Konfliktien pelko: kun pelko estää meitä puolustamasta itseämme

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 18 syyskuuta, 2024

Ihmiset, jotka pelkäävät ristiriitoja, päättävät pysyä hiljaa ja ottavat asenteen ”on parempi, että annan asian olla” välttääkseen yhteenottoja ja elääkseen rauhassa. Mutta yhteenoton vastustaminen ja välttäminen saattavat heidät asemaan, jossa epämukavuus, turhautuneisuus ja ennen kaikkea arvokkuuden menetys kasaantuvat.

Siksi pelot täyttävät kehityksellisen funktion: ne auttavat meitä selviytymään ja reagoimaan paremmin vaaroihin. Mutta todellinen ongelma meidän modernin elämämme kanssa on se, että emme enää ole tekemisissä saalistajien kanssa jotka uhmaavat meidän selviytymistämme, sillä uhat eivät enää ole fyysisiä ja ne ovat melkein yksinomaan fobioita. Ne kuitenkin rajoittavat meidän kasvuamme sekä sosiaalista ja emotionaalista vakauttamme.

Ihmiset, jotka pelkäävät yhteenottoja, täyttävät psykologien odotushuoneet. Tämä tieto saattaa yllättää sinut, mutta se on totta. Siksi heidän profiiliensa dynamiikat ja esitelmät perustuvat melkein yksinomaan lauseisiin, kuten: ”minun on parempi olla sanomatta tai tekemättä mitään, jotta he eivät suutu”; en aio kertoa sinulle tätä, sillä saatat suuttua,” tai ”en tiedä kuinka kertoa tuolle henkilölle, että hänen tekonsa ei vaikuta oikealta.”

Pysyvässä epävarmuudessa eläminen ei ole elämää. Vääryyden peitteen alla eläminen meidän toimimattomuudestamme ei ole terveellistä. Kyky reagoida siihen mistä emme pidä ja kyky puolustaa oikeuksiamme ovat hyvinvoinnin ja hyvän terveyden periaatteita. