Kuinka päästä eron yli
Kun ihmissuhde päättyy eroon, yleensä kyseessäolevien ihmisten kohdalla alkaa surutyö. Itse asiassa myös kumman tahansa osapuolen perheenjäsenet saattavat kokea tämän surun. Surulla on rooli sen menetyksen prosessoinnissa, jonka olemme kokeneet omassa elämässämme. Surutyö auttaa meitä pääsemään eron yli ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
Se on hyvin kivulias, mutta äärettömän tärkeä prosessi. Mikäli surutyötä ei ole kuitenkaan pystytty saattamaan kunnolla loppuun, se voi johtaa vahvojen mielen- ja tunnelukkojen syntymiseen yksilön kohdalla. Nuo lukot ikuistetaan sellaisten käyttäytymismallien, kuten esimerkiksi “muumioitumisen” välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilö säilyttää kaikki entiselle kumppanilleen kuuluvat tai häneltä lahjaksi saadut esineet. Toinen tällainen käyttäytymismalli on välttely, joka tarkoittaa puolestaan kaikkien niiden yhteyksien katkaisemista, joilla on jotain tekemistä entisen kumppanin kanssa. Kumpikaan näistä käyttäytymismalleista ei auta yksilöä käsittelemään tapahtunutta eroa riittävällä tasolla.
Viisi askelta eron yli
Kun me haluamme päästä eron yli, suruprosessin läpikäyminen on meille aluksi miltei pakollista. Meidän tulee antaa itsellemme lupa kokea koko tuo tunnemylläkkä, jonka suruprosessin eri vaiheet tuovat mukanaan: ahdistuneisuus, pelko, raivo, suru…
On aivan normaalia, että ensiksi meidän on itkettävä kohtaamaamme menetystä, sitten koettava vihaa tuota toista osapuolta kohtaan, ja sen jälkeen kaivattava tätä… Olemme inhimillisiä olentoja, joilla on kyky kokea voimakasta, fyysistä kipua, mutta myös suurta psyykkistä kärsimystä. Emme saa kieltäytyä tuon vaiheen läpikäymisestä omalla kohdallamme. On tärkeää olla vastustamatta tuota prosessia, sillä tarvitsemme sitä.
Kuten aiemmin on jo mainittu, puhumme kuitenkin vaiheesta. Meidän ei tule jumiutua siihen, vaikka se ajan kanssa alkaisikin tuntua mukavuusvyöhykkeeltä. Kokiessamme pahanolon tunteita ihmiset ympärillämme havaitsevat sen, ja saatamme saada heiltä lisääntynyttä huomiota ja huolenpitoa. Jokainen pitää tuosta tunteesta. Surutyö tarvitsee kuitenkin toteutuakseen vaiheita, jotka muistuttavat lihasvammaa seuraavaa prosessia. Ensin meidän on annettava itsellemme aikaa levätä. Kuitenkin sen jälkeen, niin pian kuin lihaksemme vain sallivat sen, meidän on aloitettava niiden kuntoutus. Meidän on tehtävä niin, huolimatta siitä kuinka tottuneita olisimme jo paikalleen jumiutuneeseen elämäämme.
Siinä ei enää ole kysymys vain negatiivisten tunteiden kokemisesta, jotka ovat yhdenmukaisia tapahtuneen eron kanssa. Mielemme tekee tiliä menneisyyden kanssa antamatta sijaa nykyisyydelle tai tulevaisuudelle.
Tässä vaiheessa yksilön tahdonvoiman tulisi nousta pintaan. Ympäristöllä on siinä myös hyvin tärkeä rooli. Mikäli olet osa tuota ympäristöä jollekulle toiselle, joka käy läpi eron tuomaa suruprosessia, on tärkeä tiedostaa oikeanlaisen strategian tärkeys. Vaikka ajattelisitkin, että tuon yksilön olisi jo aika seistä omilla jaloillaan, moittiminen ei ole paras strategia hänen motivoimisekseen – siitäkin huolimatta, että se saattaa sinusta tuntua helpoimmalta. Pidä myös mielessäsi, että kun haluat suojella häntä kohtaamasta todellisuuden “vaaroja” uudelleen, et myöskään auta häntä prosessoimaan tilannetta riittävällä syvyydellä.
1. Etsi seuraa
Ihmissuhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde. Niillä on kyky eheyttää sielumme. Ystävillä, työtovereilla, perheenjäsenillä ja kaikilla niillä ihmisillä, joiden kanssa ollessamme tunnemme olomme kotoisaksi, on valtava voima saada negatiivisuuden valta elämässämme väistymään. Hyvässä seurassa teemme suunnitelmia, keskustelemme, nautimme elämästä ja tutustumme yhä uusiin ihmisiin. Tämä avaa meille taatusti uusia ovia.
