Mitä on tanssi-liiketerapia?

Tanssi-liiketerapia on yhä suositumpi psykoterapiamuoto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on yhä yleisempää soveltaa tätä kehon voimavaraa yhdistettynä perinteisiin psykologisiin lähestymistapoihin. Se helpottaa muun muassa emotionaalista, fyysistä sekä kognitiivista ilmaisua. Potilaat hyötyvät suuresti tästä mielenkiintoisesta hoitomuodosta.

Tanssi-liiketerapia ei ole poissulkeva ja eksklusiivinen terapia, vaan ennemminkin täydentävä työkalu. Se on non-verbaali viestintämuoto, joka mahdollistaa kärsimyksen kanavoimisen tarkemmalla tavalla. Mielenkiintoista on, että se on osoittautunut hyödylliseksi resurssiksi skitsofrenian hoidossa.

Tanssi-liiketerapia

Kehon liike on aina toiminut ilmaisuvoimana ja parantavana mekanismina. Jotkut todella vanhat perinteet puhuvat parantavista tansseista tai tansseista, joilla saavutetaan hurmio tai vapautetaan pahoja olentoja sisältäpäin. Siksi ei ole yllättävää, että se sisältyy terapeuttiseen alaan.

Tanssi-liiketerapia on kehoterapian muoto. Se pyrkii helpottamaan potilaan ongelmien ja kärsimysten ratkaisemista. Mallin juuret ovat itävaltalaisen psykoanalyytikon Wilheim Reichin työssä.

Tämä terapia on monien terapeuttien käyttämä täydentävä lähestymistapa. Se auttaa usein yleisissä kliinisissä tekniikoissa, kuten kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tai hyväksymis- ja sitoutumisterapiassa.

Tanssi-liiketerapian hyödyllisyys

Yksi psykologian tavoitteista on, että potilas antaa itsensä tuntea ja ilmaista, mitä hänen sisällään on. Hänen on kuitenkin usein vaikea saavuttaa tätä tavoitetta, sillä on olemassa tiettyjä esteitä ja rajoituksia, kun on osattava pukea sanoiksi se mikä sattuu. Tällöin tanssi-liiketerapiasta voi olla hyötyä. Loppujen lopuksi se on ennen kaikkea viestintämuoto.

American Journal of Dance Therapy -lehdessä julkaistiin Tohtori Erma Dosamantesin tekemä tutkimus. Hän väittää, että tanssi-liiketerapia:

• Ulkoistaa mielentilan.
• Auttaa yksilöä tiedostamaan itsensä.
• Parantaa tapaa, jolla hän kommunikoi tunteistaan.
• Yhdistää hänet tunteisiinsa, tarpeisiinsa ja ajatuksiinsa.
• On leikkisä kokemus. Sellaisenaan se rentouttaa jännitteitä ja edistää potilaan yhteyttä ympäristöönsä.
• Antaa potilaan paitsi tulla tietoiseksi tunteistaan, myös löytää uudelleen oman kehonsa ilmaisun ja herkkyyden avulla.
• Se on pedagoginen itsetuntemusharjoitus, jonka avulla potilas näkee itsensä kokonaisuutena. Hänen hyvinvointinsa koostuu täydellisen harmonian saavuttamisesta mielen ja kehon välillä.

Kehonilmaisu terapiassa edistää mielen ja kehon kohtaamista. Siksi yksilö voi tutkia tunteitaan ja tarpeitaan leikkisällä tavalla.

Tanssi-liiketerapian hyödyllisyys

Tanssi-liiketerapia on tehokas resurssi lähes kaikentyyppisille potilaille. Kaikki eivät kuitenkaan tunne oloaan mukavaksi tässä terapiassa, sillä se vaatii tiettyä estottomuutta, joka saattaa olla liian radikaalia joillekin.

Tämä tekniikka on hyödyllinen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Masennusta sairastaville.
• Autismikirjon potilaille.
• Ahdistuneisuushäiriöistä kärsiville.
• Syömishäiriöistä kärsiville. Myös niille, joilla on huono itsetunto.
• Kun halutaan työskennellä sisäisten konfliktien parissa. Costa Rican yliopisto muun muassa selvitti kehoterapian hyödyt skitsofreniapotilaille.
• Henkistä traumaa kärsiville ihmisille. Näissä tapauksissa se on poikkeuksellisen hyödyllistä. Loppujen lopuksi traumaperäinen stressihäiriö tarttuu kehoon ja estää mielen. Näin ollen on positiivista, että potilas innostuu kehon liikkeistä tai tanssista.

Tanssi-liiketerapian soveltaminen

Yksi tanssi-liiketerapian tavoitteista on avata potilaalle uusia viestintäkanavia. Perinteinen terapia perustuu keskusteluun ja rikastuttavaan vuorovaikutukseen potilaan ja psykologin välillä, mutta tässä tapauksessa on mahdollisuus toiseen interventiomekanismiin. Lisäksi se on vapaampi, dynaamisempi ja katarsisempi kuin perinteinen.

Miten tätä terapiaa sitten sovelletaan? Mitä tekniikoita se käyttää? Katsotaanpa.

Tätä terapiaa ei ole tarkoitettu tanssin opettamiseen. Ei myöskään ole tarkoitus, että potilas liikuttaa kehoaan organisoidusti. Päinvastoin, tässä kannustetaan ilmaisun ja liikkumisen vapauteen.

1. Itsetutkiskelu- ja ilmaisuharjoitukset

Tällaisessa terapiassa potilas ei opi tanssitekniikoita. Se ei ole opettavainen menetelmä, vaan se on kehollinen ilmaisuväline. Siksi yksi tavoitteista on, että potilas tulee tietoiseksi jokaisesta kehon osasta. Lopullisena tavoitteena on, että hän löytää tavan kanavoida tunteitaan paremmin. Tämä saavutetaan rentoutumis- ja itsetutkiskeluharjoituksilla.

Ilmaisukyky on toinen strategia, joka mahdollistaa pelon, vihan ja surun ilmentymisen. Ajatuksena on, että potilaan kädet, käsivarret, jalat ja kasvot liikkuvat jokaisen sisäisen tunnetilan tahdissa.

2. Ryhmäaktiviteetit

Ryhmäaktiviteetit ovat toinen tapa toteuttaa tanssi-liiketerapiaa. Terapeutit ehdottavat dynamiikkaa, jossa keho, ei ääni, on viestinnän väline. Esimerkiksi roolileikit tai esiintyminen ovat tässä yhteydessä käytettyjä instrumentteja.

3. Vapaa tanssi

Potilaat tanssivat, liikkuvat ja ilmaisevat itseään kehollaan sopusoinnussa musiikin kanssa. Ohjeita ei ole, he vain antavat itsensä mennä täysin vapaasti ja spontaanisti.

Liiku ja elä paremmin

Emotionaalinen kärsimys edustaa fyysistä ja psyykkistä puutumista. Se on kuin asuisi kuoren sisällä, kaukana kaikesta ja keskittyisi vain epämukavuuteen. Kehon liikkeen avulla voimme kuitenkin valloittaa sisäisiä ja ulkoisia tiloja. Se on non-verbaalinen kieli, joka kanavoi, vapauttaa ja aktivoi itsetietoisuutta.

Siksi on tuskin yllättävää, että terapeutit ehdottavat tällaista terapiaa. Jos olet valmis ottamaan ensimmäisen askeleen ja jättämään häpeäntunteen taakse, saat suuria etuja. Kannattaa kokeilla.