Miten pystyisit tekemään parempia päätöksiä?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Adriana Díez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Uskotko, että valintavaihtoehtojen määrä vaikuttaa päätöksentekoosi? Luuletko, että aivosi ottavat huomioon kaikki tarjolla olevat valintavaihtoehdot? Pystyisitkö tekemään parempia päätöksiä, jos sinulla olisi enemmän valintavaihtoehtoja vai helpottaisiko päätöksentekoasi se, että sinulla olisi vähemmän valinnanvaraa? Näihin kysymyksiin koetamme vastata tässä artikkelissa.

Kuvittele, että menet ravintolaan ja ruokalistalla on noin 100 ruokalajia valittavana. Entä miltä tuntuisi, jos elokuvateatterissa olisi yli 50 elokuvaa valittavana? Kuinka kauan sinulta menisi päätöksen tekemiseen? Luuletko, että olisit tyytyväinen tekemääsi valintaan? Useimmissa tapauksissa valintavaihtoehtojen rajaaminen helpottaa päätöksentekoa. Tämä johtuu siitä, että pienempi määrä valintavaihtoehtoja merkitsee myös pienempää määrää analysoitavia vaihtoehtoja.

“Valintasi heijastakoon toiveitasi sen sijaan, että ne heijastavat pelkojasi.”

-Nelson Mandela-

Uudet teknologiat pureutuvat toiminnoillaan juuri tähän asiaan. Ne suodattavat tietoa niin, että se vastaa paremmin mieltymyksiäsi. Ne jättävät yksinkertaisempia valintoja näkyville tai ryhmittelevät ne kategorioihin niin, että päätöksentekosi on helpompaa. Ne hoitavat tämän asian niin, ettei aivojesi tarvitse käyttää niin paljon aikaa valinnan tekemiseen.

Lisäksi pienempi määrä valintavaihtoehtoja suosii myös sitä, että valitsemme sen vaihtoehdon, jonka uskomme olevan paras. Tämä johtuu siitä, että se sopii erittäin hyvin yhteen kulutusyhteiskuntamme intressien kanssa. Voimme helposti havaita, että tuotteiden valmistajat ja palvelujen tuottajat eivät selvästikään halua meidän juuttuvan päätöksentekovaiheeseen. Voimme havaita tämän esimerkiksi “erikoistarjouksissa”, jotka on osoitettu ensimmäisille X määrälle tilauksia.

Pelko paremman vaihtoehdon löytämisestä valinnan tekemisen jälkeen

Nykyajan termi FOBO tulee englanninkielisistä sanoista “fear of better options”. Sillä tarkoitetaan pelkoa paremman vaihtoehdon löytämisestä valinnan tekemisen jälkeen. Sillä viitataan päätöksenteon lykkäämiseen siitä syystä, että haluamme tehdä parhaan mahdollisen valinnan. Mitä enemmän aikaa meillä on käytettävissämme, sitä enemmän vaihtoehtoja voimme käsitellä ja sitä suuremmat mahdollisuudet meillä on parhaiden mahdollisten vaihtoehtojen löytämiseen. Monissa tapauksissa tämä ilmiö saa meidät jättämään tuonnemmaksi päätökset, jotka voisimme tehdä tänään.

Sen lisäksi, että pelkäämme ohittavamme parhaan vaihtoehdon, jatkamme tämän strategian toistamista, koska se saa vahvistusta eri tavoin. Toisaalta on tapauksia, jolloin jatkamme jo tekemämme päätöksen ajattelemista. Tämä ilmenee siten, että ajatuksemme kiertävät vielä esimerkiksi auton ja pesukoneen valinnassa, vaikka ostimme jo kummatkin. Kun meille tulee vastaan parempi vaihtoehto, tunnemme itsemme täysin häkeltyneiksi. Parempia vaihtoehtoja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin tämäntyyppisissä valintatilanteissa, koska teknologia jatkaa eittämättä edistymistään.

