Mitä tiedät skitsoidista persoonallisuushäiriöstä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Skitsoidi persoonallisuushäiriö tarkoittaa etäisyyden ottamista sosiaalisista ihmissuhteista sekä rajoitettua tunteiden ilmaisemisen valikoimaa ihmisten välisissä tilanteissa. Tämä kuvio alkaa aikuisuudessa ja se ilmenee monessa eri kontekstissa.
Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsiviltä puuttuu läheisyyden halua. He ovat välinpitämättömiä sellaisia tilaisuuksia kohtaan, joissa he voivat kehittää läheistä suhdetta muihin, eivätkä he koe paljoakaan tyytyväisyyden tunnetta ollessaan osa perhettä tai jotain muuta ryhmää.
He viettävät mielummin aikaa yksinään kuin ihmisten kanssa. He ovat useimmiten sosiaalisesti eristäytyneitä tai ”yksinolijoita.” He valitsevat melkein aina sellaisia aktiviteetteja tai harrastuksia, joihin ei sisälly vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Tällaiset ihmiset suosivat mekaanisia tai abstrakteja tehtäviä, kuten tietokonepelejä tai matemaattisia tehtäviä. Heillä saattaa olla vain hieman mielenkiintoa seksuaalisia kokemuksia kohtaan muiden kanssa, ja he nauttivat vain muutamasta aktiviteetista, tai eivät erityisesti mistään.
Ihmiset, jotka kärsivät skitsoidista persoonallisuushäiriöstä, tuntevat vähemmän aistillista, ruumiillista tai ihmissuhdeperäistä nautintoa eri aktiviteetista kuten rannalla kävelystä auringonlaskun aikaan tai seksistä.
Näillä yksilöillä ei ole läheisiä ystäviä tai uskottuja ystäviä, paitsi mahdollisella välittömän sukulaisen poikkeuksella. He vaikuttavat usein olevan välinpitämättömiä muiden hyväksyntää ja kritiikkiä kohtaan. He saattavat olla huolimattomia normaaleja sosiaalisia kanssakäymisiä kohtaan.
Lisäksi he eivät usein vastaa riittävästi eri sosiaalisille signaaleille, joten he vaikuttavat olevan sosiaalisesti kyvyttömiä tai pinnallisia ja itsekeskeisiä.
Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsivillä ihmisillä on vain harvoja ystäviä, he näkevät muita harvoin, ja monet eivät avioidu.
Yleisesti ottaen heillä on hyvin hillitty asenne, ilman mitään näkyviä tunnereaktioita. Harvemmin he reagoivat elein tai ilmein, kuten hymyllä tai nyökkäyksillä. He sanovat, että he kokevat harvemmin mitään vahvoja tunteita, kuten vihaa tai iloa.
Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsivillä ihmisillä on useimmiten rajoitetut tunteet ja he vaikuttavat kylmiltä ja etäisiltä. Kuitenkin todella poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa he tuntevat olonsa mukavaksi ja vilpittömäksi, he voivat tunnustaa, että heillä on tuskallisia tunteita, eritoten sellaisia, jotka liittyvät sosiaalisiin kanssakäymisiin.
Kuinka skitsoidi persoonallisuushäiriö diagnosoidaan
Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-V) esittää seuraavanlaisen diagnostisen kriteerin tälle häiriölle:
A. Hallitseva irtautumisen kuvio sosiaalisissa ihmissuhteissa ja vain vähän erilaisia tunteiden ilmaisuja ihmissuhteiden kontekstissa. Tämä alkaa varhaisessa aikuisuuden vaiheessa, ja se on läsnä useissa eri konteksteissa. Se ilmenee neljässä (tai useammassa) seuraavista:
- He eivät halua nauttia intiimeistä ihmissuhteista, mukaanlukien olemalla osa perhettä.
- He valitsevat melkein aina yksinäiset aktiviteetit.
- He osoittavat vähän tai ei lainkaan kiinnostusta seksuaalisiin kokemuksiin toisen ihmisen kanssa.
- He nauttivat olostaan vähäisillä aktiviteeteilla, tai ilman minkäänlaista aktiviteettia.
- Heillä ei ole läheisiä ystäviä tai uskottuja ystäviä, muut kuin kenties heidän välittömät sukulaisensa.
