Maastamuuton psykologiset vaikutukset lapsiin

Lapsuuden maastamuuton psykologiset vaikutukset voivat kestää aikuisikään asti. Monet uuteen maahan saapuneet kärsivät traumasta ja kantavat perheenjäsenen tai -jäsenten taakse jättämisen aiheuttamaa emotionaalista tuskaa. Aina ei ole kuitenkaan ensi silmäyksellä helppoa ymmärtää heidän sisäisiä kamppailujaan, puhumattakaan niistä, joita he joutuvat kärsimään sopeutuessaan uuteen maahan.

On tärkeää pohtia muuton syitä. Jotkut perheet etsivät parempia työmahdollisuuksia. Toiset saapuvat uuteen maahan laittomasti ja toivovat parempaa elämänlaatua.

Pakolaislapset, tulivatpa he yksin tai perheen kanssa, osoittavat lähes aina suurta psyykkistä haavoittuvuutta. Haluamme tutkia aihetta hieman syvemmin.

Viime vuosina on nähty enemmän pakkosiirtoja kuin koskaan. Tämä on pakottanut kehittämään uusia psykologisia hoito-ohjelmia maahanmuuttajille.

Lapsuuden maastamuuton psykologiset vaikutukset

Monet ovat muuttaneet uuteen maahan perheensä kanssa lapsuudessa ja kärsivät mielenterveysongelmista edelleen aikuisuudessa. Esimerkiksi yleistyneestä ahdistuksesta, vakavasta masennuksesta, riippuvuuksista ja traumaperäisestä stressihäiriöstä. Yksi maahanmuuttajalasten suurimmista ongelmista on se, että he eivät aina saa tarvitsemaansa psykologista apua.

Muuttoliike on kasvava ilmiö lähes koko planeetalla. Cambridge University Pressin vuonna 2011 julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että tämän ilmiön perinpohjainen tunteminen auttaisi ymmärtämään paremmin sen seurauksia ja ryhtymään ennaltaehkäiseviin toimiin kielteisiä seurauksia vastaan.

Kun lapsilla on taipumus kehittää kiintymyshäiriöitä, nuoret taas käyttäytyvät itsetuhoisemmin. Eläminen ilman laillista asemaa tai turvapaikkaa voi kuitenkin aiheuttaa kroonista stressiä niin aikuisille, nuorille kuin lapsillekin.

1. Eroahdistus

Yksi maastamuuton psykologisista vaikutuksista lapsuudessa on eroahdistus. Joskus he eivät ymmärrä, miksi heidän on täytynyt jättää kotinsa ja omaisuutensa, ja erota merkittävistä henkilöistä heidän elämässään. Jotkut lapset muuttavat uuteen maahan vain yhden vanhempansa kanssa, ja jotkut muuttavat jopa ihan yksin.

Kun lapsi erotetaan kiintymyshahmoistaan ja päivittäisistä rutiineistaan, sillä on häneen epäilemättä huomattava emotionaalinen vaikutus.

2. Epävarmuus ja psyykkinen ahdistus

Maastamuutto aiheuttaa epävakauden tunnetta, joka voidaan tulkita uhkaavaksi, etenkin lapsuudessa. Lapsi on onnellinen, kun hänellä on tunne, että hänen ympäristönsä on turvallinen ja hallinnassa. Vaikka hän ei ymmärtäisi kaikkea, mitä hänen ympärillään tapahtuu, hän tietää tai aistii, missä turvamarginaalit ovat.

Valitettavasti muuttajaperhe ei aina heti löydä sopivaa kotia. Tämä prosessi aiheuttaa stressiä aikuisissa. Se välittyy sitten heidän lapsilleen, koska vanhemmat ovat heidän tärkeimmät viitehahmonsa.

3. Traumaattiset prosessit

Maastamuutto aiheuttaa yleisesti ottaen trauman lapsissa. Jotkut kantavat mukanaan muistoja tuskallisista kokemuksista alkuperämaastaan. Lisäksi itse matkaa voi ympäröidä sellainen epävarmuus, jota aikuistenkin on vaikea hallita. Millainen uusi maa tulee olemaan? Kuinka he pystyvät kommunikoimaan toista kieltä puhuvien ihmisten kanssa?

Maastamuutto on prosessi, joka ei pääty siihen, kun siirtolainen saapuu uuden kotinsa ovelle. Joskus sopeutuminen avaa lapsessa hänen jo kärsimiensä traumojen haavan, aivan samalla tavalla kuin aikuisillakin.

Monet nuoret voivat kehittää sopeutumattomia käyttäytymismalleja ja alkaa uhmata auktoriteettia tyydyttämättömien tunnetarpeidensa vuoksi.