Seura auttaa meitä myös kiinnittämään huomiomme toisaalle. Eroprosessin aikana suuret annokset yksinoloa ja itsetutkistelua ovat hyvin ravinnerikasta maaperää negatiivisille ajatuksille.
2. Toimi
Älä pysähdy. Sinulla ei ehkä ole halua kaikkien tavanomaisten aktiviteettien suorittamiseen. Siitä huolimatta jatka niiden tekemistä. Pysyäksesi tässä rytmissä sinun täytyy vain nousta vuoteesta, käydä suihkussa, pukeutua ja toimia. Myös toimettomuus ankkuroi sinut omalta osaltaan negatiivisiin ajatuksiin. Sen seurauksena syntyy noidankehä, jossa negatiiviset ajatukset ja toimettomuus seuraavat toisiaan loputtomassa syklissä.
3. Hylkää uhrin rooli
Sinulta on päättynyt ihmissuhde. Se on totta. Se ei kuitenkaan ole kovin epätavallinen tapahtuma. Suurin osa meistä on käynyt saman tilanteen läpi jossain vaiheessa elämäämme. Ihmiskunta on selviytynyt tällaisista koettelemuksista siemminkin, luonut elämänsä uudelleen ja löytänyt tien takaisin onneen tapahtuneesta huolimatta. Mikset sinäkin voisi? Sinä et ole sen kummempi kuin muukaan osa väestöä, joka on kokenut suhteen päättymisen. Näiden ihmisten ei auttanut jäädä säälimään itseään, leimaamaan itseään “epäonnisiksi” tai kutsumaan toisia ihmisiä “kamaliksi” sen johdosta, mitä heille tapahtui.
Tästä kokemastamme vastoinkäymisestä huolimatta ainoa tie eteenpäin on elämämme jatkaminen. Siinä auttaa, jos rinnastamme itsemme feenikslintuun. Visualisoi itsesi luomuksena, joka voi syntyä uudelleen omasta tuhkastaan. Älä koskaan ajattele itseäsi toivottomana uhrina.
4. Arvosta sitä, mitä sinulla on
Romanttinen ihmissuhde ei ole kaikki kaikessa. Elämässä on monia muitakin tärkeitä asioita, kuten työ, perhe, harrastukset, ystävät ja vapaa-aika… Miksi keskittyä ainoastaan siihen yhteen asiaan, jonka olet menettänyt? Ihanteellisinta olisi palata takaisin tämänkaltaisesta käsittelytavasta, ja sen sijaan olla kiitollinen kaikesta, mitä sinulla yhä on.
Kirjoita joka päivä ylös asioita, joista olet kiitollinen elämässäsi. Pian huomaat, että sinulla on itse asiassa monessa suhteessa paljon enemmän kuin tarpeeksi kaikkea mitä tarvitset. Huomaat myös, että parisuhde on vain yksi elämäsi osa-alue, joka kyllä tulee toteen omalla ajallaan. Lakkaa laittamasta niin suunnatonta painetta itsellesi sen suhteen.
5. Tiedosta, ettet tarvitse kumppania ollaksesi onnellinen
Vastoin sitä, mitä saatamme ajatella, ihmiset tarvitsevat itse asiassa hyvin vähän ollakseen onnellisia. Fransis Assisilainen totesi: “Joka päivä tarvitsen vähemmän asioita ja niitäkin joita tarvitsen, tarvitsen hyvin vähäisessä määrin.” Kukaan ei tarvitse romanttista ihmissuhdetta voidakseen hyvin, ja vielä vähemmässä määrin yhtä tiettyä kumppania.
Maailmassa on miljoonia sinkkuja, jotka elävät onnellista, täyttä elämää. Niin kauan kun pystymme tekemään arvokkaita asioita itseämme ja ympäristöämme kohtaan, voimme tuntea itsemme kokonaisiksi ja nähdä elämämme tarkoituksen toteutuvan.
Elämänkumppanin on tarkoitus olla positiivinen lisä elämääsi, jonka valitset vapaasta tahdostasi. Tämän valinnan ei tulisi perustua sisäiseen tyhjiöön, jota et kykene täyttämään muilla keinoin. Tuon tyhjiön täyttämisyritystä ei voida kutsua todelliseksi rakkaudeksi. Ajan myötä tällaiselle perustalle rakennettu ihmissuhde ei todennäköisesti toimi ja päättyy eroon.
Mikäli käyt läpi eroprosessia ja ajattelet, että sinun olisi kuulunut päästä eron yli jo aikoja sitten, keskity sisäistämään nuo aiemmin esitetyt viisi kohtaa. Sen lisäksi muista palkita itseäsi tuon prosessin keskellä. Mikäli huomaat surutyösi etenevän, onnittele itseäsi saavustesi johdosta. Kaikkein tärkeintä on, että säilytät jatkuvuuden. Itsesi auttaminen eron yli on kovaa työtä, mutta se on kaiken vaivannäkösi arvoista.