- He ovat välinpitämättömiä muiden antamia kehuja tai kritiikkiä kohtaan.
- He ovat tunteellisella tasolla kylmiä, irrallisilla tai heillä on yksitoikkoiset tunteet.
B. Tätä ei ilmene yksinomaan skitsofrenian – kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai masennushäiriön psykoottisten piirteiden kanssa – tai jonkin muun psykoottisen häiriön tai autismin taajuushäiriön kanssa. Sen ei voida lukea johtuvan psykologisista vaikutuksista tai muista sairauksista.
Kun tunteet epäonnistuvat
Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ihmisellä on erityisiä vaikeuksia ilmaista vihaa, jopa vastauksena suoraan provokaatioon. Tämä vaikuttaa siihen vaikutukseen, että heiltä puuttuu tunnetta, tai ”verta suonista.”
Joskus vaikuttaa siltä, että heidän elämältään puuttuu suunta ja saattaa vaikuttaa siltä, että he ovat ”tuuliajolla” heidän tavoitteidensa ja päämääriensä suhteen. Nämä yksilöt reagoivat usein passiivisesti vaikeisiin olosuhteisiin ja heillä voi olla vaikeuksia vastata riittävästi tärkeisiin elämän tapahtumiin. He ovat myös:
- Ilman ystävyyssuhteita, seksiä tai avioliittoa: Johtuen heidän sosiaalisten taitojensa puutteesta ja halun puutteesta kokea seksuaalisia kokemuksia, heillä on vain harvoja ystävyys- ja muita ihmissuhteita. He tapaavat muita ihmisiä harvoin ja he eivät tavallisesti avioidu.
- He tekevät paremmin töitä ollessaan sosiaalisesti eristyksissä: Työsuoritukseen voidaan vaikuttaa, etenkin jos siinä vaaditaan jonkinlaista ihmissuhdetta. Tästä häiriöstä kärsivät ihmiset voivat kuitenkin saada aikaan hyvää työtä, jos he työskentelevät sosiaalisessa eristäytymisen tilassa.
- Joskus he menettävät kosketuksen todellisuuteen: Erityisesti kun on kyse stressiin vastaamisesta, tästä häiriöstä kärsivät ihmiset saattavat kokea lyhyitä psykoottisia kohtauksia (jotka kestävät minuuteista tunteihin). Jossain tapauksissa skitsoidi persoonallisuushäiriö voi ilmetä ennen harhaluuloisuushäiriötä tai skitsofreniaa.
Tästä häiriöstä kärsiville ihmisille saattaa joskus kehittyä masennushäiriö. Tämä häiriö yhtyy useimmiten skitsotypaaliseen, paranoidiin ja välttelevään persoonallisuushäiriöön.
Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset kokevat harvemmin mitään vahvoja tunteita, kuten vihaa tai iloa.
Skitsoidit vs. skitsotypaaliset
Viimeiseksi haluamme vetää erään tärkeän viivan. Skitsoidista persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen ei ole sama asia kuin skitsotypaalinen ihminen. Skitsoidi persoonallisuushäiriö eroaa skitsotypaalisesta sen takia, että ensin mainitussa ei ole kognitiivisia havainnollisia vääristymiä.
Täten skitsotypaalisessa persoonaallisuushäiriössä, sen lisäksi että sillä on sosiaalisia puutteita sekä myöskin ihmissuhteiden kannalta puutteita, ihmisellä on eksentristä tai ”kummallista” käytöstä.
Skitsotypaaliset ihmiset kokevat outoja uskomuksia tai maagista ajattelua, mikä vaikuttaa heidän käytökseensä eikä se sovi heidän kulttuurillisiin normeihinsa. Heillä on myös epätavallisia havainnollisia kokemuksia, kuten ruumiilliset illuusiot tai paranoidit ajatukset.
Lähteet:
Grossman, Seth & Millon, Carrie & Meagher, Sarah & Ramnath, Rowena. Trastornos de la personalidad en la vida moderna. Primera edición 2001, segunda edición 2006. Barcelona: Editorial Masson & Elsevier.
American Psychiatry Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5), 5ª Ed. Madrid: Editorial Médica Panamericana, 2014.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.