Koskettava tarina vanhasta miehestä ja kurjesta

Kerrotaan, että kauan aikaa sitten erääseen kaukaiseen kylään saapui vaalea, pitkähiuksinen vanha mies. Miehellä oli aina mukanaan kurki. Yhdessä he olivat kummallinen pari, etenkin siitä syystä että nämä linnut eivät tavallisesti oleile lähellä ihmisiä. Mutta tämä vanha mies ja kurki menivät joka paikkaan yhdessä.

Kyläläiset huomauttelivat toisilleen, että tämä mies oli todella viisas. He sanoivat, että hän oli kuuluisa viisaista opetuksistaan. Kuuluisuudestaan huolimatta hän oli todella nöyrä. Hän asettui seimen viereen kurki seuranaan. Kurki käveli aina miehen rinnalla.

”Kun olemme pohjattoman kuilun reunalla ja yö on synkkä, viisas hevosmies päästää irti suitsista ja luottaa hevosen vaistoon.”

-Armandio Palacio Valdes-

Kyläläiset alkoivat olla uteliaita. He lähestyivät miestä jotta he voisivat katsoa häntä hieman paremmin, mutta vanha mies ei edes nähnyt heitä. Vain kurki kiinnitti kyläläisiin huomiota. Pian kyläläiset alkoivat tuomaan hänelle ruokaa ja vaatteita, sillä he ajattelivat vanhan miehen olevan melko suojaton. Vanha mies ja kurki kiittivät kaikkia, jotka heitä auttoivat.

Vanha mies ja kurki kuullusteltavana

Eräänä yönä viljelijä meni paikkaan, jossa vanha mies ja kurki lepäsivät. Kurki näki miehen lähestyvän ja läpytti siipiään herättääkseen vanhan miehen, joka oli torkuksissa. Vanha mies siunasi vierailijan ja kysyi, jos hän voisi auttaa viljelijää jotenkin.

Viljelijä istuutui vanhan miehen eteen, ja tunnusti että hänellä oli jotain kysyttävää. Hän sanoi, että hän oli kuullut vanhan miehen olevan todella viisas ja hän halusi tietää voisiko hän vastata hänen kysymykseensä. Vanha mies vastasi, ”Kukaan ei ole tarpeeksi viisas jotta hänellä olisi vastaus kaikkeen, mutta jos voin auttaa sinua, niin sitten myös autan.”

Viljelijä kertoi vanhalle miehelle, että hän halusi tietää kuinka avata ovet taivaaseen ja kuinka avata ovet helvettiin. Hän halusi päästä taivaaseen, eikä hän halunnut joutua helvettiin. Siksi hän halusi tietää kuinka avata nuokin ovet, jotta hän voisi välttää avaamasta niitä. Vanha mies ja kurki kuuntelivat viljelijää tarkkaan. Kun viljelijä lakkasi puhumasta, vanha mies sanoi, ”Kuinka typerä kysymys! On ilmiselvää, että olet täysin tietämätön mies!”

Kuultuaan tämän viljelijä tuli vihaiseksi ja halusi lyödä vanhaa miestä. Kurki tuli kuitenkin väliin ja esti viljelijää lyömästä miestä. Silloin viljelijä huomasi, että vanha mies oli sokea ja että lintu toimi hänen oppaanaan. Hän oli häpeissään siitä että oli yrittänyt vahingoittaa miestä, ja hänen vihansa hälventyi. Ainoa asia mitä hän tunsi oli myötätuntoa vanhaa puolustuskyvytöntä miestä kohtaan, ja näin hän pyysi vanhalta mieheltä anteeksi. Sitten vanha mies vastasi hänelle, ”Sinun vihasi avasi oven helvettiin. Myötätuntosi avasi oven taivaaseen.”

Tietäminen ja tietämättömyys

Viljelijä oli hämmästynyt. Hän tiesi, että hän oli todellakin viisaan miehen seurassa. Hän kiitti vanhaa miestä välittömästi tästä oppitunnista ja meni kertomaan koko kylälle mitä oli tapahtunut. Tämän jälkeen alkoi monien vaellusretki vanhan miehen ja kurjen luo. Jotkut halusivat vastauksia, kun taas jotkut olivat tyytyväisiä voidessaan mietiskellä ja olla lähellä vanhaa miestä ja kurkea. Vanha mies ja kurki levittivät muille rauhaa.

Eräänä iltapäivänä nuori mies saapui tapaamaan vanhaa miestä ja kurkea. Hänen asenteensa oli salaperäinen. Hän astui lähelle vanhaa miestä, laski äänensävyään, ja sanoi seuraavasti:

”Opettaja, jotkut ihmiset puhuvat sinusta pahaa…”

”Hetkinen!” Sanoi vanha mies, ”Oletko varma siitä, mitä tulit minulle kertomaan? Kuulitko jonkun puhuvan pahaa minusta?”

Nuori mies mietti hetken ja sanoi sitten:

”Ei. En kuullut sitä itse henkilökohtaisesti. Joku kertoi minulle, että se on totta… että kylässä kiertää huhu…”

Vanha mies ja kurki olivat hetken paikoillaan. Vanha mies näytti mietteliäältä. Kurki oli hänen vierellään kuten aina, suojelevana ja varuillaan. Tämä kaunis lintu oli vanhalle miehelle kiitollinen, sillä hän oli vapauttanut sen metsässä olleesta ansasta. Siitä lähtien saakka kurki on pysynyt vanhan miehen ystävänä ja oppaana, sillä vanha mies oli sokea.

Suuri oppitunti

Hetken pohdiskelun jälkeen opettaja puhui nuorelle miehelle, joka oli tullut kertomaan hänelle kylässä kiertelevistä huhuista. Vanha mies kysyi häneltä:

”Tämä asia, josta tulit kertomaan minulle, voiko siitä olla hyötyä minulle tai kurki-ystävälleni?”

Nuori mies mietti hetken. Sitten hän sanoi:

”Ei. Ei oikeastaan. Ollakseni rehellinen, niin itse asiassa täysin päinvastoin. Se mitä minulle kerrottiin kylällä kiertävistä huhuista voi saada sinut kärsimään. Ja myöskin ystäväsi.” sanoi nuori mies, katsoen kurkea.

Vanha mies ja kurki olivat jälleen hetken paikoillaan. Sitten opettaja sanoi:

”Minulla on sinulle vielä yksi kysymys. Onko minun tarpeellista tietää mitä ihmiset puhuvat minusta ja ystävästäni?”

”Ei, ei oikeastaan.” Sanoi nuori mies ajateltuaan asiaa.

”Mene sitten.” sanoi vanha mies. ”Jos et ole varma jostain, et aiheuta mitään hyvää kertomalla sitä, jos sitä ei ole tarvetta sanoa. Se ei ole puhumisen arvoista.”