Meltdown ja shutdown -tilat autismikirjon häiriöissä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz

Viimeisin päivitys: 10 helmikuuta, 2023

Autismikirjohäiriö on monimutkainen sairaus, joka ei koske vain siitä kärsiviä, vaan myös heidän perheitään ja läheisiä ystäviään. Yhteiskunnallisella tasolla olemme kaukana autismikirjopotilaiden tarpeiden ymmärtämisestä. Jotkut heidän käytöksistään ja ilmenemismuodoistaan voivat olla häiritseviä tai hämmentäviä muiden silmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi meltdown ja shutdown -tilat, joista kerromme tässä artikkelissa.

Molemmat termit viittaavat reaktioihin, joita autistinen henkilö käyttää suojautuakseen aistitiedon ylikuormitukselta. Vaikka ne eivät ole sopivimpia selviytymismenetelmiä, ne ovat tapoja, joilla autismipotilaat käsittelevät ylivoimaisia tilanteita.

Yleensä autismikirjon potilaiden lähimmäiset ovat tottuneet näihin kriiseihin, ja vaikka heidän on myös vaikea käsitellä niitä, he ymmärtävät niitä paremmin kuin ulkopuoliset. Yleisen väestön kannalta nämä ilmiöt aiheuttavat kuitenkin ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja hylkäämistä. Jotta näin ei tapahdu, meidän on ymmärrettävä, miksi tällaista käyttäytymistä tapahtuu.

Aistitiedon ylikuormitus autismissa

Meltdown ja shutdown -tilojen käsittelemiseksi meidän on ensin puhuttava aistitiedon käsittelystä ihmisillä, joilla on autismikirjon häiriö. Aloitetaan muistamalla, että aistit ovat tapa, jolla vangitsemme olennaista tietoa ympäristöstä, jotta voimme käsitellä sitä ja hyödyntää sitä. Niitä ovat mm. äänet, valot, aromit ja maut. Kaikki nämä aistisyötteet tulevat meille aistiemme kautta, ja aivomme yhdistävät ja kääntävät ne ennen kuin voimme luoda niihin asianmukaisen vastauksen.

Ihmiset, joilla on autismikirjon häiriö, käsittelevät ympäristön ärsykkeitä eri tavalla. Tämä voi johtaa hypo- tai yliherkkyyteen. Hypoherkkyys aiheuttaa vaikeuksia tunnistaa kipua tai laukaisee stimulaatiota etsiviä käyttäytymismalleja. Toisaalta yliherkkyys tekee ihmisestä erittäin herkän tietyille ympäristön ärsykkeille, mikä edistää aistien ylikuormitusta.

Kovat äänet, kirkkaat valot, voimakkaat tuoksut ja tietyntyyppiset vaatteet tai materiaalit. Nämä elementit, jotka ovat vaarattomia useimmille ihmisille, voivat olla todella ärsyttäviä ja jopa tuskallisia ihmisille, joilla on autismikirjon häiriö. Ne ylikuormittavat ja valtaavat heidät aiheuttaen heille kriisejä.

Meltdown ja shutdown -tilat

Meltdown ja shutdown ovat kaksi seurausta tai reaktiota aistitiedon ylikuormitukseen, jotka ilmenevät vastakkaisesti, mutta jotka johtuvat samasta prosessista. Yksilö tuntee itsensä ylikuormittuneeksi ja romahtaa kokien kriisin, joka voi ilmaista itseään kahdella tavalla.

Kuten aiemmin sanoimme, tämä tapahtuu pääasiassa aistitiedon ylikuormituksen vuoksi, mutta se voi tapahtua myös emotionaalisen ylikuormituksen tai ylivuodon vuoksi. Esimerkiksi kun henkilö kokee turhautumista, stressiä tai ylikuormitusta, kun hän on vihamielisessä ympäristössä tai kun hänen on kohdattava muutos tai epävarmuus.

Mitä nämä kaksi termiä sitten tarkoittavat? Meltdown, joka voitaisiin kääntää suomeksi esimerkiksi tunneromahdukseksi, on ulkoinen reaktio henkilön epämukavuuteen. Hän saattaa huutaa, itkeä, vahingoittaa itseään, lyödä tai heittää esineitä ja lopulta menettää tilapäisesti hallinnan. Nämä jaksot voivat olla varsin häiritseviä muille nähdä.

Shutdown, joka taas voitaisiin kääntää suomeksi sulkeutumiseksi, on epämukavuuden sisäistämistä. Turhautuminen tai kyllästyminen saa yksilön kokemaan sisäisen “oikosulun” ja irtautumaan ympäristöstä. Siksi hän voi näyttää poissaolevalta, vetäytyneeltä ja vaimealta, ja myös mutismia voi esiintyä. Jakso voi lopulta mennä ohi jopa muiden sitä huomaamatta.

Eroistaan huolimatta molemmat reaktiot johtuvat kyvyttömyydestä käsitellä tiettyä tilannetta. Molemmissa tapauksissa perustaidot menetetään väliaikaisesti. Itse asiassa yhden tällaisen kriisin aikana yksilön voi olla mahdotonta kommunikoida tai seurustella, ajatella selkeästi tai edes muistaa, kuinka kengännauhat sidotaan.

Kuinka käsitellä näitä tiloja

Näiden tilojen alkuperän ymmärtäminen ja toimintatapa niiden tapahtuessa on ratkaisevan tärkeää autismikirjon häiriöitä sairastavien ihmisten omaisille ja muille, jotka kohtaavat niitä säännöllisesti. Meidän kaikkien pitäisi kuitenkin olla asiantuntevia ja tietoisia, jotta voimme toimia ja vastata mahdollisiin kärsimyksiin empatialla ja kunnioituksella.

Vaikka näitä kriisejä ei voida täysin hallita tai välttää, niiden ilmenemistä voidaan vähentää tietyillä toimenpiteillä. Esimerkiksi ympäristön mukauttaminen niin, ettei se ole niin stimuloiva tai haastava. Lisäksi autismikirjon häiriöistä kärsiville tulee tarjota selviytymisresursseja ja tunnehallintastrategioita.

Näiden jaksojen aikana on tärkeää pysyä rauhallisena, ei järkyttyä ja olla huutamatta (tämä vain pahentaa tilannetta) ja toimia herkästi. Kriisistä kärsivän tunteiden vahvistaminen ja kunnioituksen osoittaminen ovat avainasemassa. Tämä tarkoittaa, että osaamme lukea hänen ei-verbaalista kieltään ja ymmärrämme esimerkiksi eron, kun hän tarvitsee fyysistä kontaktia tai kun on parempi olla hiljaa.