Kuinka lohduttaa toista?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Kaikki eivät tiedä, kuinka lohduttaa toista. Tuen antaminen ja lämmön tarjoaminen kärsivälle läheiselle ei ole aina helppoa. Vaikka kivulla on monia muotoja ja erilaisia alkuperiä, on olemassa tiettyjä tekoja, jotka auttavat lohduttamaan lähes missä tahansa tilanteessa.
Ruotsalainen kirjailija Stig Dagerman on sanonut, että ihmisen mukavuudenhalu on kyltymätön. Siitä huolimatta se on usein ulottuvuus, joka pääsee unohtumaan. Tämä luo haavoja ja tyhjää oloa. Itse asiassa mukavuus alkaa ymmärryksestä. Tätä lohdutuksen tarpeessa olevat ihmiset kaipaavatkin usein – ymmärrystä tai aitoa yhteyttä muihin.
Kun sinulla on huono hetki, et odota muidenkin olevan masentuneita. Odotat, että he eivät tuomitse tai kiusaa sinua, vaan että he vain antaisivat sinun olla. Lohduttaminen alkaa todellisen kiintymyksen näkymättömästä ulottuvuudesta. Se tarkoittaa myös sitä, että voit vapauttaa itsesi ja puhua siitä, mikä sinua satuttaa.
Katsotaanpa tarkemmin.
Ohjeita siihen, kuinka lohduttaa toista
“Ole rohkea. Älä huoli. Olen pahoillani siitä, mitä sinulle tapahtui, mutta anna itsellesi vähän aikaa, niin näet, kuinka jonkin ajan kuluttua voit paremmin.” On olemassa useita lohdutustarkoituksessa tokaistuja ilmaisuja, jotka lohduttamisen sijaan lisäävätkin henkilön kärsimystä entisestään.
Tiedämme, että näiden ilmaisujen takana on hyvä tarkoitus. Kun joku sanoo sinulle “rauhoitu, olen käynyt läpi täsmälleen saman, se menee ohi”, hän tekee sen tarkoittamatta pahaa. Hän ei kuitenkaan yksinkertaisesti ymmärrä, että nämä sanat vain painostavat sinua. Pohjimmiltaan hän nimittäin sanoo sinulle, että kuka tahansa voi voittaa tämän ongelman, ja jos sinä et, olet epäonnistunut.
Lohduttamisessa tehdään alituiseen monia virheitä. Vaikka lohduttajat osoittavat empatiaa ja yrittävät saada yhteyden toisen epämukavuuteen ja kipuun, he eivät aina tiedä mitä sanoa tai miten vastata. Haluaisitko sinä tietää, kuinka lohduttaa toista onnistuneesti? Se on hyödyllinen kyky, jota meidän kaikkien pitäisi harjoitella. Katsotaanpa, miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia:
1. “Tiedän, että kärsit, ja olen todella pahoillani”
John Gottman on kliininen psykologi, tutkija ja parisuhteiden asiantuntija. Hän selittää kirjoissaan, kuinka lohduttaa kumppania. Hän sanoo, että kun parisuhteessa oleva kumppani kärsii, tämä odottaa toiselta ymmärrystä, tukea ja empatiaa.
Gottman määrittelee kumppanin olevan tuskan läheisin todistaja. Meidän tulee olla kumppanimme peili ja antaa hänelle läheisyyttä ja läsnäoloa, ymmärrystä ja tukea. Yksi parhaista lauseista tai ilmauksista, joita voimme kärsivälle sanoa, on: “Tiedän, että kärsit, ja olen todella pahoillani” tai “Olen todella pahoillani siitä, mitä käyt läpi. Ymmärrän tuskasi ja surusi”.
Tärkeintä on vahvistaa toisen tunteet ja saada hänet näkemään, että kaikki, mitä hän tuntee, on pätevää. Haluamme antaa hänelle helpotusta ja luoda turvapaikan, jotta hän voi vapaasti ilmaista meille, mitä hän tarvitsee.
2. Ei viisasta päättelyä, tuomioita tai viittauksia omiin kokemuksiin
Kun tarjoat lohdutusta ja tukea toiselle, muista, että hän ei tarvitse viisauden helmiäsi tai filosofisia perustelujasi. Ei auta kertoa läheisellesi, että olet käynyt läpi saman kuin hän, joten tiedät että kaikki järjestyy lopulta hyvin hänenkin kohdallaan.
