Kuinka hallintakäsityksesi vaikuttaa psykologiseen hyvinvointiisi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Laura Ruiz Mitjana

Viimeisin päivitys: 27 joulukuuta, 2022

Oletko vastuussa elämästäsi vai uskotko, että kaikki on sattumaa? Se, miten vastaat tähän kysymykseen, liittyy hallintakäsitykseesi. Se on käsite, joka viittaa tekijöihin tai syihin, joita käytät selittäessäsi, mitä sinulle tapahtuu päivittäin.

Jos hallintakäsityksesi on ulkoinen, sinulla on taipumus antaa “syy” (tai vastuu) siitä, mitä sinulle tapahtuu, muille tai ulkopuolisille olosuhteille. Toisaalta, jos se on sisäinen, sinulla on taipumus uskoa, että se mitä sinulle tapahtuu riippuu sinusta, ja siksi on sinun käsissäsi myös muuttaa sitä. Mutta mitä vaikutuksia tällä on psyykkiseen hyvinvointiisi? Huomautettakoon heti alkuunsa, että kumpikaan ääripää ei ole hyvä.

Hallintakäsitys

Mitä syitä annat sille, mitä sinulle tapahtuu jokapäiväisessä elämässäsi? Kenen tai minkä uskot hallitsevan elämääsi? Oletko se sinä, muut ihmiset vai ulkopuoliset olosuhteet? Tämä on se, mitä hallintakäsitys tarkoittaa. Se on mekanismi, joka viittaa siihen, minkä uskot hallitsevan elämääsi.

Jos pääsääntöisesti miellät sinulle tapahtuvan olevan sinun vastuullasi, hallintakäsityksesi on sisäinen. Toisaalta, jos se johtuu onnenkantamoisesta, ympäristöstä, muista ihmisistä ja ulkoisista olosuhteista, hallintakäsityksesi on ulkoinen. Todellisuudessa kenelläkään ei kuitenkaan ole 100-prosenttisesti sisäinen tai ulkoinen hallintakäsitys. Meillä on tapana vaihdella sitä tilanteen mukaan. Mutta voimme sanoa, että jokainen ihminen taipuu enemmän kohti yhtä käsitystä kuin toista.

Psykologi Julian B. Rotter määritteli hallintakäsityksen käsitteen vuonna 1954. Se on mekanismi, joka on integroitu persoonallisuuksiin. Wellingtonin Victoria -yliopiston (Uusi-Seelanti) tutkijoiden vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan se korreloi tiettyjen käyttäytymismallien kanssa. Tutkimus väittää esimerkiksi, että ulkoinen hallintakäsitys liittyy suurempiin rikollisiin taipumuksiin.

Hallintakäsityksen ymmärtäminen

Tässä on esimerkki, joka selittää termin paremmin. Jouduttuaan ongelmiin työpaikalla (“Oppilaat eivät kiinnittäneet minuun huomiota tänään luokassa”), opettaja, jolla on sisäinen hallintakäsitys, sanoo, että se oli hänen oma vikansa. Ehkä hänestä tuntuu, ettei hän selittänyt oppituntiaan tarpeeksi selkeästi tai ei valmistautunut siihen riittävästi. Siksi hän näkee itsessään parantamisen varaa.

Toisaalta opettaja, jolla on ulkoinen hallintakäsitys, saattaa sanoa, että hänen opiskelijansa eivät olleet erityisen tarkkaavaisia sinä päivänä tai että lukukausi on lähellä loppua ja he olivat väsyneitä. Siten hän katsoo tilanteen syyksi ulkoiset ja olosuhteisiin liittyvät tekijät.

Saadaksesi selville, millainen sinun hallintakäsityksesi on, sinun on pohdittava tapaa, jolla käyttäydyt eri tilanteissa ja alueilla (henkilökohtainen elämä, akateeminen, työ), ei niinkään tiettyinä yksittäisinä hetkinä.

Miten hallintakäsityksesi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiisi

Hallintakäsityksesi, olipa se sisäinen tai ulkoinen, vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiisi, tekemiisi päätöksiin, tunteisiisi ja jopa ajatuksiisi. Sisäinen hallintakäsitys tekee sinusta tietoisemman parannusmahdollisuuksista. Vielä tärkeämpää on, että se auttaa sinua kehittämään ja toteuttamaan suunnitelmia näiden parannusten saavuttamiseksi.

