Kuvittelemasi katastrofit eivät välttämättä tapahdu koskaan
Mielessä läpi käytävät katastrofit ovat pelkästään mielikuvituksen tuotetta. Ihmisillä on kerta kaikkiaan uskomaton kyky kuvitella, mitä voidaan soveltaa monella tapaa ja mistä on tietyillä tavoilla myös hyötyä, sillä juuri sen ansiosta ovat syntyneet monet kerrassaan nerokkaat ajatukset, joilla on pystytty ratkomaan monenlaisia ongelmia. Lienee sanomattakin selvää, että mielikuvituksemme ansiosta ovat myös saaneet alkunsa erilaiset keksinnöt, tarinat, taideteokset, jne…
Mieli on tila, jossa erilaiset ajatukset, ideat, päähänpistot, käsitykset ja arviot eivät ikinä lakkaa syntymästä, liittyivätpä ne sitten meihin itseemme, meidän ympärillämme oleviin muihin ihmisiin tai maailmaan yleisesti. Toisinaan nämä ajatukset ovat hyvin pitkälti totuutta vastaavia, mutta toisaalta ne voivat myös vääristyä todella paljon.
Kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin se, että katsoisimme maailmaa likaisten tai sumuisten lasien läpi. Joskus tapa, jolla me tulkitsemme ulkopuolista tietoa tulee määritellyksi uskomustemme, arvojemme, tiedon sekä henkilökohtaisten kokemustemme kautta.
Tämä tietynlainen taipumus fantasiaan on kaikissa ihmisissä synnynnäinen ominaisuus, ja usein siihen liittyy tavalla tai toisella haitallisia psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä seuraamuksia.
Katastrofien täyttämä mieli
Eräs hyvin yleinen esimerkki tällaisista todellisuuden vääristymistä on nähtävissä erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla. Jotkut ihmiset kärsivät suuresti jännityksen aikaansaamasta ahdistuneisuudesta, sillä heidän ajatuksissaan tulevaisuudessa oleva uhka on hyvin mahdollinen. Niinpä heidän sisällään vellovat tunteet menevät täysin sekaisin, minkä myötä myöskään ajatukset eivät enää virtaa vapaasti entiseen malliin. Tämä käynnistää hallitsemattoman kierteen, joka saa lopulta aikaan sen, että luovuus lamautuu täysin.
Ihmiset jotka kärsivät ahdistuksesta ovat tottuneet ajattelemaan jatkuvasti, että maailma on jollain tapa vaarallinen paikka, minkä vuoksi huolehtiminen on todella välttämätöntä. Heidän täytyy jatkuvasti pysyä valppaina sen varalta, että tällaisia uhkia esiintyy yllättäen, koska ne voivat hyvin helposti päätyä katastrofaalisiin tilanteisiin.
He uskovat, että huolehtiminen ja jatkuva vatvominen estävät jollain taianomaisella tavalla pelättyä asiaa tapahtumasta, ikään kuin jos ajatus voisi vapauttaa meidät todellisista faktoista.
Ajatukset eivät loppujen lopuksi ole mitään muuta kuin käsityksiä, mielessä luotuja kuvitelmia, sanoja, sisäisiä itsensä kanssa käytyjä keskusteluja. Ne eivät ole todellisuutta. Ylenpalttisesti huolehtiminen ja jonkun asian vatvominen vaikka sen tapahtuminen on käytännössä katsoen mahdotonta, on todella absurdia ja kuluttaa sen lisäksi aivan liian paljon henkisiä ja fyysisiä voimavaroja.
Tätä kannattamatonta tapaa tarkastella tulevaisuutta kutsutaan “katastrofien kehittelemiseksi”. Se on eräällä tapaa kognitiivinen vika siinä tavassa, jolla tulkitset ja havainnoit ympärilläsi olevaa maailmaa. Tällaisina hetkinä katastrofeja kehittelevät ihmiset uskovat usein enemmän omiin käsityksiinsä, pelkoihinsa ja epävarmuuksiinsa sen sijaan, että he ammentaisivat aistiensa kautta saamiaan tietoja ympäristöstä.
Maaginen huolehtiminen
Olen aivan varma siitä, että mieltäsi kaivelee tälläkin hetkellä, tätä lukiessasi, jokin asia. Meidän kaikkien elämästä löytyy sellaisia asioita – toisilta enemmän ja toisilta vähemmän. Ehkä kuitenkin olet oppinut hallitsemaan tällaisia ajatuksia, joten niistä ei koidu sinulle juurikaan ahdistuksen tuntemuksia. Tämä on terveellinen tapa huolehtia ja stressata, sillä se pakottaa sinut tavallaan etsimään ratkaisuja käsillä olevaan ongelmatilanteeseen. Samalla se yrittää auttaa sinua käsittelemään tilannetta loogisimmalla mahdollisella tavalla.
Jos tunnet huoliesi ja murheidesi hallitsevan sinua, kannattaa sinun silloin keskeyttää mielesi harhaileminen ja käskeä sitä palaamaan takaisin nykyhetkeen ja todellisuuteen, joka on ainoa todellinen ympäristö ja tila.