4. Somaattiset häiriöt

Maastamuuton psykologiset vaikutukset voivat olla somaattisia. Ne ovat erityisen yleisiä lasten ja nuorten keskuudessa, jotka muuttavat vanhempiensa kanssa. Vaikeat tunteet, pelot, traumat tai jatkuva stressi muuttuvat epämukavuuden, kivun ja sairauden fyysisiksi tuntemuksiksi. Chilen katolisen yliopiston tutkimus korostaa tätä vaikutusta ja listaa psykosomaattisten häiriöiden ilmenevän seuraavasti:

• Väsymys
• Huimaus
• Päänsärky
• Takykardia
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Ruoansulatushäiriöt
• Nukkumisvaikeudet
• Tuki- ja liikuntaelimistön kipu
• Iho-ongelmat, kuten ekseema

5. Masennus

Maahanmuuttajalapsilla esiintyy usein masennuksen vuoksi haluttomuutta leikkiä, vetäytymistä, välinpitämättömyyttä ympäristöstään sekä nukkumis- tai syömisongelmia. Tämä on selvästikin ilmiö, joka vaatii enemmän huomiota. Usein masennushäiriön oireet kuitenkin nähdään vain vaikeuksina sopeutua uuteen maahan.

Mutta epävarma käyttäytyminen, surullisuus ja ympäristöstä irtautuminen eivät aina johdu vain sopeutumisprosessin haasteista. Vaikka maastamuutto ei ole stressitön haaste, ongelma voi olla myös syvemmällä.

6. Epäsopeutuva käyttäytyminen

Muuttoliikkeen psykologisiin vaikutuksiin lasten kohdalla sisältyy sopeutumaton tai uhmakas käyttäytyminen. Ne näkyvät yleensä suuremmassa määrin murrosikäisillä tai nuorilla. Vaikeudet hallita ongelmallisia tunteita, jokapäiväisiä ongelmia ja monien käsittelemättömien traumojen painoa johtavat joskus seuraaviin käyttäytymismalleihin:

• Koulusta lintsaaminen
• Itsekeskeisyys ja itsepäisyys
• Toistuvat tappelut
• Vastuun puute
• Alhainen toleranssi turhautumista kohtaan
• Perheen sääntöjen haastaminen
• Esineiden tai huonekalujen tuhoaminen
• Negatiiviset asenteet
• Epäkunnioittava tai väkivaltainen viestintä
• Äärimmäinen ärtyneisyys

9. Kiusaaminen

Kun sopeutuminen on jo haaste siirtolaislapselle, kiusaaminen voi pahentaa tätä prosessia entisestään. Valitettavasti “erilaisina” pidetyt ihmiset ovat usein pilkan ja hyökkäysten kohteena. Tämä johtaa erittäin tuskallisiin kokemuksiin.

8. Toisen polven maahanmuuttajalapset

Toisen polven maahanmuuttajalapsia ovat lapset, jotka ovat syntyneet maassa, johon heidän vanhempansa muuttivat. He voivat myös kohdata erityisiä psykologisia haasteita. Esimerkiksi:

• Heillä on usein vaikeuksia kehittää identiteettiään.
• He tuntevat ikään kuin heidät olisi revitty juuriltaan ja elävät kahden maailman välissä.
• Vaikka he ovat syntyneet maassa, jossa he asuvat, he tuntevat hylkäämisen tai syrjinnän painon.
• Toisen sukupolven maahanmuuttajalapset ovat myös alttiita stressille, ahdistukselle ja masennukselle.
• Monet kärsivät vanhempiensa paheksumisesta, kun he omaksuvat uuden maan käyttäytymisen ja tavat. Heillä on myös jatkuvasti paineita täyttää vanhempiensa korkeat odotukset.

Ahdistus on erittäin yleistä maahanmuuttajalapsilla. Se kehittyy usein siten, että he näkevät tiettyjä reaktioita ja käyttäytymistä omassa perheessään päivittäin.

Maahanmuuttajalasten mielenterveydestä huolehtiminen

Maastamuutto ja maahanmuutto ovat sanoja, jotka ovat täynnä epävarmuutta. Oman maan jättäminen on epävarmaa aikuisille ja varsinkin lapsille, jotka eivät aina ymmärrä muuton syitä eikä heillä ole päätösvaltaa. Vastaanottavina maina ja yksilöinä meidän on luotava ja vahvistettava instituutioita ja mekanismeja näiden ryhmien välittömään hoitoon.

Lopuksi haluamme sanoa, että maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti ja jossa muuttoliike vain lisääntyy, tarvitsemme maailmanlaajuista tietoisuutta. Kuka tahansa voi jossain vaiheessa joutua tähän tilanteeseen. Ehkä sinä olet kokenut sen. Meidän on oltava herkempiä ja kehitettävä strategioita auttaaksemme maahanmuuttajia. Vielä enemmän, kun on kyse lapsista.