Muutos ei tapahdu mukavuusalueella

Hyvät asiat eivät tapahdu meille vain koska haluamme niitä; ne tapahtuvat kun me ryhdymme tekoihin houkuttaaksemme niitä puoleemme ja olemme valmiit astumaan mukavuusalueemme ulkopuolelle niitä mahdollistavia tilanteita luodaksemme. Tältä alueelta poistuminen on välttämätöntä muutoksen mahdollistamiseksi. Hyvät asiat tapahtuvat kun me rohkenemme matkustaa vuorta kohti, eivät odottamalla että vuori tulee luoksemme.

Ja todellakin, ainut keino saavuttaa tavoitteemme on asettaa niille määräaika. Vaikka tämä saattaa kuulostaa oudolta, niin muuttuu sisällämme jokin siinä vaiheessa kun teemme tämän. Jos me olemme luottavaisia kaikkien elämän meille tarjoamien mahdollisuuksien tavoittamisen ja hankkimisen suhteen, me päädymme omimaan elämänvoimamme käyttöömme ja energisoimaan itsemme tasolle, jolla voimme saavuttaa tavoitteemme.

“Kaksi tietä erkani metsässä ja minä valitsin niistä vähemmän matkatun, ja tämän eroavaisuuden merkitys on kaikki kaikessa…”

-Robert Frost-

On myös mahdollista, että asettamalla pyrkimyksillemme aikarajat me voimme ymmärtää kirkkaammin olemmeko määritelleet toiveemme ja halumme parhaalla mahdollisella tavalla vai emme. Tämä tarjoaa meille tarvitsemamme selkeämmän käsityksen tilanteestamme, jotta voimme tarvittaessa määritellä uudelleen mitä me haluamme, niin että pystymme saavuttamaan sen mitä elämältä todella toivomme.

Oppimisalue

Alue jossa oppiminen tapahtuu, on välittömästi sen ulkopuolella mitä me jo entuudestaan tunnemme ja tiedämme. Tämä on se paikka jonne meidän pitää mennä laajentaaksemme näkökulmaamme maailmasta ja hankkiaksemme uutta tietoutta. Me opimme todella paljon opiskellessamme, tarkkaillessamme, kokiessamme, vertaillessamme, matkustellessamme ja tavatessamme uusia ihmisiä.

On paljon ihmisiä, jotka rakastavat oppimista ja ovat aina valmiit nauttimaan uusien horisonttien tarjoamista näköaloista. Mutta yhtä lailla on myös ihmisiä, jotka pelkäävät muutosta, eivätkä tunne oloaan mukavaksi uusien asioiden äärellä, vaan ennemminkin karsastavat oppimista. He välttävät mukavuusalueeltaan poistumista kaikissa tapauksissa, paitsi jos se on täysin välttämätöntä.

Nämä ihmiset ovat niitä, jotka uskovat että mukavuusalueensa ulkopuolelle astuminen on jollain muotoa vaarallista. Joka päivä he tulevat kotiin töistä, syövät illallista, katsovat televisiota ja menevät sitten nukkumaan. Heidän koko elämänsä rajoittuu heidän päivittäisiin rutiineihinsa.

Paniikkialue

Kaukana mukavuusalueen ulkopuolella on paniikkialue. Tämä alue on olemassa vain niille, jotka elävät mukavuudenhaluisesti eivätkä koskaan tohdi kyseenalaistaa elämää tai itseään. Tämä on se paikka missä kuulet ihmisten sanovan: “älä tee sitä”, “sinä tulet vielä epäonnistumaan”, “ei se ole riskin arvoista ja kamalia asioita voi tapahtua”.

Mutta mitä nämä ihmiset kieltäytyvät myöntämästä on, että ainut tapa luoda uskomattoman ihana erilaisten kauniiden kukkien täyttämä puutarha, on irrottautua totutuista sovinnaisuuksista ja käytännöistä, jotka me yksilöinä ja yhteiskuntana määräämme noudatettaviksi. Muutos on mahdollista ainoastaan muutoksen tilassa, ei rauhallisen tasaisesti muuttumattomana paikallaan pysyvässä.

Taika-alue

Tämä on se alue, missä ihmeelliset asiat ilmenevät toteen ja näyttäytyvät konkreettisina. Se vahvistaa meidän unelmiamme sekä rohkaisee meitä pysymään liikkeellä ja jatkamaan eteenpäin.

Kun me astumme tälle alueelle on mahdollista, että me koemme pelkoa. Meidät saattaa esimerkiksi vallata murskaava tunne, että olemme menettäneet mukavuusalueemme lopullisesti, mutta myöhemmin käsitämme että näin ei olekaan käynyt. Meidän mukavuusaluettamme ei ole tuhottu tai siitä hankkiuduttu eroon, vaan sen sijaan se on laajentunut ja kasvanut.

Lisäksi, vaikka sinun tunnepohjaisesti mukavalta tuntuvan tason rajamailla liikkumisen luoma jännite saattaa kehottaa sinua perääntymään, niin sinun motivaatiosi aiheuttama jännite puskee sinua eteenpäin ja tekee asioiden toteuttamisesta paljon helpompaa sinulle.

On täysin normaalia, että pelkäämme näyttävämme naurettavilta, epäonnistuvamme, menettävämme aikaa perheemme tai pitämiemme asioiden tekemisen parissa. Mutta kuitenkin ainut tapa jolla voimme vapauttaa itsemme näistä peloista on itse asiassa kohdata ne olemalla uusien asioiden oppimisen myötä tietoisia siitä mitä meiltä tai meistä uupuu.

Juuri nyt on se hetki, jolloin sinun pitää pysähtyä ja pohtia mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä, jotta saat lopulta tehtyä unelmistasi totta. Tämä on jotain mikä meidän jokaisen täytyy käydä läpi aikanaan ja omakohtaisesti. Jos me alamme käydä psyykkisissä kalentereissamme läpi yhtälöitä “päivistä jolloin mitään ei tapahdu”, niin me päädymme jäämään vaille kaikista niistä meiltä huomaamatta jääneistä mahdollisuuksista, joita elämä meille tarjoaa.

Voisin mennä niinkin pitkälle, että jos tunnet olevasi peloissasi, mutta samaan aikaan sinua puskee jokin sisältä käsin jatkamaan eteenpäin, niin väitän sen johtuvan siitä että olet oikeilla jäljillä. Muutos on jännitystä ylläpitävä ja vapauttava voima. Pidetään mielessä, että me emme voi löytää uusia meriä jos jatkuvasti pelkäämme menettävämme näköyhteyden rantaviivaan.

Kuvat luovuttanut käyttöön: natalia_maroz