Mistä ystävien välinen mustasukkaisuus johtuu?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Ystävien välinen mustasukkaisuus ei ole myytti. Joskus mustasukkaisuus voi olla viatonta ja yksinkertainen tulos tästä ihmisille niin normaalisti ja tavanomaisesta tunteesta. Muissa tapauksissa mustasukkaisuudesta voi muodostua todellinen sairaus. Se voi olla äkillisen levottomuuden ja väärinkäsitysten laukaisija, jossa mustasukkaisuus johtaa palavaan jännitteeseen, joka tekee ystävyydestä epämukavan ja vahingoittaa sitä.
John Dryden, 1600-luvun runoilija, sanoi, että “mustasukkaisuus on sielun keltatauti”. Totta, monissa tapauksissa mustasukkaisuus ei pelkästään myrkytä mitä tahansa ihmissuhdetta, vaan myös vahingoittaa sitä ihmistä, joka kokee mustasukkaisuutta. Psykologisesta näkökulmasta katsottuna mustasukkaisuus on kuitenkin ymmärrettävää ja melko yleinen ihmisluonnon piirre. Olemme varmasti kaikki tunteneet sitä joskus.
Se, että yksi rakkaimmista ystävistämme etsii muiden luottamusta tiettyjen ajatusten tai kokemusten jakamiseksi, voi ärsyttää meitä. Tätä tapahtuu suuremmassa määrin lapsuudessa, nuoruudessa ja varhaisessa aikuisiässä. Näin ollen, kun kypsymme, normaalisti lopetamme suhteiden näkemisen “omaisuutena” ja rakennamme terveempiä siteitä, jotka ovat vapaita mustasukkaisuudesta, kaunasta ja moitteista.
Tuo kypsyyden tunne ei kuitenkaan synny kaikilla. Vielä aikuisiällä monilla meistä on mustasukkaisia ystäviä; niitä ihmisiä, jotka kykenevät sanomaan ja tekemään tiettyjä asioita osoittaakseen meille omistushalua. Toisesta riippuvaisia suhteita on mahdollista nähdä kaikissa ihmissuhteiden eri muodoissa, niin perhe-, ystävyys- kuin parisuhteissa.
Ystävien välinen mustasukkaisuus: ominaisuudet, syyt ja ilmenemismuodot
Moliére on sanonut, että mustasukkainen ihminen rakastaa enemmän, mutta ei ole se, joka rakastaa paremmin. Juuri niin, se on totta. Mustasukkaisuus vääristää kiintymyksen, arvostuksen, ihailun, intohimon ja ystävyyden käsitettä. Se on ulottuvuus, joka synkistää taivasta ja luo vankeutta molemmin puolin, sekä niissä, jotka kokevat mustasukkaisuutta, että niissä, jotka ovat joutuneet sen kohteeksi. Näin ollen ystävien välinen mustasukkaisuus ilmenee ainutlaatuisten realiteettien kautta, joista ei puhuta kovin usein.
Tiedämme, että mustasukkaisuus on parisuhteessa erittäin haitallista, ja ystävyyden skenaariossa voimme myös saavuttaa tämän ääripään. On kuitenkin tärkeää huomata, että mustasukkaisuus ei ole sama asia kuin kateus: vaikka ensimmäinen määrittelee sen epämiellyttävän tunteen ajatuksesta menettää jotain arvokasta kolmannen osapuolen käsiin; toinen keskittyy niihin tuskallisiin kokemuksiin haluamalla jotain, mitä toisella on.
Katsotaanpa tarkemmin tätä monimutkaista ja ainutlaatuista prismaa, joka määrittelee ystävien välisen mustasukkaisuuden.
Miten ystävien välinen mustasukkaisuus ilmenee?
Mustasukkaisuus ei katso ikää eikä sukupuolta. Voimme tuntea mustasukkaisuutta milloin tahansa ja missä tahansa olosuhteissa siihen pisteeseen asti, että on hyvin yleistä, että sitä ilmenee ystävyyssuhteissa ja aikuisiällä. Ystävien välisellä mustasukkaisuudella on tapana ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Henkilö voi tuntea mustasukkaisuutta siitä, että ystävä jakaa aikaansa, henkilökohtaisia asioita ja ajatuksia kolmannen osapuolen kanssa. Aivan kuin hän siis tuntisi, että hänellä ja vain hänellä on yksinoikeus meidän elämäämme.
- Ystävä voi kokea mustasukkaisuutta jopa meidän kumppanistamme.
- Mustasukkaiset ystävät ovat usein myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan lakkaa vaatimasta asioita: he pyytävät palveluksia, haluavat puhua tuntien ajan, odottavat, että vastaamme heidän viesteihinsä salamannopeasti ja että kerromme heille koko ajan, mitä teemme tai mitä emme tee.
- He osoittavat hyvin usein omistushaluisia asenteita, joka voi äityä jopa uhkailuksi: “Jos päädyt toiseen ystävääsi, en aio puhua sinulle enää ikinä. Jos et tapaa minua tänään, todistat vain, ettet välitä minusta.”
