Multitasking: liian monta asiaa samalla kertaa
Me elämme uskomattoman nopeatempoisessa maailmassa. Liikkuminen ja kommunikaatio ovat kehittyneet niin paljon, että voimme olla lähempänä kuin koskaan, nopeammin kuin koskaan.
Totumme yhä enemmän ja enemmän elämään, joka on täynnä näyttöjä, viestejä, ääniä ja keskusteluja, jotka kaikki ovat käynnissä samaan aikaan. Nämä asiat vähentävät välimatkaa väliltämme, mutta samaan aikaan ne ovat häiriötekijöitä ja tehtäviä ja taakkoja, joita meidän on pakko tehdä.
Mitkä siis ovat multitaskingin seurauksia? Mitä meille tapahtuu, kun yritämme tehdä liian monta asiaa samaan aikaan?
Multitasking: Mitä tapahtuu, kun teemme liian montaa asiaa samalla kertaa?
Multitaskingilla tarkoitetaan sitä, että yritämme tehdä monia asioita samaan aikaan. Tämä saattaa itse asiassa tehdä meistä vähemmän tuotteliaita, kuin mitä normaalisti kykenisimme olemaan. Mikäli teemme monia asioita samaan aikaan, emme kykene keskittymään yhteen asiaan kunnolla ja saattamaan sitä loppuun.
Yhteiskunnassa, jossa asioiden täytyy tapahtua enenevissä määrin välittömästi, tarvitsemme vastauksia ja tuloksia, joiden tulee olla sekä oikeita että nopeita. Tässä informaation valtameressä meidän tulee valita tehtäviä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä, ja keskittää huomiomme niihin.
Ihmisaivoilla, mystisellä ja uskomattomalla elimellä, on myös rajansa. Vaikuttaa siltä, että suuren informaatiomäärän käsitteleminen saa meidät romahtamaan ja alamme tehdä virheitä.
Loppujen lopuksi voi siis käydä niin, että meille tulee tunne, ettemme ole saaneet koko päivänä mitään aikaiseksi, mutta olemme silti uupuneita.
Laatu ja määrä
Jotta emme tuntisi olevamme kuin tuulen mukana kieppuva tuuliviiri, meidän tulisi suunnitella päivämme ja luoda itsellemme realistisia päämääriä. Näiden päämäärien tulisi olla selkeitä, eivätkä ne saisi olla liian vaikeita.
Jotta voimme olla tässä tehokkaita, olisi hyvä, että meillä olisi aina kalenteri tai tehtävälista lähettyvillämme, johon voisimme merkitä tehdyksi saadut asiat sekä ymmärtää, mitä kaikkea meillä on vielä tehtävänämme.
Tehtävien kategoroiminen voi myös olla avuksi. Esimerkiksi:
- Työ: realistisia tehtäviä, jotka tulee saada valmiiksi töissä
- Sosiaalinen: viestejä ystäville ja perheelle, suunniteltuja tapaamisia, sosiaalisten verkostojen päivittämistä
- Vapaa-aika: urheilu, tanssiminen, musiikki, meditointi, yms…
Näin tekemällä teemme päivästämme ja tehtävistämme konkreettisempia. Kykenemme organisoimaan itsemme tehokkaammin, jotta voimme olla mahdollisimman tuotteliaita, emmekä unohtele niin monia asioita.
Jos haluamme tehdä kaiken, emme tee mitään
Emme voi tehdä kaikkea. Tämä on todellisuutta, joka meidän tulee hyväksyä. Joskus asetamme itsellemme liian monia tavoitteita, jotka kuvittelemme voivamme suorittaa yhdessä päivässä. Tämä suunnitelma saattaa kuitenkin olla epärealistinen, emmekä saa ikinä kaikkea tätä tehdyksi.
Tällöin alamme tuntea olomme pettyneeksi. Sen sijaan, että olisimme ylpeitä siitä mitä olemme saavuttaneet, sanomme jotakin tähän tyyliin: “en saanut sitä tehdyksi…”, “tuhlasin vain aikaani” tai “en osaa tehdä mitään”.
On parempi valita vain muutamia asioita tehtäväksi ja tehdä ne kunnolla. On myös tärkeää sanoa “ei” niille asioille, joista tiedämme, ettemme pysty niitä tekemään. Meidän tulee siis olla fiksuja myös tehdessämme suunnitelmia ja antaessamme lupauksia muille ihmisille.
Vaikka joskus meidän tuleekin olla toisen ihmisen tukena, toisinaan meidän kuitenkin tulisi antaa rehellinen selitys ja tarjota realistisempaa vaihtoehtoa.
Keskity jokaiseen askelmaan
Jotta voimme saavuttaa tien pään, meidän tulee nauttia matkan jokaisesta askeleesta. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta voimme nauttia jokaisesta liikkeestämme matkalla maaliin ilman, että mietimme liikaa lopputulosta. Se on avain siihen, että onnistumme tekemään jotakin hyvin.
Meidän tulisi ylläpitää toivoamme sen sijaan, että odottaisimme epäonnistumista. Epäonnistumisen uumoileminen voi lamaannuttaa meidät ja estää meitä edes yrittämästä.
Multitaskingin lopputulema on se, että jätämme puolitiehen asiat, jotka olemme aikoneet suorittaa, ja kysymykset jäävät vastaamatta. Kun näin tapahtuu, saatamme ahdistua siitä, että ympärillämme on niin paljon tekemättömiä asioita, jotka tulisi saattaa päätökseen.
Kun tekemättä jääneet asiat alkavat kasaantua, ajatukset, kuten “minun olisi pitänyt saada tämä tehdyksi”, “en tiedä, miten hoitaa tämä asia” tai “en saa ikinä tätä tehdyksi”, ottavat meistä vallan ja tekevät meistä yhä tehottomampia. Tämän seurauksena havainnointikykymme muuttuu ja meistä alkaa tuntua, että käytämme enemmän – liian paljon – aikaa yhteen tiettyyn asiaan. Tämä noidankehä saattaa johtaa yhä intensiivisempään multitaskingiin.
Pyhitä hiljainen aika
Tässä erilaisten stimulanttien maailmassa meille saattaa joskus tulla tunne, että olemme unohtaneet hiljaisuuden. Hiljaisuus on upea mahdollisuus tuntea olonsa vapaaksi.
Autot, hälytykset, uutiset ja kaikenlaiset ilmoitukset täyttävät jokapäiväisen elämämme, jolloin aivomme joutuvat kiinnittämään huomiota koko ajan uuteen asiaan.
Hiljaisuus ei olekaan ainoastaan tapa rentouttaa korviamme vaan myös tapa ottaa etäisyyttä kaupungin ja kiireisen elämän ääniin, hajuihin ja näköhavaintoihin. Ympäröimällä itsemme hiljaisuudella voimme etääntyä täysin kaikista muista stimulanteista paitsi itsestämme.
Me tarvitsemme samaa kuin suojellut metsäalueet ja suot: henkinen ekosysteemimme tarvitsee huolenpitoa.
Aseta siis konkreettisia päämääriä, organisoi päiväsi ja anna itsellesi hieman hiljaista aikaa, jotta saat mahdollisuuden olla niin tuottelias kuin mahdollista. Sen sijaan, että keskittyisit moneen asiaan, valitse ne asiat, jotka haluat tehdä ja jotka ovat realistisia.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.