystyy arvoimaan arvojemme, mielipiteidemme ja tekojemme oikeutta.

Omatuntomme pitäisi pystyä täydentämään kaikkea sitä, jolla ympäröimme itsemme ja hallitsemme tunteidemme majakkaa sydämestä käsin. Vain tällöin voimme todella vapautua elämäämme haittaavista ulkoisista meluista ja muiden mielipiteistä. Selkeä omatunto on arvokkaampaa kuin mikään kulta maailmassa. Se on kuin pehmeä tyyny, joka auttaa meitä saamaan lepoa ja elämään eläämme kokonaisvaltaisesti.