Kuinka käsitellä pelkoa buddhalaisuuden mukaan

Buddhalaisuuden mukaan pelkojen käsittelyyn liittyy havaintojen käsittelyä. Tämä filosofia itse asiassa määrittelee pelon havaintovirheenä. Pelko on peräisin mielikuvituksesta ja hirvittävistä kuvitelmista, jotka päätyvät ottamaan vallan mielestä.

Buddhalaisuuden mukaan pelko löytää hedelmällisimmän alustan niissä ihmisissä, joilta puuttuu rakkautta. Katkeruus, kateus ja itsekkyys ovat haitallisia tapoja olla suhteessa muihin ihmisiin. Tällaiset tunteet ovat konfliktin siemeniä.

“Yksi sana, joka tuo rauhan, on parempi kuin tuhat tyhjää sanaa.”

-Buddha-

Yleisesti sanottuna buddhalaiset uskovat, että paras tapa käsitellä pelkoa on keskittyä täysin nykyhetkeen ja elää myötätuntoisesti. Tämä saa ihmiset tuntemaan olevansa voimakkaampia. Tällöin myös pelolle on vähemmän tilaa. Tutkitaanpa tätä seuraavaksi hieman syvemmin.

Pelko ja kärsimyksen torjuminen

Buddhalaiset sanovat, että pelon perusteellinen ydin on tuntea torjuntaa kärsimystä kohtaan. Buddhalaiset vakuuttavat myös, että kipu on väistämätöntä, mutta kärsimys on vapaaehtoista. Tällä ensimmäisellä on tekemistä sen kanssa, kuinka ymmärrämme pelon. Jälkimmäisellä taas on tekemistä sen kanssa, miten käsittelemme sitä.

Kärsimyksen pelko on peräisin epämiellyttävien tuntemusten torjumisesta, jotka ovat peräisin menetyksistä, konflikteista ja eroavaisuuksista halujen ja todellisuuden kanssa. Toisaalta, ei ole välttämätöntä kärsiä kivun takia. Kärsimys on vain yksi niistä monista reaktioista, jotka meillä on saatavilla.

Oletamme, omaksi haitaksemme, että kipu tulee satuttamaan meitä. Mutta asian ei tarvitse olla näin. Voidaksemme olla menestyksekkäitä pelkojemme käsittelemisessä, meidän on myös tiedettävä kuinka käsitellä kipua. Kipu menettää suuren osan voimastaan, kun opimme hyväksymään sen. Ja se menettää entistä enemmän voimaa, kun pyrimme ymmärtämään mitä voisimme siitä oppia.

Jos pelon käsitteleminen on tavoitteesi, keskity nykyhetkeen

Tavalla tai toisella, pelko liitetään menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Se liitetään menneisyyteen, kun takerrumme kokemuksiin jotka pelottivat ja vahingoittivat meitä. Pelkäämme, että sama asia tulee toistumaan.

Pelko liitetään tulevaisuuteen, sillä joskus kuvittelemme tai oletamme tulevaisuutemme tuovan vaikeuksia tai tuskallisia tilanteita. Tulevaisuutemme saa meidät tuntemaan itsemme pieneksi, ja tämä pelottaa meitä.

Siksi buddhalaisuuden mukaan yksi parhaimmista tavoista käsitellä pelkoa on keskittyä nykyhetkeen. Keskittymisemme suuntaaminen tähän estää mieltämme täyttymästä fantasioilla, jotka ruokkivat vain välttämättömiä pelkoja. 

Takertuminen on pelon lähde

Henkinen ja hengellinen rauha ovat takertumisen vastakohtia. Monien ihmisten on vaikea ymmärtää tätä, sillä he ovat niin keskittyneitä asioiden tavoittelemiseen. Emme nyt puhu vain materialistisista omaisuuksista, vaan myöskin psyykkisistä tai hengellisistä omaisuuksista. Tämä voi sisältää jopa rakkauden tai rauhan saavuttelemisen. 

Buddhalaisuuden mukaan meidän olisi lakattava tavoittelemasta asioita. Toisin sanoen, meidän on yritettävä irtaantua tästä. Buddhalaisuus opettaa, ettei mikään kuulu meille, ei edes oma elämämme. Kaikki, mikä elämäämme ilmestyy, ja jopa kaikki mitä me olemme, on vain pelkkää ohikulkevaa todellisuutta.

Kun emme ymmärrä tätä, elämässämme tulee olemaan takertumista. Ja tämän takertumisen myötä tulee menetyksen pelko. Tämä on yksi voimakkaimmista peloista, sillä se muuttuu noidankehäksi. Mitä enemmän olemme takertuneita johonkin, sitä enemmän pelkäämme sen menettämistä. Ja mitä enemmän tunnemme pelkoa, sitä takertuneempia olemme tähän asiaan. Sen hyväksyminen, että kaikki on vain väliaikaista, voi auttaa meitä käsittelemään tätä pelkoa.

Pakeneminen ei ole koskaan vaihtoehto

Buddhalaisuuden mukaan teemme virheitä, jotta voisimme oppia niistä. Kun takerrumme virheisiimme, lisäämme pelkoamme ja ahdistustamme. Kun teemme virheen emmekä opi siitä, tilanne jossa tämän virheen teimme, tulee todennäköisesti toistumaan.

Kaikki nämä buddhalaisuuden periaatteet pelon käsittelemiseksi ovat monimutkaisia. Voimme kuitenkin oppia ne, jos olemme kärsivällisiä ja sinnikkäitä. Ne törmäävät monella tapaa länsimaalaisen yhteiskunnan arvojen kanssa, ja siksi monien ihmisten on vaikea omaksua ne. Mutta jos tunnemme pelkoa todella usein, voisi olla hyvä idea tutkia näitä periaatteita hieman lisää ja käsitellä pelkoa niiden avulla.