Päinvastoin, vahva ulkoinen hallintakäsitys tekee sinusta usein passiivisen tai tietyllä tavalla sivustakatsojan, eli tarkkailet ulkopuolelta mitä sinulle tapahtuu. Toivontunteesi liittyvät enemmän uskoon kuin ennakoivaan asenteeseen.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että sisäinen hallintakäsitys johtaa proaktiivisuuteen, kun taas ulkoinen hallintakäsitys on passiivisempi asenne. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, koska tulee tilanteita, joissa sinun on omaksuttava ulkoinen hallintakäsitys, jotta et kärsisi. Esimerkiksi tilanteet, jotka eivät ole sinusta riippuvaisia ja joissa sinun on työskenneltävä hyväksymisen eteen.

“Elämässä on kaksi ensisijaista valintaa: hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat, tai ottaa vastuu niiden muuttamisesta.”

-Denis Waitley-

Opittu avuttomuus

Kysymys passiivisuudesta ja ulkoisesta hallintakäsityksestä voidaan liittää opitun avuttomuuden käsitteeseen. Tietyissä tilanteissa ulkoinen hallintakäsitys voi todellakin johtaa tällaiseen käyttäytymiseen. Ne ovat tilanteita, jotka johtavat passiivisuuteen. Esimerkiksi tällainen ajattelu: “En voi tehdä enää muuta. Kaikki riippuu tilanteesta. Luovutan.”

Liiallista vastuu ja vaatimukset

Toisaalta, jos olet äärimmäisen itsevaativa ja sinulla on taipumus ajatella, että kaikki riippuu sinusta ja kaikki on sinun käsissäsi, olet vaarassa ottaa liikaa vastuuta. Tämä voi saada sinut kärsimään ja tuntemaan olosi ylivoimaiseksi, koska et ilmeisestikään voi käsitellä kaikkea, ainakaan et samanaikaisesti. Eikä kaikki vain yksinkertaisesti ole sinusta kiinni.

Sinun ei tarvitse yrittää hallita kaikkea, vaikka luulisitkin niin (varsinkin jos sinulla on jäykkä sisäinen hallintakäsitys). Toinen seuraus jäykästä sisäisestä hallintakäsityksestä on se, että otat vastuun kaikesta, mitä sinulle tapahtuu (ja jopa sen, mitä tapahtuu muille). Tämä voi lisätä syyllisyydentunnetta. Tunnet syyllisyyttä, koska et voi muuttaa jotain, jonka uskot olevan sinusta kiinni (mutta itse asiassa ei ole).

Tasapainoa ja joustavuutta

Todellisuudessa kumpikaan hallintakäsitys ääripäässään ei ole parempi kuin toinen. Olipa sinulla sisäinen tai ulkoinen hallintakäsitys, saatat kärsiä tai olla kärsimättä ja olla onnellinen tai olla onneton. Jos olet jäykkä jommassakummassa päässä, kärsit todennäköisesti suuresti seuraavista:

• Asioista, joita et voi muuttaa tai hallita.
• Ennakoimattomista asioista.

Siksi tärkeintä on yrittää löytää tasapaino ja joustavuus. Nämä kaksi elementtiä tuovat sinut lähemmäksi realistisempaa näkemystä asioista ja antavat sinun olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Kyse on siitä, että yrität mukauttaa hallintaasi kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen ja yrittää olla realistinen sen suhteen, mitä sinulle tapahtuu.

“Pysy sitoutuneena päätöksiisi, mutta joustavana lähestymistavassasi.”

-Anthony Robbins-

Harjoitus tasapainon saavuttamiseksi

Tässä on pieni temppu, jolla voit aloittaa oikean hallintakäsityksen työskentelyn. Tällä tarkoitamme sitä joustavaa lajia, joka saa sinut olemaan kriittinen ja realistinen eri tilanteissa. Kirjoita kaksi saraketta paperille. Kirjoita ensimmäiseen sarakkeeseen asiat, jotka riippuvat sinusta ja joita voit muuttaa. Toiseen kirjoita ne, joita et voi muuttaa.

Ensimmäisen sarakkeen tietojen avulla voit alkaa määrittää käyttäytymismalleja, joilla voit muuttaa asioita, joista et pidä. Toisen sarakkeen tietojen avulla voit hyväksyä sen, mikä ei ole sinusta riippuvainen. Keskity sen hyväksymiseen, vaikka se häiritsee tai satuttaa sinua. Vahvista myös tunteesi. Tämä yksinkertainen harjoitus tuo sinut hieman lähemmäksi itsesi tuntemista ja oman hyvinvointisi löytämistä.