Kun murehdit liikaa, on kyvylläsi tulkita asioita silloin taipumus vääristyä. Se on täysi normaalia; kuvittelet, että käynnissä on karmea katastrofitilanne etkä tule selviämään siitä hengissä… Kuinka ihmeessä voisit olla hermoilematta asian suhteen? Todellisuudessa asian laita on kuitenkin se, ettei tulevaisuutta tarkastellessa edessä näy mitään hälyttävää. Kuten jo aikaisemmin totesimme, täytyy sinun lakata kehittelemästä fantasioita ja ymmärtää, että ennakoimasi katastrofitilanteet ovat ainoastaan pääsi sisällä, eivätkä siten lainkaan yhteydessä todellisuuteen.
Murehdit ja ahdistut niin paljon siitä, että jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Kun näin ei kuitenkaan lopulta käy, pahinta on se, että kuvittelet säästyneesi siltä siksi että murehdit ja mietit asiaa niin perusteellisesti.
Tällä tavalla vahvistat entisestään huolehtimiseen ja vatvomiseen taipuvaista käyttäytymistäsi, joten seuraavalla kerralla kun esille nousee jonkinlainen ongelma tai vastoinkäyminen, toistat jälleen samaa käyttäytymismallia. Vaikka menettäisit jopa yöunesi asian takia, kuvittelet silti, että siitä on apua! Huolehtiminen on maagista, se säästää meidät kaikilta ongelmiltamme!
Ajattele ennen kuin lähdet kehittelemään katastrofeja pääsi sisällä
Stressaaminen ja ylenpalttinen asioista huolehtiminen ei todellakaan auta sinua ratkaisemaan ongelmiasi. Pelkkä ajatuskin siitä on suorastaan naurettava. Ajattele asiaa hetki: kuinka yksi ajatus voisi mitenkään ratkaista syvemmälle ulottuvaa ongelmaa? Ongelmatilanteet kohdataan toimimalla. Ja oli asian laita sitten mikä hyvänsä, et mitenkään voi ratkaista joka ikistä pinnalle nousevaa ongelmaa, sillä on olemassa tiettyjä sellaisia seikkoja, jotka ovat yksinkertaisesti täysin oman vaikutusvaltasi ulottumattomissa.
Jos tunnet olevasi lopen väsynyt kantamaan harteillasi jatkuvasti huolia, vaikka kokisitkin sen tekemisen jollain tavalla olevan tarpeellista, saattaa olla hyväksi alkaa ajattelemaan asioita hiukan realistisemmalta kantilta. Pyyhkäise siis pois silmiltäsi vääristävät lasit ja täytä mielesi tieteellisemmillä, faktoihin perustuvilla ajatuksilla.
Mietitäänpä tätä asiaa hetki. Ehkäpä olet vuorenvarma siitä, että sinulle tapahtuu jotain todennäköisesti jo lähiaikoina (sairastut tai saat jonkun kohtauksen, lentokoneesi putoaa, kumppanisi jättää sinut, sinut irtisanotaan työpaikastasi tai muuta vastaavaa), mutta sinulla ei kuitenkaan ole tarpeeksi vahvoja todisteita väitteen tukemiseksi. Minkä takia sinulla sitten on niin vahva tuntemus siitä, että se tulee tapahtumaan suurella todennäköisyydellä? Ota käteesi kynä ja yritä laskelmoida kammoamasi kauhuskenaarion tapahtumisen todennäköisyyttä ja pohdi asiaa hetken aikaa.
Ajattele ennen kuin kehität normaalitilanteista katastrofeja. Mikäli olemassa ei ole riittävästi tai tarpeeksi vakuuttavia todisteita, jotka todella kertovat, että jotain pahaa alkaa pian tapahtua, unohda se siinä tapauksessa.
Jos onnistut lopulta löytämään päteviä todisteita ja niiden myötä rohkaistut ajattelemaan jatkossakin, että katastrofi on kohta käsillä, ei pahinkaan mahdollinen tilanne ole välttämättä tavattoman traaginen. Kirjoita ylös lista kaikista niistä katastrofeista, joita maailmassa on oikeasti sattunut ja tapahtunut, ja pohdi sen jälkeen, ovatko sinun omat katastrofisi oikeasti niin vakavia kuin miksi ne olet omassa päässäsi kehittänyt. Vaikka kaikkein pahin mahdollinen skenaario sattuisi, pystyt sinä kuitenkin käsittelemään sen.
Ja aivan lopuksi vielä tärkeä ohje: omaksu käytännöllinen lähestymistapa. Tee joka päivä muistiinpanoja kaikista huolistasi – niistäkin, joiden tapahtuminen on äärimmäisen epätodennäköistä ja jotka eivät oikeastaan ole lainkaan niin vakavia, ja pohdi, onko sinulla vaikutusvaltaa niiden suhteen vai ei. Jos et pysty vaikuttamaan niihin millään tavalla, lakkaa tuhlaamasta arvokasta aikaasi niihin. Sinulla ei todellakaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, saatko jonain päivänä yhtäkkiä aivoverenvuodon, joten moisen pelkääminen ja vatvominen ei hyödytä millään lailla. Jos puolestaan pystyt vaikuttamaan näihin huoliin, pyri siinä tapauksessa kehittelemään sopivia ratkaisuja käyttämällä mahtavaa mielikuvitustasi.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.