Kroonisen kivun lievittäminen musiikin avulla

Musiikki seuraa meitä elämämme parhaissa ja huonoimmissa hetkissä. Se voi olla myös todella terapeuttista. Eniten rakastamiesi kappaleiden kuunteleminen voi auttaa jopa lievittämään kroonista kipua.
Kroonisen kivun lievittäminen musiikin avulla
María Vélez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Vélez.

Viimeisin päivitys: 21 lokakuuta, 2022

Lukuisat tahot ovat 1970-luvulta lähtien tutkineet, kuinka musiikki voi auttaa erilaisissa terapeuttisissa prosesseissa. Ne ovat vaihdelleet intuitiivisesti toisiinsa liittyvistä tavoitteista, kuten unen parantaminen, autismista kärsivien kommunikoinnin parantaminen, kroonisen kivun vähentäminen ja muistin helpottaminen Alzheimerin taudissa sekä fyysisen kuntoutuksen edistäminen aivovaurion jälkeen.

Monet näistä tutkimuksista ovat havainneet, että musiikin ominaisuudet liittyvät muutoksiin joissakin psykofysiologisissa tekijöissä. Esimerkiksi musiikin rytmi tai äänenvoimakkuus liittyen sykkeeseen tai hengitykseen. Mielenkiintoisimpia tuloksia on kuitenkin saatu analysoimalla ihmisten kokemuksia musiikin kuuntelusta.

Kun kuuntelet musiikkia, tunteisiin liittyvät aivoalueet aktivoituvat, mikä säätelee mielialaasi. Lisäksi, jos kuuntelet musiikkityyliä tai kappaletta, josta pidät, tunnet välittömän nautinnon tunteen.

Kroonisen kivun lievittäminen musiikkia kuuntelemalla.
Musiikki on sen tarjoaman nautinnon ja ominaisuuksiensa ansiosta työkalu, joka pystyy tuottamaan merkittäviä etuja tietyissä interventioissa.

Musiikki ja kipu

Yksi terapeuttisista sovelluksista, joka on kiinnostanut eniten tiede- ja kliinistä yhteisöä, on ollut musiikin käyttö kivun ja sen negatiivisten vaikutusten vähentämisessä. Tulokset ovat olleet yllättäviä. Tutkijat ovat havainneet, että musiikki pystyy vähentämään kipuun liittyvää ahdistusta, sen voimakkuutta ja jopa opioidilääkkeiden annosta, jota potilaat tarvitsevat sen hallitsemiseksi.

Ymmärtääksemme yhteyden paremmin, selitämme lyhyesti, mistä kipu koostuu ja miten se ilmaistaan hermostossa.

Kivun määritelmä

Kipu on kokemus, jossa on kolme osaa: sensorinen, affektiivinen ja kognitiivinen.

  • Sensorinen komponentti viittaa informaatioon, joka saapuu hermostoon nosiseptoreiden kautta. Tämä “viesti” kertoo tuskallisen ärsykkeen olemassaolosta ja luonteesta (haava, palovamma, paine), sen kestosta ja voimakkuudesta.
  • Kivun emotionaalinen ja affektiivinen komponentti on vastuussa siitä, että tämä tieto tulkitaan epämiellyttäväksi ja tuskalliseksi. Tämän ulottuvuuden kautta kipu pystyy synnyttämään pelon tai ahdistuksen tunteen.
  • Kognitiivisen komponentin tehtävänä on antaa tapahtumalle arvoa ja merkitystä sekä käynnistää vastaava käyttäytyminen. Se viittaa henkisten prosessien ryhmään, joka ympäröi kokemusta. Esimerkiksi, välitämmekö kipua vai käytämmekö tietoa, joka meillä on kivusta ja aiemmista kokemuksistamme, tai kuinka kuvailemme tunnetta tai päätämme mihin toimiin ryhdymme kivun lievittämiseksi.

Affektiiviset ja kognitiiviset komponentit saavat erityisen merkityksen kroonisen kivun kohdalla. Tämä johtuu siitä, että siihen liittyy jatkuvaa fyysistä ja erityisesti henkistä epämukavuutta. Onkin osoitettu, että kun tällaista pitkittynyttä kärsimystä jatkuu pitkään, se kykenee muuttamaan aivojen toimintaa. Se voi myös johtaa muihin tiloihin, kuten ahdistuneisuushäiriöihin tai masennukseen.

Kroonisen kivun lievittäminen suosikkikappaleita kuuntelemalla

Valitettavasti mekanismit, joilla musiikki lievittää kroonista kipua, ovat edelleen epäselviä. Joitakin vihjeitä kuitenkin on olemassa lukuisten tutkimusten ansiosta. Vaikuttaa siltä, että musiikin prosessoinnilla ja kivun affektiivisilla ja kognitiivisilla komponenteilla on erityinen aivorakenne: c ortex cingularis anterior.

Tämä rakenne liittyy läheisesti mantelitumakkeeseen, ja yhdessä niillä on tärkeä tehtävä huomion käsittelyssä. Ne voivat tukahduttaa autonomisen hermoston vasteita (kuten kipua). Yksi kivun musiikillisia interventioita tukevista malleista perustuukin tähän.

