Meemit ja koronavirus: huumoria vastoinkäymisten keskellä
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Vaikuttaa melkein mahdottomalta, että huumorintajua on yhä olemassa tällaisten olosuhteiden keskellä. Mutta mitä elämästä oikein tulisikaan, jos ihmisillä ei olisi kykyä nauraa tai saada muita nauramaan? Kuolisimme varmasti murheisiin. Tämän takia kohtaammekin tällä hetkellä melko oudon ja kiehtovan symbioosin, jossa meemit ja koronavirus ovat aika kummallisessa yhteydessä.
Tällaiset voimavarat ja vuorovaikutukset lievittävät monien ihmisten ahdistusta yliyhdistyneessä verkkomaailmassa. Ne ovat henkäys raikasta ilmaa, jota jaamme sosiaalisessa verkossa ja lähetämme muille WhatsApp-sovelluksessa. Onko tämä siis kevytmielisyyttä kaikkea sitä kohtaan, mitä tällä hetkellä tapahtuu?
Vastaus on yksinkertainen: ei. Emme vähättele ympärillämme tapahtuvia asioita. Yritämme vain selviytyä ja huumori on ihanteellinen keino, joka on näissä olosuhteissa tarpeellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kunhan huumori on tietenkin kunnioittavaa, eikä tuo lisää kipua loukkaavien tai valheellisten tietojen ja ajatusten välityksellä.
Tutkitaan aihetta hieman tarkemmin.
Meemit ja koronavirus: kriisistä selviäminen
Neil Diamond julkaisi muutama päivä sitten vaihtoehtoisen version klassisesta kappaleestaan “Sweet Caroline”. Tästä kappaleesta on tullut viraalihitti, jossa sanat on muutettu muotoon “pese kädet” (eng. wash your hands). Rhode Islandilla sijaitsevan kirkon seurakunnan pappi taas laittoi etuoveen kyltin, jossa sanotaan “En suunnitellut luopuvani näin paljosta paastonaikana”.
Aina kun avaamme sosiaalisen verkon, löydämme meitä viihdyttäviä asioita. Huonojen uutisten ja sydäntäsärkevien kuvien keskellä on myös hieman huumoria. Meidän ei pitäisi tuntea huonoa omatuntoa jos nauramme niille, sillä naurulla voi olla parantava kyky. Nauru ja huumorintaju ovat keinoja tuoda hyvinvointia aivoille.
Alamme nyt tottua siihen, että meemit ja koronavirus kulkevat käsi kädessä. Emme kuitenkaan ole tottuneet pandemian vaikutuksiin – tartunnan saaneiden määrään, ihmishenkien menetykseen sekä ahdistukseen.
Tällaisina aikoina, kun mielemme ovat jumissa pysyvän epävarmuuden tilassa, voi huumori toimia ankkurina ja pakopaikkana vähentäen jännitystä ja pelkoa. Se ei kestä pitkään, mutta se on välttämätöntä.
Huumoria vastoinkäymisten keskellä: yleinen voimavara
Vaikka meemien ja koronaviruksen yhdistelmä on ilmiö, jota on vasta alkanut esiintyä, olemme kokeneet samanlaisia tapauksia menneisyydessä.
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana ihmiset maalasivat tilanteeseen liittyviä ironisia lauseita ja piirrustuksia seinille ja käyttivät niitä erityisesti vihollisen pilkkaamiseen. Kyseisenä ajankohtana sanomalehdissä julkaistut sarjakuvat vastaavat nykyajan meemejä.
Niiden tarkoituksena ei ollut lainkaan aliarvioida tilannetta. Huumori oli kuin pelastusvene, joka motivoi jokaista sotilasta ja selviytymistä yrittävää ihmistä. Toisin kuin mitä olisimme ajatelleet, ihmiset on “suunniteltu” käyttämään huumorintajua jopa kaikista vaikeimmissa olosuhteissa.
Kanadalaisen Brockin yliopiston tohtori Anne Ghilmette teki tutkimuksen tästä ilmiöstä. Hän osoitti, kuinka nauru, vitsit ja huumori välittyivät television, sosiaalisen verkon tai ystävien kesken selviytymiskeinona. Ne auttavat vähentämään stressiä, ahdistusta ja pelkoa ja toimivat välttämättöminä voimavaroina koronaviruskriisin kaltaisissa vastoinkäymisissä.
Meemit ja koronavirus: kun kekseliäisyyttä käytetään yhteisen hyvän eteen
Meemit ja koronavirus tuovat ilmiönä enemmän etuja kuin se yksinkertainen (ja välttämätön) fakta, että ne saavat meidät nauramaan. Yksi syy siihen, miksi ne saavat olomme tuntumaan hyvältä on se, että näemme tavallaan itsemme kaikissa näissä kuvissa ja sanoissa.
Meemeillä on valta, koska ne vangitsevat huomiomme muutamassa sekunnissa ja tulkitsemme ne vielä sitäkin nopeammin. Niiden osoittama ja viestittämä tieto on olennaista meille, koska tunnemme olevamme osa niiden kuvaamaa tilannetta.
Tieto siitä, että me kaikki käymme läpi samaa tilannetta, antaa meille helpotusta ja hyvää oloa. Olemme kaikki varmasti nähneet ihmisiä kantamassa vessapaperirullapinoja kaupan käytävillä. Ja käymme kaikki tekemässä elintarvikeostoksemme epätavallisella sankaruuden ja vastuullisuuden tunteella.
Toiset pelkäävät enemmän tartunnan saamista kuin toiset. Hengityssuojaimet ovat nyt arvokas ja haluttu esine – välttämätön asuste, jota emme olisi halunneet koskaan sisällyttää päivittäiseen elämäämme.
Huumori tasapainottaa meitä ja yhdistää meidät epätoivon hetkinä. Nämä meemit ovat enemmän kuin tervetulleita, kunhan ne ovat kunnioittavia, eivätkä sisällä valheellista tai loukkaavaa tietoa. Ne ovat kekseliäitä vitsejä, jotka ovat jakamisen arvoisia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Guilmette, A. M. (2008). Review of The psychology of humor: An integrative approach. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne, 49(3), 267–268. https://doi.org/10.1037/a0012776
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.