Kuinka tehokkaita mielenterveyssovellukset ovat?

Teknologia on onnistunut parantamaan elämäämme monin tavoin. Tänään aiomme selvittää, kuinka hyödyllisiä ovat sovellukset, joiden väitetään parantavan mielenterveyttämme.
Kuinka tehokkaita mielenterveyssovellukset ovat?

Viimeisin päivitys: 22 kesäkuuta, 2022

Tällä uudella aikakaudella, jolla globalisaatio ja teknologia vallitsevat, ei ole yllättävää, että mielenterveyssovellukset ovat suosittuja. Ne ovat helppokäyttöisiä, intuitiivisia ja yleensä ilmaisia. Mutta kuten kaikkien uusien keksintöjen kanssa, on tärkeää että niitä osataan käyttää oikein.

Näiden sovellusten käytöstä käydään paljon keskustelua, sillä niiden tehokkuutta koskevat tutkimukset eivät ole tuottaneet täysin vakuuttavia tuloksia. Lisäksi hämmennystä lisää se, että mielenterveyssovellukset ovat eri yritysten omistamia, joiden kiinnostus alaa ja asiakasta kohtaan on myös erilainen.

Nainen, jolla on mielenterveyssovellus.
Nämä sovellukset voivat olla hyödyllinen työkalu mielenterveysongelmiin liittyvien leimojen purkamiseen.

Mielenterveyssovellukset

Mielenterveyssovellukset ovat mobiilisovelluksia. Niiden tavoitteena on auttaa käyttäjää havaitsemaan patologisen käyttäytymisen malleja. Jotkut niistä pyrkivät jopa auttamaan potilasta saamaan selville ilman lääkärikäyntiä, kärsivätkö he tietystä sairaudesta.

Tähän luokkaan kuuluu erityyppisiä sovelluksia. Esimerkiksi meditaatiosovellukset, tekstiviestipohjaiset interventiot tai tupakoinnin lopettaminen.

Jotkut niistä sisältävät aktiviteetteja ja harjoituksia. Vaikka ne eivät yritä korvata terapiaa, ne pyrkivät auttamaan käyttäjää muuttamaan epäterveellisiä tai mielenterveyttä vahingoittavia tapojaan. Ne jäljittelevät haastattelun, diagnoosin ja hoidon terapiaprosessia kokonaisuudessaan.

Mielenterveyssovellusten suosio

On spekuloitu, että välittömyys ja mukavuus ovat syy mielenterveyssovellusten menestykseen. Niillä on muitakin ominaisuuksia, jotka tekevät niistä houkuttelevia, kuten:

  • Monet sovellukset ovat ilmaisia. Siksi ihmiset, joilla ei ole varaa maksaa yksityisestä terapiasta, voivat mennä tälle tielle helpottaakseen psyykkistä ahdistustaan.
  • Krooninen stressi ja ahdistus ovat nyky-yhteiskuntamme rutto. Kilpailuhenkisyys ja ylitehokkuus hedelmöittävät maaperän näille kahdelle häiriölle. Lisäksi potilaat usein ajattelevat, ettei heillä ole aikaa lähteä terapiaan, joten he turvautuvat sovelluksiin.
  • Ne ovat tapa lähestyä kasvokkain tapahtuvaa terapiaa. Monet ihmiset, jotka näkevät mielenterveysasiat negatiivisin asentein eivätkä tiedä aiheesta paljoa, voivat käyttää näitä sovelluksia aloittaakseen oman matkansa.
  • Ne toimivat tavanomaisen terapian tukena. Ne sisältävät yleensä mekanismeja, jotka tehostavat hoitojen noudattamista. Näin ollen niistä on paljon apua monille potilaille.

Mielenterveyssovellukset ovat varteenotettava vaihtoehto, sillä digitaalinen maailma on väistämätön osa modernin yhteiskunnan kehitystä. Tästä syystä niiden vastustaminen johtaa vain siihen, että suljemme mielemme erilaisilta työkaluilta, jotka voisivat olla hyödyllisiä.

Ovatko ne todella hyödyllisiä?

Uuden hyväksyminen ja sen integroiminen elämäämme on hienoa, mutta auttavatko nämä sovellukset todella selviytymään häiriöistä? Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat tuottaneet melko myönteisiä tuloksia, mutta niihin tulee suhtautua varauksella.

Toisin sanoen, näiden sovellusten hyödyllisyydestä ei ole selvää näyttöä. Niitä on tuhansia ja ne keskittyvät mielenterveyden erilaisiin alueisiin. Jotkut ovat tehokkaita, toiset eivät. Tällä hetkellä ainoa saavutettu yksimielisyys on se, että ne eivät korvaa perinteistä hoitoa.

Toisaalta on olemassa todisteita, jotka tukevat niiden tehokkuutta yhdistettynä kasvokkain tapahtuvaan terapiaan. Lisäksi ihmiset, jotka käyttävät näitä sovelluksia terveellisempien elämäntapojen hankkimiseen, hyötyvät niistä usein suuresti.

Mielenterveyssovellukset voivat auttaa hankkimaan terveellisempiä elämäntapoja.
Jotkut mielenterveyssovellukset, jotka keskittyvät tiettyjen terveellisten tapojen parantamiseen, ovat tehokas apu.

Varotoimenpiteet

Kuten muillakin alueilla, voittoa hakevien yritysten luomiin sovelluksiin tulee suhtautua varovasti. Suurin riski on sovellusten valtava määrä sekä niiden standardoinnin ja sääntelyn puute.

Lopuksi, vaikka monet mielenterveyssovellukset perustuvat luotettaviin ja päteviin tutkimuksiin, toiset levittävät tietoa, joka voi osoittautua haitalliseksi.

Jos siis päätät käyttää sellaista, sinun tulee ensin analysoida kriittisesti kaikki mahdolliset lähteet ja tutkimukset, jotka tukevat sinua kiinnostavaa sovellusta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Goldberg, S. B., Lam, S. U., Simonsson, O., Torous, J., & Sun, S. (2022). Mobile phone-based interventions for mental health: A systematic meta-review of 14 meta-analyses of randomized controlled trials. PLOS Digital Health1(1). https://doi.org/10.1371/journal.pdig.0000002
  • Marshall, J. M., Dunstan, D. A., & Bartik, W. (2020). Effectiveness of Using Mental Health Mobile Apps as Digital Antidepressants for Reducing Anxiety and Depression: Protocol for a Multiple Baseline Across-Individuals Design. JMIR Research Protocols9(7), e17159. https://doi.org/10.2196/17159
  • Wang, K., Varma, D. S., & Prosperi, M. (2018). A systematic review of the effectiveness of mobile apps for monitoring and management of mental health symptoms or disorders. En Journal of Psychiatric Research (Vol. 107, pp. 73-78). https://doi.org/10.1016/j.jpsychires.2018.10.006
  • Clay, R. A. (2021). Mental health apps are gaining traction. Monitor on Psychology52(1).
  • Wasil, A. R., Gillespie, S., Patel, R., Petre, A., Venturo-Conerly, K. E., Shingleton, R. M., … & DeRubeis, R. J. (2020). Reassessing evidence-based content in popular smartphone apps for depression and anxiety: Developing and applying user-adjusted analyses. Journal of Consulting and Clinical Psychology88(11), 983.
  • Martinengo, L., Van Galen, L., Lum, E., Kowalski, M., Subramaniam, M., & Car, J. (2019). Suicide prevention and depression apps’ suicide risk assessment and management: a systematic assessment of adherence to clinical guidelines. BMC medicine17(1), 1-12.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.