Todellisuudessa meidän kaikkien elämät ovat ainutlaatuisia ja erilaisia. Siksi on parempi välttää vertailuja. Illinoisin yliopisto Yhdysvalloissa teki tutkimuksen, jossa sanotaan, että seuraavat näkökohdat on otettava huomioon kun halutaan lohduttaa kärsivää läheistä:
Keskustelu ja siinä osoitettu käyttäytymistyyli ovat olennaisia lohdutus- ja tukiprosessissa, mutta meidän on vältettävä tuomioita. Esimerkiksi ilmaukset, kuten “Tämä tapahtui sinulle, koska (…)” tai “Sinun olisi pitänyt mielummin tehdä näin (…)” eivät auta, vaan toimivat juuri päinvastaisella tavalla.
3. Kärsivä ei halua neuvoja
Opettaja voi antaa vinkkejä ja suosituksia lukiolaiselle. Voimme neuvoa ystävää, kun hän nimenomaan pyytää apuamme johonkin. Lohdutuksen ja psyykkisen tuen ollessa kyseessä ei kuitenkaan ole hyödyllistä kertoa toiselle, mitä tehdä.
Tohtori Xi Tian ja muut Pennsylvanian osavaltion yliopiston tutkijat suorittivat tutkimuksen, jossa tutkittiin kuinka lohduttaa toista. He huomasivat, että niin sanotut hyvää tarkoittavat neuvot ovat haitallisia. Ne synnyttävät yleensä psykologisen reaktion, neuvojen hylkäämisen.
Välttääksesi lähimmäisessäsi tällaisen reaktion, sinun tulee välttää kertomasta hänelle, mitä tehdä tai tuntea. Ilmaukset, kuten “ota ajatus pois päästäsi” tai “älä ajattele sitä enää” tulisi korvata ilmaisuilla “se, mitä tunnet, on täysin normaalia” ja “ymmärrän sinua ja olen pahoillani”.
4. Olen täällä aina, kun tarvitset minua
Näyttää siltä, että toista lohduttaessa on oikeastaan tärkeämpää muistaa mitä ei saa tehdä. Yksi virhe, jonka usein teemme, on apumme ja läsnäolomme tyrkyttäminen. Tietysti läheisyys auttaa ja se on välttämätöntäkin, mutta on myös tiedettävä, milloin antaa kärsivälle tilaa. Siksi anna hänelle aikaa ja kunnioita hänen tarpeitaan.
Toisen lohduttaminen ilman hänen alueelleen tunkeutumista on taito. Sinun on opittava olemaan läsnä kuitenkaan tyrkyttämättä sitä. Tehdäksesi tämän sinun tulee kertoa henkilölle, että ajattelet häntä, että hän on sydämessäsi ja että olet lähellä aina, kun hän tarvitsee sinua. Ole hänelle olkapää, johon hän voi itkeä, ja opi kuuntelemaan.
Me kaikki olemme jossain vaiheessa joutuneet tällaiseen monimutkaiseen tilanteeseen. Me kaikki olemme olleet sekä lohduttajan että kärsijän asemassa. Kumpikaan tilanne ei ole yksinkertainen. Ne on kuitenkin hyvä normalisoida, koska silloin opimme paremmin sekä avautumaan että lohduttamaan. Lohduttaminen vaatii varovaisuutta, viisautta ja tunneyhteyttä, sellaista, joka lohduttaa tunkeutumatta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bodie, Graham. (2013). The Role of Thinking in the Comforting Process An Empirical Test of a Dual-Process Framework. Communication Research. 40. 533-558. 10.1177/0093650211427030.
- Norberg, Astrid & Bergsten, Monica & Lundman, Berit. (2001). A Model of Consolation. Nursing ethics. 8. 544-53. 10.1177/096973300100800608.
- Xi Tian, Denise Haunani Solomon, Kellie St.Cyr Brisini, How the Comforting Process Fails: Psychological Reactance to Support Messages, Journal of Communication, Volume 70, Issue 1, February 2020, Pages 13–34, https://doi.org/10.1093/joc/jqz040
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.