Muistin oudoimmat ilmiöt

Ihmismuisti ei toimi kuten tietokone. Muisti ei ole kuin jokin yksinkertainen varasto, jonka hyllyille muistot, kokemukset ja ajatukset lajitellaan. Niitä ei voi vetää ulos tuosta vain ja tarkastella. Ihmisen aivot toimivat niin, ettei muistoja voi tallentaa objektiivisena, korruptoimattomana tietona. Muistot sisältävät mielikuvitusta, tunteita ja informaation lajittelua. Muisti on luova osa aivoja.

Ihmisten kohdalla ei voi edes puhua yhdestä kaikkia yhdistävästä muistista, sillä jokaisen aivot toimivat eri tavalla ja jokaisen muistilla on ominaispiirteitä, joita ei muista ihmisistä löydy. Muisti jakautuu eri osiin. Semanttisessa muistissa säilytetään kielelliset kyvyt ja episodisessa muistissa säilyvät tilanteet ja tapahtumat. On olemassa myös lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen muisti.

Tunteilla on suuri vaikutus kaikkiin muistoihin, ja tyydyttävät, mukavat muistot muistetaan traumaattisia tai turhauttavia muistoja paremmin. Unohdamme ja muistamme asioita siitä riippuen, millaisia tunteita muistoihin liittyy, ja mitä muistoja tarvitsemme elämiseen ja selviämiseen. On tärkeää elämisen kannalta muistaa esimerkiksi se, että tuli polttaa ja sähkö voi olla vaarallista.

Mieleenpainaminen voi häiriytyä, sillä muistin toimintaan liittyy monia häiriöitä, niin sisäisiä sairauksia kuin ulkoisiakin tekijöitä, kuten kova isku päähän.

Tyypillinen muistinmenetys eli amnesia

Muistinmenetyksessä ihminen menettää kokonaan muistinsa tai muistinmenetys liittyy vain tiettyihin asioihin. Vakavissa tapauksissa amnesia voi pyyhkäistä mukanaan kaikki muistot elämän varrelta, eikä ihminen tiedä kuka tai missä hän on. Lievissä tapauksissa muistinmenetys ilmenee faktojen tai menneisyyden kokemusten unohtamisena.

Paikallinen amnesia

Paikallisessa amnesiassa ihminen menettää tiettyjä opittuja jaksoja tai tiettyjä ajanjaksoja muistista. Muistista saattaa häipyä muutaman minuutin jakso, tai kokonaisia tunteja ja päiviä. Paikallinen amnesia tunnetaan muistikatkona, joka voi aiheutua monista eri syistä. Paikallinen amnesia voi syntyä fyysisen tai psyykkisen vamman tai trauman seurauksesta, tai alkoholin tai huumausaineiden käytöstä.

Kuvallinen amnesia

Kuvallinen muistinmenetys liittyy asioiden ja ihmisten nimien unohtamiseen. Ihminen tunnistaa esineen muodot ja osaa kuvailla niitä, mutta esineen oikea nimi karkaa mielestä.

Sama tapahtuu, kun ihminen unohtaa jonkun nimen: ihminen tunnistaa henkilön ja tietää kaiken häneen liittyvän, mutta ei pysty palauttamaan mieleensä heidän nimeään. Jos ihminen esitellään hänelle eri nimellä, henkilö tietää, ettei käytetty nimi ole ihmisen oikea nimi, mutta hän ei silti pysty muistamaan oikeaa nimeä.

Tunnepitoinen amnesia

Tämä ilmiö syntyy, kun muistoon liitty vahva tunne tai tunnepitoisia vaikutteita. Tällainen muistinmenetys voi koskea esimerkiksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet rankasti kokeisiin ja unohtavat sitten ennen koetta kaiken oppimansa. Kun muistojen mieleenpainamiseen liittyy ahdistusta, se vaikuttaa muiston kehittymiseen ja voi aiheuttaa psyykkisen esteen muiston mieleenpalauttamiselle.

Hypermnesia

Tämä muistihäiriö on vaikutukseltaan päinvastainen kuin muut yleiset muistihäiriöt. Hypermnesiassa henkilöllä on epänormaali kyky muistaa asioita ja yksityiskohtia. Hypermnesia toimii muistinmenetyksen vastakohtana, sillä henkilö tuntuu pystyvän palauttamaan mieleensä kirkkaasti minkä tahansa muiston. Usein hypermnesiaa ilmenee ihmisillä, jotka kärsivät epilepsiasta tai jotka ovat käyneet lähellä kuolemaa.

Kuvan lähde: Landahlauts