Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen viisaasti on hyväksi terveydelle

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen ei tarkoita itsehillinnän menettämistä. Mutta suuttuminen, sanominen että “olen saanut tarpeekseni” ja reagoiminen ihmiseen, joka haluaa meidän olevan nöyriä ja hiljaisia, voi olla terveellistä, jopa välttämätöntä.

Winston Churchillin elämäkerturit kirjoittivat, että tuo Britannian kuuluisa pääministeri oli perinyt johtamiskykynsä ja viktoriaanisen arvokkuutensa isältään. Äidiltään hän puolestaan oli perinyt itsepäisyytensä, energiansa ja synnynnäiset suostuttelutaitonsa.

Mutta – ja aivan kuten poliitikko itsekin sanoi useamman kerran – hänen perheellään oli kummallinen “kilpi”, jota hän kantoi alistuneena koko elämänsä ajan: masennus.

Hänen “musta koiransa”, kuten Churchill sitä kutsui, valtasi hänen yksityiselämänsä. Ulospäin hän oli energinen mies, jolla oli raudanluja tahto ja jonka onnistui estää Iso-Britannian antautumisen natseille, joka erottui loistavilla journalistinkyvyillään ja joka sai jopa Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta hänen sisällään kaikki tuo jännitys ja ahdistus kasaantuivat kuin raskaat kivet, jotka piti sulattaa yksi kerrallaan syvässä hiljaisuudessa.

Sillä poliitikkona häneltä hyväksyttiin malttinsa menettäminen silloin tällöin keinona osoittaa rohkeutta ja energiaa, mutta miehenä hänellä oli vähemmän pelivaraa. Hän eli elämäänsä “mustan koiransa”, kirjojensa ja loputtomien konjakkipullojensa kanssa.

Negatiiviset tunteet on mahdollista ilmaista menettämättä itsehillintää

Jos yhteiskunta on opettanut meille jotakin väärin, se on tunteiden jakaminen hyviin ja huonoihin. Itse asiassa jos sanomme tässä, että ärsytys, raivo ja viha ovat terveellisiä tunteita, saatat välittömästi ajatella sen olevan ristiriitaista. Kuinka nämä tunteet, jotka yhdistetään tavallisesti aggressioon, riitoihin ja jopa väkivaltaan, voivat olla hyviä?

Ja jos vielä teemme sen virheen, että tukahdutamme, nielemme ja peitämme vihan tai ärsytyksen, ainoa asia jonka saavutamme pitkällä aikavälillä – “tunnenärästyksen” lisäksi – on se, että “positiiviset” tunteemme menettävät tehonsa.

Meillä on oikeus ilmaista negatiivisia tunteita. Paras tapa tehdä se on tietysti viisaasti ja jämäkästi. Voimme sallia itsellemme oikeuden näyttää vihamme ja ärtymyksemme meitä häiritsevien asioiden edessä.

Vain koska yhdistämme nämä tunteet ongelmiin ei tarkoita lainkaan, että ne olisivat “huonoja”. Se minkä saavutamme niiden avulla, on erittäin välttämätöntä psyykkisen hyvinvointimme kannalta: opimme ratkaisemaan konflikteja paremmin.

Ihmisellä on synnynnäinen kyky olla aggressiivinen. Tämä ei kuitenkaan tee meistä huonoja. Viha on ollut kanssamme lapsuudesta asti, ja lopulta on meidän vastuullamme hyödyntää sitä käytännöllisellä tavalla, puolustaa itseämme ja määritellä rajamme.

Mukautettu suuttumus ja hyvä viha

Anna on matematiikanopettaja lukion ekaluokkalaisille. Sen lisäksi että hän on loistava opettaja, hänellä on myös erinomaiset johtamiskyvyt. Hän tietää oikean tavan kommunikoida oppilaidensa kanssa silloin, kun nämä eivät keskity opetukseen tai suoriudu vaaditulla tavalla.

Anna on välkky kommunikoinnissaan, nopea reagoimaan ja osaa ilmaista tunteensa niin, että ne vaikuttavat positiivisella tavalla hänen oppilaisiinsa. Omista tunteistaan imemällään energialla hän kykenee samanaikaisesti sekä rohkaisemaan, ohjaamaan että inspiroimaan heitä.

Mutta kaikki nämä ominaisuudet, joita Annalla on luokkahuoneessa, puuttuvat hänen yksityiselämästään, hänen perheensä ja kumppaninsa kanssa. Hän on sellainen ihminen, joka tasapainottelee kaikessa tyydyttääkseen muiden tarpeet, ja yrittää järjestää aikaa vaikka sitä ei ole. Tämän lisäksi hän on kyvytön sanomaan “ei” kenellekään.

Annan viha ja turhautuminen kerääntyvät hänen sisällään niin paljon, että hän aistii sen voivan alkaa vaikuttaa hänen työhönsä jossain vaiheessa.

Seuraavaksi kehotamme sinua pohtimaan joitakin yksinkertaisia periaatteita, jotka olisivat loistava apu Annalle ja kenelle tahansa muulle samassa tilanteessa olevalle.

Avaimet älykkääseen tunneilmaisuun

Aloitetaan muistelemalla yhtä yksityiskohtaa: ilmaistaksemme negatiiviset tunteemme itsehillintää menettämättä meidän on hyödynnettävä toimivaa, mukautettua ja hallittua vihaa. Tarkoitamme tällä kommunikaatiota ilman huutamista, loukkaamista tai tarpeetonta soimaamista — kommunikaatiota, jossa jokainen sanottu sana suodatetaan ensin kunnioituksen ja tyyneyden suodattimen läpi.

Emme siis tukahduta tai naamioi tunteitamme. Jos jokin häiritsee tai loukkaa meitä, meidän ei tulisi niellä noita tunteita kuin pakottaisimme itsemme syömään pilaantunutta ruokaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi reagoida heti raivokkaasti. Jos teemme näin, on hyvin todennäköistä, että vihamme toimii kannaltamme hyödyttömästi, eikä tilanne näin ollen mene hyvin.

Paras tapa toimia tällaisissa tilanteissa on suunnitella etukäteen, mitä aiomme sanoa, kuinka sanomme sen ja milloin sanomme sen. Tämä suunnittelu antaa meille mahdollisuuden olla älykkäämpiä — ei kuitenkaan epäaitoja tai epärehellisiä — reaktioissamme.

Lopuksi: hyvin hallitulla vihalla on kyky antaa meille voimaa, jota tarvitsemme ratkaistaksemme kaikenlaisia tilanteita. Näin ollen itsemme ilmaiseminen älykkäällä, kunnioittavalla ja jämäkällä tavalla antaa meille mahdollisuuden olla aidosti vapaita.