Maailman suurin älykkyyskokeilu

Tammikuussa 2020 BBC aloitti yhteistyössä tohtori Adam Hampshiren (Imperial College London) kanssa kokeilun, joka on saanut tänä päivänä itselleen tittelin “maailman suurin älykkyyskokeilu”. Tämä kokeilu eroaa muista kokeilusta siinä, että se kykenee esittämään erittäin edustavia numeerisia tuloksia, koska kokeiluun on tähän mennessä osallistunut jo yli 250 000 ihmistä.

Kuten tohtori Adam Hampshire itse on huomauttanut: “Se vastaa noin 125 000 tunnin testausta tai yli 14 vuotta kestänyttä kokeilua.” Ensimmäiset tulokset tästä maailman suurimmasta älykkyyskokeilusta ovatkin nyt saatavilla. On kuitenkin huomattava, että prosessi ei ole vielä ohi ja siihen voi vielä osallistua.

Tämän maailman suurimman älykkyyskokeilun ehdotus on hyvin yksinkertainen. Tässä kokeilussa ihmisiä on siis pyydetty yksinkertaisesti siirtymään testiä varten luodulle alustalle ja vastaamaan sarjaan kysymyksiä, jonka jälkeen he siirtyvät suorittamaan testin. Se ei ole älykkyysosamäärää eli IQ-arvoa mittaava testi, vaan perusteellinen tutkimus ihmisen kognitiiviseen ja emotionaaliseen älykkyyteen liittyvistä näkökohdista.

“Suurimmalla osalla ihmisistä on paljon paremmat älylliset kyvyt verrattuna niihin harjoituksiin, joissa näitä kykyjä harjoitetaan.”

-José Ortega y Gasset-

Maailman suurin älykkyyskokeilu

Kuten jo mainittiin, tähän mennessä maailman suurimpaan älykkyyskokeiluun on osallistunut jo yli 250 000 ihmistä. Suurin osa heistä on kylläkin Ison-Britannian kansalaisia, joten tässä suhteessa otos ei edusta koko maailmaa. Sukupuolen ja iän suhteen osallistujat ovat kuitenkin olleet hyvin erilaisia.

Testin ensimmäinen osa keskittyy elämäntapaan liittyviin kysymyksiin. Tässä osiossa on tarkoitus kerätä tietoja esimerkiksi vastaajan ruokavaliosta, tekniikan käytöstä ja tottumuksista.

Toisessa osassa suoritetaan sarja erilaisia ​​kognitiivisia taitoja, kuten ongelmanratkaisua, muistia testaavia harjoituksia sekä spatiaalista päättelyä mittaavia testejä.

Samalla tapaa kokeilussa henkilölle suoritetaan useita testejä, joiden tarkoituksena on löytää tietoa tämän emotionaalisesta älykkyydestä. Lopuksi kaikista näistä osioista saadut tulokset risteytetään johtopäätösten tekemiseksi.

Ongelmanratkaisu ja ikä

Toistaiseksi tämä maailman suurin älykkyyskokeilu on toimittanut tietoa, joka vahvistaa jo olemassa olevia tietoja ihmisen älykkyydestä. Esimerkiksi ikä ei ole tässä suhteessa määräävä tekijä; vaikka onkin olemassa kognitiivisia kykyjä, jotka ovat näkyvämpiä tietyissä ikäluokissa, totuus on, että ne eivät katoa ihmisen varttuessa ja että niillä on myös merkittäviä eksponentteja.

Kokeen osoittamat tulokset kertovat meille, että ihmisen kyky ratkaista ongelmia on huipussaan 20-30 ikävuoden välimaastossa. Siitä hetkestä lähtien aivoissa alkaa näkyä laskua. Samalla emme kuitenkaan voi unohtaa sitä tosiseikkaa, että tämä viittaa tiukasti kognitiivisiin ongelmiin reaaliajassa mitatun testin yhteydessä.

Kokemuksen arvosta ongelmien ratkaisemisessa tämän testin suorittamiseksi ei pidemmän ajanjakson aikana ole tietoa. Sama kokeilu yhdessä muiden saatavilla olevien tutkimusten lisäksi osoittaa, että mitä vanhemmaksi tulemme, sitä hitaammin aivomme myös toimivat.

Uutta tietoa ihmisen älykkyydestä

Yksi maailman suurimman älykkyyskokeilun tarjoamista uusista tiedoista on se, että suullinen päättely on taito, joka kasvaa iän myötä. Tässä tutkimuksessa on voitu nähdä, että se etenee jopa yli 80 ikävuoteen saakka. Tähän asti onkin uskottu, että kyvyn huippu olisi 60 ikävuodessa, ja että siitä lähtien se alkaisi sitten laskea.

Toinen tutkimuksen hyvin silmiinpistävä tosiasia liittyy muistiin. Sen mukaan – mitä testissä on tähän asti voitu todeta –parhaita pisteitä saavuttaneita koehenkilöitä olivat ne ihmiset, jotka pelasivat videopelejä. Tällä segmentillä oli nimittäin muita parempi spatiaalinen muisti. Tämä on erittäin mielenkiintoinen tieto, jos otetaan huomioon, että tämän tyyppisiä pelejä on perinteisesti pidetty kognitiivisesta näkökulmasta katsottuna hyödyttöminä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että sosiaalista mediaa hyvin säännöllisesti käyttävien ihmisten mielenterveys on normaalia heikompi. Monilla heistä esiintyy ahdistuksen ja masennuksen oireita, ehkä siksi, että sosiaalisessa mediassa hallitsee niin kutsuttu vertailukulttuuri, ja tämän pohjalta myös monet ihmiset arvioivat omaa sosiaalista menestystään näissä medioissa saadun palautteen perusteella.

Yksi tämän tutkimuksen arvokkaimmista näkökohdista on ollut se, että se vahvistaa, että ihmisen elämäntavoilla on ratkaiseva vaikutus omaan älykkyyteen. Erityisesti tulokset ovat esittäneet, että aivot toimivat paljon paremmin silloin, kun harrastamme liikuntaa. Samalla tapaa älyllisesti aktiivisena pysyminen ja kielten oppiminen missä tahansa iässä näyttävät olevan kaksi tärkeää vastalääkettä aivojen ikääntymisen hidastamiseksi.