Herbert Simon erotteli 50-luvulla kahdentyyppisiä ihmisiä päätöksenteon suhteen. Spektrin yhdessä päässä ovat maksimoivat ihmiset, jotka jatkavat selvitystyön tekemistä, kunnes löytävät parhaan vaihtoehdon. Spektrin toisessa päässä ovat ne ihmiset, jotka keskittyvät tarpeiden välittömään tyydyttämiseen.

Vaikka päätöksentekoa maksimoivat ihmiset tekevät yleensä parhaat päätökset, he voivat myös sortua FOBO-ilmiöön eli pelkäävät paremman vaihtoehdon löytämistä valinnan tekemisen jälkeen.

FOBO-ilmiö voi aiheuttaa stressiä, masennusta, tyytymättömyyttä ja muita mielialahäiriöitä, koska se estää meitä tekemästä päätöstä. Sen sijaan FOBO saa meidät jatkuvasti etsimään mahdollisuuksia, minkä seurauksena aivojemme on vaikea saada rauhaa tämän asian tiimoilta ja nauttia valitusta vaihtoehdosta. Tämän vuoksi suurempi määrä valintavaihtoehtoja ei takaa parempia päätöksiä tai suurempaa tyytyväisyyttä.

Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat päätyivät siihen johtopäätökseen, että päätöksentekoa maksimoivat henkilöt olivat tyytymättömimpiä sen jälkeen kun he olivat tehneet päätöksen, koska he asettivat jatkuvasti kyseenalaiseksi sen, mitä he olivat valinneet. Toisin sanoen he tunsivat edelleen itsensä epävarmoiksi päätöksenteon suhteen kaiken miettimisen ja harkinnan jälkeenkin.

“Kaikessa päätöksenteossa paras vaihtoehto on se, että teet oikein. Seuraavaksi paras vaihtoehto on se, että teet väärin. Pahin asia jonka voit tehdä on olla tekemättä mitään.”

– Thodore Roosevelt-

Miten pystyisit tekemään parempia päätöksiä?

Voit yksinkertaistaa päätöksentekoprosessia seuraamalla kolmea perustavaa laatua olevaa vaihetta, joiden avulla voit supistaa vaihtoehtojasi ja tehdä parempia päätöksiä:

• Ensimmäinen vaihe on seuraavan kysymyksen selvittäminen: Mitä haluan saavuttaa? Tämän kysymyksen avulla voit kaventaa valintamahdollisuuksiasi niihin vaihtoehtoihin, jotka tuovat sinut lähemmäksi haluamaasi tavoitetta.
• Toinen askel on tunnistaa seuraavat vaiheet niiden vaihtoehtojen perusteella, joita sinulla on tarjolla: Mitä työkaluja tarvitsen? Kuinka paljon aikaa minulla on käytettävissäni? Onko minulla tarpeeksi motivaatiota tehdä tämä päätös ja valita tämä vaihtoehto? Mikä on ensimmäinen askel, joka minun pitäisi ottaa? Tämä toinen askel auttaa sinua luomaan toimintasuunnitelman päätöksentekoasi varten.
• Viimeinen vaihe on tutkia päätöksen pitkän ja lyhyen tähtäimen hyödyt. Tämän vaiheen aikana sinun täytyy selvittää valittavanasi olevien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Tällä tavalla voit välttää tekemästä päätöksiä, jotka perustuvat nykyisiin tunteisiisi ja välittömiin tarpeisiisi. Sinun pitää kysyä itseltäsi, kuinka päätös vaikuttaa sinuun parin kuukauden kuluttua tai muutaman vuoden päästä.

Näiden yksinkertaisten vaiheiden avulla pystyt optimoimaan päätöksentekoprosessiasi siten, että pystyt tekemään parempia päätöksiä, jotka tuovat sinut lähemmäs tavoitettasi.