Kognitiivinen elinvoimamalli helpottaa musiikin kipua lievittävää vaikutusta, koska kokemus on mielekäs, palkitseva ja mukaansa vievä. Siksi, jos pidämme musiikista, palkitsemisjärjestelmä stimuloituu, mikä kannustaa meitä kiinnittämään huomiota ja pysymään yhteydessä siihen. Jos näin tapahtuu, fyysiset tuntemukset eivät enää erotu muista ärsykkeistä ja huomiomme kohdistuu musiikkiin ja sen tarjoamaan nautintoon.

Lisäksi asiantuntijat ovat korostaneet kognitiivisen toimijan keskeistä roolia. Tämä termi viittaa hallinnan tunteeseen, joka yksilöllä on ympäristöönsä. Siten, jos hän valitsee musiikin itse, musiikin hyödylliset vaikutukset kroonisen kivun lievittämisessä moninkertaistuvat.

Tieteelliset todisteet

Viime aikoina on julkaistu useita artikkeleita, joissa on mielenkiintoisia löydöksiä musiikin ja kroonisen kivun suhteesta. Vuonna 2020 Japanin yliopiston johtama ryhmä teki tutkimusta siitä, kuinka suosikkimusiikkityylimme kuunteleminen vaikuttaa kipukynnyksiimme ja kivun aistimiseen.

Tutkimuksessa osallistujille tehtiin toiminnallinen magneettikuvaus. Osallistujat kuuntelivat musiikkia ja saivat kohtalaisen kivuliaita ärsykkeitä käsivartensa iholle. Tulokset osoittivat, että heidän kipuherkkyytensä oli alhaisempi silloin, kun he kuuntelivat suosikkimusiikkiaan. Tarkemmin sanottuna heidän kipukynnyksensä lähes kaksinkertaistui, kun heidän suosikki-CD-levynsä soi.

Tämän tutkimuksen tekijät päättelivät, että mainitsemamme aivojen osan, c ortex cingularis anteriorin, aktivaatio oli heikentynyt näillä osallistujilla verrattuna niihin, jotka kuuntelivat tutkijoiden valitsemaa musiikkia. Heidän itsensä valitsemasta musiikista nauttiminen vei heidän huomionsa kivusta.

Mutta entä jos tämä vaikutus johtuu kappaleiden tuttuudesta? Tämän esittivät Claire Howlin ja hänen kollegansa Lontoon yliopistosta (Iso-Britannia). He tutkivat, mitä tapahtui 286 kroonista kipua kärsivälle ihmiselle, kun heidät saatettiin uskomaan, että he valitsivat musiikin, vaikka todellisuudessa valinta oli tutkijoiden hallinnassa.

Heidän havainnot osoittivat, että ne, jotka luulivat voivansa hallita kuulemaansa, olivat sitoutuneempia. Tämän seurauksena he tunsivat suurempaa kivunlievitystä, joka pysyi merkittävänä kahden viikon ajan.

Miehellä nuotti aivoissa.
Suosikkimusiikistamme nauttiminen vie mielemme pois kivusta.

Miten se voi auttaa?

Kun otetaan huomioon, miten kipua käsitellään ja miten musiikki vaikuttaa siihen, on selvää, että suosikkikappaleidesi kuunteleminen voi auttaa sinua lievittämään kroonista kipua. Tärkeintä on, että sen on oltava musiikkia, josta todella pidät, jotta saat mielesi pois sisäisistä tuntemuksista.

Tämä on ehdottomasti hieno uutinen. Se tarkoittaa, että kivun lievittämisessä voit hyötyä omasta suosikkimusiikistasi, oli se sitten metallia, klassista, poppia tai jazzia, tai mitä muuta tahansa.

Avain on kiinnittää siihen huomiota. Joten jos kärsit kroonisesta kivusta, kokeile musiikkiterapiaa kotona. Vietä muutama minuutti päivässä kuuntelemalla sellaisia kappaleita, joista pidät. Ennen kaikkea kiinnitä aina huomiota siihen, mitä tunnet tarvitsevasi. Jos aistisi pyytävät sinulta klassista musiikkia, laita sitä päälle. Loppujen lopuksi se on interventio, jolla ei ole lainkaan tunnettuja sivuvaikutuksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Howlin, C., Stapleton, A., Rooney, B. (2022) Relieve pain: reduced agency and active engagement predictive of pain intensity after listening to music. Plos One, 17(8): e0271329. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0271329
  • Lee, J. H. (2016). The Effects of Music on Pain: A Meta-Analysis. Journal of Music Therapy, 53(4), 430–477. https://doir.org/10.1093/jmt/thw012
  • Antioch, I., Furuta, T., Uchikawa, R., Okumura, M., Otogoto, J., Kondo, E., Sogawa, N., Ciobica, A., Tomida, M. (2020) Favorite Music Mediates Pain-related Responses in the Anterior Cingulate Cortex and Skin Pain Thresholds. Journal of Pain Research, 13, 2729-2737. https://doi.org/10.2147/JPR.S276274

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.