Myötätunto on uusinta terapiaa - ole lempeä itsellesi

Myötätunto on jäänyt terminä ja ilmiönä vaille riittävää arvoa. Tällä hetkellä se yhdistetään lähinnä hyväntekeväisyyteen ja sääliin. Sama on käynyt “myötätunnon itseään kohtaan” suhteen, mikä nostattaa pintaan ajatuksia uhriutumisesta. Mikään ei kuitenkaan ole kauempana näiden käsitteiden todellisesta luonnosta, joka ei tule edistäneeksi yksilön rajoittunutta maailmankuvaa, vaan itse asiassa rikastaa ja laajentaa sitä.

Näin tapahtuu jopa siinä määrin, että myötätuntoon keskittyvä terapiamuoto on nykyisin muodissa. Kuten nimestäkin saattaa päätellä, on kyseessä eräänlainen terapeuttinen väliintulo, jossa nähdään myötätunnossa piilevän keino parantaa monien eri vaikeuksista kärsivien ihmisten olotilaa. Tämä näyttää olevan erityisen totta sellaisten ihmisten kohdalla, jotka kritisoivat itseään ja muita kovin ankarasti ja toistuvasti.

Kaikkein mielenkiintoisin osuus tässä uudessa terapiassa on se, että sen tehokkuus on testattu tieteellisesti laboratorio-oloissa. Näin on todistettu, että myötätuntoa voi oppia ja harjoittaa. Lisäksi todistettiin, että tämän tekeminen muuttaa ja parantaa aivoja. Kaikki näyttääkin viittaavan siihen, että myötätunto lisää tyyneyttä, iloa ja motivaatiota monilla elämän osa-alueilla.

“Kaikki aito rakkaus on myötätuntoa ja kaikki rakkaus vailla myötätuntoa on itsekästä.”

-Arthur Schopenhauer-

Myötätuntoon perustuva koe 

Tutkimus suoritettiin Yhdysvalloissa Wisconsinin yliopistossa Center for Investigating Healthy Minds -tutkimuskeskuksessa. Myöhemmin tutkimus julkaistiin Psychological Science -lehdessä. Tätä tutkimusta varten valittiin joukko vapaaehtoisia, joita koulutettiin tietyn tyyppiseen meditaation, jota kutsutaan nimillä “myötätuntomeditaatio” ja “Tonglen”.

Tämän tyyppisessä meditaatiossa käytetään tekniikkaa, joka perustuu toisten ihmisten kivun tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Tämä yhdistetään hengitysharjoituksiin. Hengitettäessä sisään toisten ihmisten kärsimys visualisoidaan ja sisäistetään. Hengitettäessä ulos puolestaan visualisoidaan ja säteillään toisten ihmisten hyvinvointia.

Kokeen aikana osanottajia pyydettiin kuvittelemaan tilanne jossa joku kärsii ja he haluavat poistaa tuon tuskan. He saivat auttaa omaa prosessiaan käytämällä apunaan ilmaisuja kuten “Toivon, että et tunne kipua”, “Toivon, että olet onnellinen” ja muita vastaavia lauseita.

Kun he suorittivat tämän harjoituksen ensimmäisen kerran, heitä pyydettiin ajattelemaan rakastamaansa ihmistä. Tämän jälkeen heitä pyydettiin ajattelemaan tuntemattomia. Lopuksi heidän tuli suorittaa harjoitus samalla kun ajattelivat ihmistä, jonka kanssa heillä oli ongelma.

Tutkijat valvoivat osanottajien aivoja funktionaalisen magneettikuvauksen avulla, joka suoritettiin koulutusta ennen ja sen jälkeen. Tällä tavoin saatiin todistettua, että vapaaehtoisten aivoissa tapahtui muutoksia. Erityisesti alempi päälaen aivokuori (inferior parietal cortex) ja muut alueet osoittivat merkkejä lisääntyneestä toiminnasta. Tämä osoittaa, että myötätuntoa ja ystävällisyyttä voidaan kehittää, tavallaan samoin kuin lihasta.

Myötätunto ja yksilöllinen hyvinvointi

On tavallista, että jos ihminen on äärimmäisen kriittinen muita kohtaan, hän on kriittinen myös itseään kohtaan. Sama pätee tilanteisiin joissa asetelma on toisinpäin. Näissä tapauksissa ihminen keskittyy omaan egoonsa liioitellussa määrin. Tämä estää häntä tuntemasta myötätuntoa muita kohtaan, ja lisäksi myös itseään kohtaan. Tämä voi aiheuttaa suunnattomasti kärsimystä.

Tällöin pinnan alla väreilee suhteetonta ylpeyttä, joka estää yksilöä kokemasta elämää rentoutuneesta ja myönteisestä näkökulmasta käsin. Jokaisesta tapahtumasta tuleekin itse asiassa taistelu, jossa kaikkein tärkeintä on selvitä voittajana.

Myötätuntoon keskittyvä terapia kehittää kykyä tuntea toisten kärsimys ja toivoa heidän toipumistaan. Samoin terapia opettaa, että tätä harjoitusta tulee jo alkujaan soveltaa itseensä. Myötätunnon ulottaminen itseään kohtaan ei tarkoita itsensä surkuttelua tai säälimistä. Eikä se tarkoita myöskään itkemistä tai valittamista, kuinka tuntee oman olonsa alempiarvoiseksi tai kykenemättömäksi.

Kaikessa on kyse sen oppimisesta, että ei syytä itseään omista virheistään, vioistaan ja huonoista päätöksistään. Ajatuksena on oppia olemaan tuomitsematta itseään ankarasti käyttämällä hyödyksi sitä jälkiviisauden tuomaa etua, että tiedämme jo, mikä on lopputulos.

Myötätunnon monet hyödyt

Idän ihmiset ovat harjoittaneet myötätunnon taitoa muita ja itseään kohtaan jo vuosituhansien ajan. Myötätuntoon keskittyvä terapia ottaa uudelleen käyttöön buddhalaisia periaatteita, mutta yhdistää tähän lisäksi neurotieteellisiä tekijöitä. Yllä mainitsemamme kokeilu osoittaa, että myötätunnon harjoittaminen aktivoi oksitosiinin erityksen aivoissa.

Oksitosiini on niin kutsuttu “onnellisuushormoni”. Lisäksi muita muutoksia tapahtuu insulassa, hippokampuksessa ja aivolisäkkeessä. Tämä lisää yksilön tyyneyttä, turvallisuuden tunnetta ja hyvinvoinnin kokemusta.

Maailma on tällä hetkellä täynnä viestejä, jotka yllyttävät meitä suuntaamaan itsemme kohti pätevyyttä ja menestystä. Tästä on muovautunut monille valtava taakka. Tällainen taakka vie lopulta ihmisen voimat ja johtaa hänet kärsimään ahdistuneisuudesta ja masennuksesta. Myötätuntoon keskittyvä terapia on kutsu palauttaa ystävällisyys ihmisyksilön tärkeimmäksi arvoksi. Se kumpuaa ymmärryksestä, että tämän ystävällisyyden tulisi alkaa jokaisen itsensä hyvästä kohtelusta.