Mustasukkaisuuden hulluus parisuhteessa
Kysy itseltäsi, oletko koskaan pelännyt menettäväsi rakastamasi henkilön jollekulle toiselle. Pelko on yksi rakkauden monista puolista. Me pelkäämme menettävämme sen mitä meillä on ja sen mitä me olemme, ja tämä taas voi johtaa mustasukkaisuuteen jos me emme ole varovaisia.
Kuinka mustasukkaiset ihmiset toimivat?
Mustasukkaiset ihmiset kiinnittävät aina huomiota jokaiseen askeleeseen jonka heidän kumppaninsa ottavat, tarkkaillen ja kontrolloiden heitä rajoittaakseen heidän toimintaansa. He ajattelevat että tekemällä näin he voivat välttää tai todistaa heidän kumppaninsa uskottomuuden. He havaitsevat uhan jokaiselta henkilöltä, joiden kanssa heidän kumppaninsa on vuorovaikutuksessa: työtoverit, luokkatoverit, perheenjäsenet, ystävät ja jopa satunnaiset tuttavat. Jotkut ihmiset ovat jopa mustasukkaisia heidän kumppaniensa menneisyyden kokemuksista, ennen kuin he edes tunsivat toisensa.
On olemassa kahta eri tyyppistä mustasukkaisuutta: pakkomielteinen ja harhaluuloinen. Henkilö voi kokea yhtä tai molempia tyyppejä samanaikaisesti.
Millaista on pakkomielteinen mustasukkaisuus?
Pakkomielteiselle mustasukkaisuudelle on ominaista erilaisten rituaalien suorittaminen varmistaakseen, tarkistaakseen ja hallitakseen kumppanin käyttäytymistä. Tässä on muutama esimerkki pakkomielteisestä mustasukkaisuudesta:
- He lukevat kumppaninsa tekstiviestit, sähköpostit ja kaiken sosiaalisesta mediasta.
- He epäilevät kumppaniaan joka kerta kun he ovat skeptisiä esimerkiksi jostain kuvasta, viestistä tai puhelusta.
- He soittavat kumppanilleen jatkuvasti ja suorittavat yllätysvierailuja varmistaakseen, että heidän kumppaninsa on siellä missä tämä sanoo olevansa.
- He kieltävät kumppaniaan käyttämästä meikkiä, laittamasta hiuksiaan, pukeutumasta miten hän haluaa, jne., sillä he ajattelevat tämän kaiken johtavan uskottomuuteen.
- He yrittävät loitontaa kumppaninsa omasta perheestään, sillä he ajattelevat perheen lähettävän kumppanilleen viestejä mahdollisilta rakastajilta.
- He loitontavat kumppaninsa ystävistä jotka ovat vastakkaista sukupuolta, pitääkseen hänet erossa pettämisestä.
- He loitontavat kumppaninsa myös samaa sukupuolta olevista ystävistä, siltä varalta että ystävä onkin homoseksuaali.
Kun ihmiset kantavat harteillaan tällaisia käyttäytymismalleja, se ruokkii heidän ahdistustaan, huoltaan ja epäluottamustaan. Heidän häiriintynyt ajattelutapansa saa aikaan emotionaalista kärsimystä.
- He tuntevat olevansa vastenmielisiä.
- He pelkäävät olla yksin.
- He ajattelevat että kuka tahansa saattaa olla parempi kuin he, ja että joku saattaa ottaa heidän kumppaninsa pois heiltä.
- He hautovat mielessään epävarmuutta, ja he heijastavat sitä muihin.
Millaista on harhaluuloinen mustasukkaisuus?
Ihmiset joiden mustasukkaisuus on harhaluuloista, ovat vakuuttuneita kumppaninsa syyllisyydestä vaikkei mitään ole tapahtunutkaan. Heidän mustasukkaisuutensa on äärimmäisen kohtuutonta ja se muuttuu noidankehäksi (mikä tahansa pienikin yksityiskohta voi olla todiste siitä miksi heidän mustasukkaisuutensa on oikeutettua). He ovat äärimmäisen omistushaluisia.
Tämän kaltaiset ihmiset etsivät salaisia rakastajia, ajatellen että he ovat olemassa vaikka eivät ole.
He omaksuvat valppauden ja epäluottamuksen asenteen, mikä tekee kumppanista varautuneen ja vihaisen. He saavat toisensa kärsimään, ja molemmat vahvistavat toistensa käyttäytymistä. Mustasukkaisesta osapuolesta tulee entistä valppaampi ja hänen kumppanistaan tulee entistä varautuneempi.
Heistä tuntuu pahalta että he saavat toisensa kärsimään, mutta tämä ei ehkäise heidän mustasukkaisuuttaan laukeamasta mihin tahansa ärsykkeeseen. Tavallisesti mustasukkaisuus päätyy aggressioon, oli se sitten verbaalista tai fyysistä, tai sitten psykologista. Sitten kun he ovat rauhoittuneet, he palaavat takaisin syklin alkuun ja anelevat toisiltaan anteeksiantoa.
Voivatko mustasukkaiset ihmiset muuttua?
Tottakai mustasukkaiset ihmiset voivat muuttua. Itse asiassa, kognitiivinen käyttäytymisterapia on osoittautunut yhdeksi parhaimmista työkaluiksi saada aikaan näitä muutoksia. Hoidon avulla mustasukkaiset ihmiset voivat oppia luottamaan muihin ja uskomaan vahvasti kumppaninsa uskollisuuteen ja haluun olla heidän kanssaan.
He voivat muuttua kun he ymmärtävät että heillä on hyveitä ja että he ovat rakastamisen arvoisia, kun he hyväksyvät että he kykenevät muuttamaan heikkoutensa, ja kun he oivaltavat että he voivat antaa kumppanilleen tilaa. Tämä muutos tulee olemaan pysyvä, kun he saavuttavat arvon ja hallinnan tunteen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Batinic, B., Duisin, D., & Barisic, J. (2013). Obsessive versus delusional jealousy. Psychiatria Danubina, 25(3), 334–339. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24048408/Frampton, J. R., & Fox, J. (2018). Social Media’s Role in Romantic Partners’ Retroactive Jealousy: Social Comparison, Uncertainty, and Information Seeking. Social Media + Society, 4(3). https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/2056305118800317
-
Carlen, A. M., Kasanzew, A., & López, A. F. (2009). Tratamiento cognitivo conductual de los celos en la pareja. Revista Electrónica de Psicología Iztacala, 12(3), 173-186. http://www.journals.unam.mx/index.php/repi/article/view/15482
-
Curling, L., Kellett, S., Totterdell, P., Parry, G., Hardy, G., & Berry, K. (2018). Treatment of obsessive morbid jealousy with cognitive analytic therapy: An adjudicated hermeneutic single-case efficacy design evaluation. Psychology and psychotherapy, 91(1), 95–116. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28990738/
- Marín-Cortés, A., & Daniel Gutiérrez, J. (2019). Emociones relacionadas con los celos de pareja producidos por el uso de Facebook. Global Media Journal México, 16(31), 4. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7707870
- Monroy Hernández, E., Amador Velázquez, R., & Rodríguez García, C. (2014). Tipos de celos en una comunidad universitaria. Revista de Ciencias Sociales, 5(8). https://www.researchgate.net/publication/357131114_Tipos_de_Celos_en_una_Comunidad_Universitaria
- Ortigue, S., & Bianchi-Demicheli, F. (2011). Intention, false beliefs, and delusional jealousy: insights into the right hemisphere from neurological patients and neuroimaging studies. Medical science monitor : international medical journal of experimental and clinical research, 17(1), 1–11. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3524690/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.