Meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin viisi kiehtovaa ajatusta

27.8.2019
Tässä artikkelissa tutustumme meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin viiteen upeaan sanontaan!

Octavio Paz oli meksikolainen runoilija, joka jätti jälkeensä monia kuuluisia sanontoja ja ajatuksia. Monet niistä ovat peräisin hänen runoistaan ja upeista esseistään. Hän ilmaisi itseään kauniilla ja niin syvällisellä tavalla kirjoituksissaan, että jopa joitakin hänen kirjeistään ja artikkeleistaan pidetään hyvinä kirjallisuusteoksina.

”Nuku silmät auki, unelmoi käsilläsi. Unelmoi ääneen, laula kunnes äänesi juurtuu, saa rungon, oksia, lintuja ja tähtiä…”

-Octavio Paz-

Yksi tämän uskomattoman runoilijan parhaimmista puolista oli hänen omaperäisyytensä. On mahdotonta kuvailla häntä yhdellä tavalla. Hän rakasti erilaisten asioiden kokeilemista ja yritti tehdä jotakin erilaista kaikissa runoissaan.

Octavio Pazin viisi kiehtovaa ajatusta

1. Tarkkailija ja tarkkailtu

Todellisuus ja epätodellisuus ovat kaksi monimutkaista käsitettä. Niistä tulee jopa laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä, kun on kyse ihmismielestä. Octavio Paz viittasi tähän yhdessä sanonnassaan: ”Tarkkaillun epätodellisuus tekee tarkkailijasta todellisen.”

Tämä sanonta on sanoilla leikkimistä ja siihen sisältyy neljä asiaa: todellisuus, epätodellisuus, tarkkailija ja tarkkailtu. Tässä sanonnassa hän sanoi, että ihmisen näkökulmasta katsottuna asiat eivät ole todellisia, ellei joku katso niitä ja anna niille tarkoitusta. Mikään ei siis ole olemassa, jos emme katso sitä.

nainen mietteissään

2. Rakkaus

Rakkaus on yksi tämän runoilijan yleisimmistä aiheista. Yksi hänen parhaista sanonnoistaan rakkaudesta on: ”Rakkaus on yritys tunkeutua toiseen ihmiseen, mutta se voi onnistua vain, jos antautuminen on molemminpuolista.”

Tämä sanonta on täynnä viisautta. Ajatuksena on se, että tosirakkautta tapahtuu vain silloin, kun molemmat ihmiset tuntevat samalla tavoin toista kohtaan. Muutoin kyseessä on ennemminkin kiintymys, riippuvuus tai tapa. Tosirakkaus on molemminpuolista, eikä se ikinä perustu pakkoon tai pelkoon.

3. Uhraukset ja juhlat

Valta on myöskin suuri aihe joissakin Octavio Pazin sanonnoissa. Se ei ole yllättävää, sillä hän syntyi Meksikon vallankumouksen aikana ja kehitti joitakin mielenkiintoisia ajatuksia oman maansa ja koko maailman tilasta.

Tämä sanonta menee näin: ”Uhrauksilla ja tarjonnoilla joko rauhoitetaan tai ostetaan jumalat ja pyhimykset; lahjat ja juhlat ovat ihmisiä varten.” Tämä sanonta kertoo vanhasta uskomuksesta, jossa meidän tulee kunnioittaa jumalia, jotta ne eivät vahingoittaisi meitä. Uhraukset ja tarjonnat olivat parhaimpia tapoja sen tekemiseksi. Paz sanoi, että juhlat ajavat samaa asiaa, mutta ne ovat ihmisille.

4. Kuolema

Kuolema on ikuinen teema ja elämän karu todellisuus. Se on myös jotakin sellaista, jota meidän on vaikea täysin ymmärtää ja hyväksyä. Nykyään on melkein tabu edes tuoda sitä esiin. Emme pidä sen ajattelemisesta, joten välttelemme aihetta kokonaan.

Octavio Paz yritti päästä eroon tästä tabusta. Tämä sanonta menee näin: ”Sivilisaatio, joka kieltää kuoleman, lakkaa olemasta kieltämällä elämän.” Hän yritti siis sanoa, että jos kiellämme sen totuuden että kaikki kuolevat, saa se meidät vain elämään pinnallisempaa elämää.

alakuloinen nainen

5. Historiasta tietoiseksi tuleminen

Historia ei ole vain tarinoita tekstikirjoissa. Se ei ole myöskään vanha satu, jolla ei ole mitään vaikutusta elämäämme. Se on jotain paljon enemmän. Se muokkaa sitä keitä olemme ja mitä meillä on tänään. Historiassa on kyse kaikista eri säikeistä, jotka ovat kietoutuneet yhteen ja jotka tekevät meistä sellaisia kuin olemme, sekä ihmisinä että yhteiskuntana.

Octavio Paz kirjoitti, että ”Historiasta tietoiseksi tuleminen tarkoittaa omasta yksilöllisyydestä tietoiseksi tulemista. Tämän pohdinnan jälkeen voimme ryhtyä toimeen.” Toisin sanoen, historian tunteminen auttaa näkemään sen, mikä tekee sinusta ainutlaatuisen. Kun huomaat sen, voit ryhtyä toimeen ja yrittää muokata epävarmaa tulevaisuutta.

Octavio Paz kirjoitti monia inspiroivia sanontoja runoissaan ja esseissään. Siitä syystä hän todennäköisesti voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1990. Hän oli nero, josta hehkui loistavaa valoa koko maailmalle.

  • Paz, O. (1989). Lo mejor de Octavio Paz: el fuego de cada día. Seix Barral.