Näin ollen, vaikka ala-asteella emme varmasti epäröineet sanoa ystävällemme, kuinka “en ole enää ystäväsi, jos teet tämän tai tuon“, aikuisuudessa tämä viesti nousee esille edelleen – tosin naamioidulla ja vähemmän viattomalla tavalla.
Mustasukkaisen käyttäytymisen syitä ystävien välillä
Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Peter DeScioli on tehnyt aiheesta tutkimuksen, joka perustuu vuorovaikutuksen analyysiin erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Hän halusi tietää, millä tavalla rakennamme suhteitamme, miten muodostamme liittoumia ja mistä syystä riitoja, erimielisyyksiä ja mustasukkaisuutta syntyy.
- Toisaalta tiedämme, että mustasukkaisuus on vain yksi tunne lisää – jopa siinä määrin, että evoluutiopsykologit ovat tutkineet mustasukkaisuutta jo vuosien ajan. Tästä näkökulmasta katsottuna mustasukkaisuus voidaan nähdä tarpeena omistaa, niiden tekijöiden säilyttämiseksi, jotka takaavat selviytymisemme ja hyvinvointimme.
- Toinen näkökohta, joka voisi olla ystävän kokeman mustasukkaisuuden takana, on oma turvattomuuden tunne ja huono itsetunto. Näin tapahtuu, kun joku keskittää ystävyyteen suuren osan elämästään: näin ystävyydestä on tullut hänen tukensa, hänen olkapäänsä, johon aina itkeä, hänen uskottunsa ja hänen liittolaisena hauskanpitoa varten. Ja jos tämä epäonnistuu, ystävyyteen takertuneen ihmisen koko maailmansa romahtaa.
- Connecticutissa sijaitsevan Sacred Heart yliopiston tohtori Jeffrey G. Parkerin suorittama tutkimus nuorten välisestä mustasukkaisuudesta on myös nostanut esille mielenkiintoisen näkökohdan. Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että mustasukkaisen käyttäytymisen takana oli psykologisia ongelmia ja myös tiettyä marginaalia. Toisinaan, mikäli lapsi kasvaa dysfunktionaalisessa ja puutteellisessa perheessä, hän keskittyy ystäviinsä ainoana emotionaalisena tukenaan.
Sama pätee aikuisuuteen. Joskus ihmisen oma henkilökohtainen ympäristö (perhe, kumppani jne.) ei heijastu hyvinvointiimme, jolloin tarraudumme yhteen tai useampaan ystävyyssuhteeseen pakokeinona ja ainoana tukena.
Mitä voin tehdä, jos minulla on mustasukkainen ystävä?
Ystävien välinen mustasukkaisuus voi olla ongelmallista, varsinkin silloin, jos omistushaluinen käyttäytyminen, toisen tekemisten seuraaminen ja valvominen ja jopa vaatiminen nousevat esiin. Sopivinta näissä tilanteissa olisi näin ollen keskittyä yhden tai useamman keinon soveltamiseen:
- Meidän on selitettävä mustasukkaiselle ystävälle, että hänen käytöksensä on sopimatonta, emmekä voi hyväksyä sitä.
- Mustasukkaisuudelle ei ole sijaa missään ihmissuhteessa. Se, että ystävämme kokee meistä mustasukkaisuutta, ei tarkoita sitä, että he arvostavat meitä enemmän. Mustasukkaisuus satuttaa ja rajat on asetettava aikaisin.
- Mahdollisuuksien mukaan olisi myös hyödyllistä ymmärtää, mitä syitä tällaisen käyttäytymisen takana piilee. Onko ystävällämme alhainen itsetunto? Löytyykö ystävyyssuhteesta joitakin ongelmia, jotka edesauttavat tällaisen riippuvuuden syntymistä meitä kohtaan? Parempi ymmärrys tässä tilanteessa voi tarjota meille mahdollisuuden toimia ja ratkaista tilanne älykkäämmällä ja asianmukaisemmalla tavalla.
- Lisäksi on aina hyvä pitää mielessä, että meidän ei tulisi muokata elämäntapojamme sen mukaan, mitä mustasukkainen ystävämme meiltä vaatii.
Jos tämä dynamiikka saavuttaa äärimmäiset rajat – esimerkiksi silloin, kun se todella alkaa vaikuttaa ystävyyteen – tilanteen muuttamiseksi on todennäköisesti tehtävä vakavampia päätöksiä. Ystävyys on ymmärrystä, luottamusta, vapautta ja sidettä, joka kannustaa ja saa meidät kasvamaan. Jos koemme pakottamista, voi olla, että meidän on aika päästää tällainen ihminen menemään… Mietitäänpä sitä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kim, H. (2019). Personal and contextual factors in young adolescent friendship jealousy: The role of self-esteem and friendship network structure. Dissertation Abstracts International: Section B: The Sciences and Engineering, 80(2-B(E)), No-Specified.
- Parker, J. G., Low, C. M., Walker, A. R., & Gamm, B. K. (2005). Friendship jealousy in young adolescents: individual differences and links to sex, self-esteem, aggression, and social adjustment. Developmental psychology, 41(1), 235.
- Ramachandran, V. S., & Jalal, B. (2017). The evolutionary psychology of envy and jealousy. Frontiers in psychology, 8, 1619.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.