Kuinka masennus vaikuttaa äidin ja lapsen väliseen suhteeseen

Edwin Hubbell Chapin oli oikeassa sanoessaan, ettei mikään kieli pysty ilmaisemaan äidinrakkauden voimaa ja kauneutta, sankaruutta ja majesteetillisuutta. Mutta kun masennus vaikuttaa äidin ja lapsen väliseen suhteeseen, onko jotain tehtävissä?

Vain äiti ja hänen lapsensa tietävät, millainen side heitä yhdistää. Se on vaikutusvaltainen, voimakas ja rikkoutumaton, jos kumpikin on määrätietoinen ja rakkaus on vilpitöntä. On kuitenkin olemassa monia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tähän voimakkaaseen siteeseen.

Masennus on ehdottomasti yksi aikamme pelottavimmista sairauksista. Sille on ominaista se, että sairastunut tuntee olevansa väärinymmärretty ja yksinäinen. Äidin kohdalla tämä ongelma ulottuu koko hänen ympäristöönsä, erityisesti hänen lapsiinsa, jotka voivat tuntea sairauden voimakkaammin kuin jos he itse kärsisivät siitä.

Vanhempien vaikutus

Vanhempien vaikutus lapsiinsa määrittelee heidän kehityksensä. Äidin mielialalla on voimakas vaikutus, joka merkitsee erityisen paljon lapsen elämän ensimmäisinä vuosina.

Äitien pelko synnytyksen jälkeen on normaalia. Mutta tämä voi muuttua helposti psyykkiseksi taantumiseksi, joka vaikuttaa suoraan lapseen. Jos näin tapahtuu, äidin on koottava itsensä ja noustava tilanteen yläpuolelle. Kaikki eivät kuitenkaan pysty siihen.

Jos masennus kestää pitkään, sen luoma ympäristö vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen ja lapsen kehitykseen. Lapsi kärsii ja yrittää täyttää äitinsä vaatimukset ennen kuin pyytää omien tarpeidensa täyttämistä.

Tutkimuksia masennuksen vaikutuksista äidin ja lapsen suhteeseen

Kuuluisa psykoanalyytikko Donald Winnicott oli yksi tärkeimpiä nimiä äitien masennuksen ja siitä kärsivien lasten hoidossa. Itse asiassa hänen mielenkiintonsa tähän aiheeseen tuplaantui, kun hänen vastaanotolleen tuli nainen, joka oli huolissaan lapsensa laihtumisesta.

Winnicott huomasi, että nainen oli masentunut. Hän havaitsi myös sen, kuinka huoli lapsesta antoi äidille helpotuksentunteen, sillä se vei hänen ajatuksensa pois niistä asioista, joista hän tavallisesti huolehti.

Lapsen kautta Winnicott sai tietää, että naisen aviomies pahoinpiteli tätä. Mies huolehti vain omasta itsetunnostaan ja onnellisuudestaan vaimonsa hyvinvoinnin kustannuksella. Vasta kun lapsi tuli tietoiseksi tilanteesta, hän alkoi taas syödä.

Lapsen tilanteen paranemisesta huolimatta Winnicott suositteli äidille psyykkistä hoitoa, sillä hoidolla olisi positiivisia seurauksia myös hänen poikaansa.

Millaista on olla masentunut äiti?

Masentuneet äidit kadottavat elämänvaistonsa ja riistävät lapsiltaan heidän tarvitseman rakkauden, niin että se voi vaikuttaa jopa lapsen käytökseen. Tässä artikkelissa kerroimme tarinan lapsesta, joka lakkasi syömästä, mutta äidin masennuksen vaikutukset voivat vaihdella lapsesta toiseen.

Jos lapset eivät saa rakkautta ja turvaa huoltajiltaan, he muodostavat itsestään vääristyneen käsityksen, joka saa heidät täyttämään muiden ihmisten toiveet ja miellyttämään muita oman itsensä sijaan.

Tämä prosessi voi johtaa siihen, että he eivät kykene samaistumaan ikätovereihinsa ja ympäristöönsä. On nähty jopa tapauksia, joissa vauvat lakkaavat hymyilemästä luonnostaan. He säilyttävät eleen vain muita miellyttääkseen.

Kuinka parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta

Masennus on monimutkainen sairaus, josta on vaikea päästä yli. Sitä sairastavat äidit tarvitsevat paljon tahdonvoimaa ja rohkaisua sen voittamiseksi. Hellyyden näyttäminen lapselle on yksi sellainen asia, joka voi auttaa.

On myös tärkeää tietää, että emme ole jumalia. Vanhemmuus ei tarkoita sitä, että tietäisit kaiken. Ja vaikka lasten fyysiset tarpeet täyttyisivätkin, he eivät ole immuuneja konflikteille. Meidän on kohdattava omat ongelmamme ja autettava lapsiamme tekemään sama.

On tärkeää, että masennus otetaan vakavasti. Sen vähättely tai teeskentely ettei mikään ole vialla on virhe, joka vain pahentaa tilannetta. On tärkeää luottaa, kuunnella ja ymmärtää.

Ja tietenkin myös psykoterapeutin apu on tarpeen. Ammattilainen voi auttaa ratkaisemaan tilanteen, estämään masennusta muuttumasta hoidoille resistentiksi ja lievittämään sekä potilaan että tämän läheisten, etenkin hänen lastensa, kärsimystä.

Masennus voi olla määrittävä tekijä äidin ja lapsen välisessä suhteessa, ja se voi vaikuttaa vakavasti lapsen kehitykseen. On välttämätöntä hoitaa se parhaalla mahdollisella tavalla, jotta lapset saisivat kaiken sen onnen, jonka he ansaitsevat.