Mielikuvitusosamäärä: luovuus on pian mitattavissa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 14 kesäkuuta, 2023

Unelmoimiseen kuuluu uppoutuminen rinnakkaiseen äärettömien mahdollisuuksien maailmaan. Se tarkoittaa henkistä leikkimistä uusilla ja ehkä mahdottomilla ideoilla ja epätavallisilla skenaarioilla ja kokemuksilla. Luomme henkisesti projekteja, muovaamme tarinoita ja näemme itsemme tulevaisuuden tilanteissa, joissa tunnemme olevamme onnellisia ja tyytyväisiä.

Jules Verne sanoi, että “kaiken, minkä yksi voi kuvitella, toiset voivat tehdä todeksi”. Suuri osa siitä, mikä meitä ympäröi, kuului aiemmin mielikuvituksen valtavaan universumiin. Rakennukset, tekninen suunnittelu, kirjat ja jopa lääketieteelliset hoidot. Jokainen edistys on tulos konseptista, jonka joku kuvitteli jossain vaiheessa.

Tämä selittää, miksi Albert Einstein katsoi, että mielikuvitus on usein ratkaisevampi kuin tieto itse. Se on tapa avartaa mieltä muodostamaan uusia mahdollisuuksia, jotka ennemmin tai myöhemmin saattavat toteutua. Näin ollen se on ihmisen kannalta erittäin tärkeä rakennelma ja sellainen, johon meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Hyödyllisin mielikuvitus on sellainen, joka seuraa tarkoitusta, eikä vain yritä saada meitä pakenemaan todellisuutta.

Mielikuvitusosamäärä

Meillä kaikilla on syntyessämme poikkeuksellista luovaa potentiaalia. Mutta kun kasvamme aikuisiksi, mielikuvituksemme kuihtuu. Se on edelleen olemassa, mutta meillä ei vain ole tapana käyttää sitä kovinkaan paljoa. Jotenkin olemme vakuuttuneita siitä, että vain lapset ja naiivit yleensä unelmoivat. Ikään kuin sillä ei olisi arvoa ja merkitystä meille ihmisinä.

Sir Ken Robinson oli yksi koulutuksen johtavista asiantuntijoista. Hän sanoi, että koulut tappavat luovuuden. On totta, että yhteiskuntamme ja sen opetusmetodologiat eivät aina huolehdi tai edistä luovuutta. Tämä voi olla suuri virhe sekä taktinen tragedia, koska edessämme on tulevaisuus täynnä haasteita ja tarvitsemme innovatiivisia ihmisiä, jotka voivat vastata mitä erilaisimpiin ongelmiin.

Siksi mielikuvitus on korvaamaton työkalu edistymisessämme. Tästä syystä Philadelphiassa, Yhdysvalloissa, perustettiin Imagination Institute (“Mielikuvitusinstituutti”). Kognitiivinen psykologi Scott Barry Kaufman on sen tieteellinen johtaja. Myös mm. Martin Seligman ja Robert J. Sternberg ovat siinä aktiivisesti mukana. Yksi sen tulevaisuuden tavoitteista on kehittää mielikuvitusosamäärää mittaava instrumentti.

Mitä on mielikuvitus?

Vuonna 2016 New Mexicon yliopisto kehitti instrumentin ihmisen luovuuden arvioimiseksi. Tutkimus väitti, että mielikuvitus on erittäin monimutkainen kognitiivinen rakennelma. Se ei ole unelmointia. Se ei tarkoita vain mielen vaeltamista. Aivot nimittäin aktivoivat kaikkein kehittyneimmät mekanismit, kun unelmoimme tai haaveilemme.

Kuvittelemiseen kuuluu episodisen muistin aktivointi, henkisten simulaatioiden ja visualisointien suorittaminen, tulevaisuuden ajattelun toteuttaminen käytännössä ja jopa avaruudessa navigointi. Tätä prosessia välittävät sellaiset alueet kuin etuotsalohko, hippokampus, ohimolohko ja accumbens-tumake.

Tämä prosessi, joka sisältää kuvittelun, luomisen, henkisen vaeltamisen ja ideoiden, käsitteiden ja mahdollisuuksien manipuloinnin, on luonnollinen harjoitus, jota meidän tulisi tehdä päivittäin. Mutta saavuttaessamme aikuisuuden elämäntyylimme ei jätä tilaa mielikuvitukselle. Tässä vaiheessa psykologiset rakenteemme menettävät potentiaalinsa.

Välineen hyödyllisyys mielikuvitusosamäärän mittaamiseen

Kuten aiemmin mainitsimme, The Imagination Institute, jota rahoittaa John Templeton Foundation, pyrkii kehittämään instrumentin, joka mittaa mielikuvitusosamäärää. Se olisi suunnattu kaikille väestöryhmille. Tieto siitä, mikä henkilön potentiaali on tässä konstruktiossa, mahdollistaisi useiden ulottuvuuksien arvioinnin.

Tämän testin kehittämisestä vastaavien mukaan arvioitavat alueet ovat seuraavat:

• Mukava haaveilu
• Suunnittelu
• Merkityksellinen haaveilu
• Epäjohdonmukaisuus
• Oudot tai mielikuvitukselliset unet

Osoittaaksemme tällaisen instrumentin tärkeyden meidän on vain otettava huomioon se tosiasia, että henkilöillä, jotka ovat hyvin ahdistuneita ja stressaantuneita, on vähemmän mielikuvitusta. Lisäksi sillä, mitä he kuvittelevat, on lähes aina negatiivinen valenssi. Heikko mielikuvitus vähentää mahdollisuuksia ratkaista monimutkaisia ongelmia tai muotoilla uusia tavoitteita, kun jotkut niistä epäonnistuvat.

Luovuus on heijastus joustavasta, optimistisesta ja keskittyneestä mielentilasta. Kun meillä on resurssit mielikuvitusosamäärän arvioimiseen, voimme arvioida mielenterveytemme eri osa-alueita.

Vaikka erittäin suuri luovuus on hyödyllistä hyvinvoinnillemme, toisaalta liiallinen haaveilu (jatkuva mielikuvitukseen turvautuminen) voi olla patologista.

Unelmointipäivä kasvattaa järkeäsi

Mielikuvitusosamäärä on kehitteillä. Se auttaa meitä löytämään useita asioita. Se auttaa meitä erottamaan kaksi unelmointityyppiä, hyödylliset ja hyödyttömät. Jälkimmäiset ovat sellaisia, jotka eivät johda meitä mihinkään, eivät anna meidän saavuttaa tavoitteita ja ovat usein epämiellyttäviä. Esimerkiksi ahdistuksesta tai masennuksesta kärsivien kokemat.

Hyödyllinen haaveilu on nautinnollinen unelma ja se lievittää stressiä. Se toimii myös innovaatiomekanismina saavuttaaksemme itsellemme asettamamme tavoitteet. Unelmoiminen ja kuvitteleminen rakentavat siltoja korkeimpiin saavutuksiimme ja menestyksiimme. Tämä johtaa meidät tiettyihin muihin näkökohtiin, jotka meidän tulee pitää mielessä.

Unelmoiminen voi olla päivittäinen sijoitus, jolla on erittäin mielenkiintoisia tuottoja. Sen tekeminen ei ole ajan hukkaa, vaan se tarkoittaa ideoiden, toiveiden ja motivaation hankkimista. Se antaa mielemme leikkiä, kuten silloin, kun olimme lapsia ja uskoimme, että kaikki oli mahdollista. Mikset kokeilisi? Palaa lapsuuteen, anna ajatustesi lentää ja pidä hauskaa uusien mahdollisuuksien luomisessa.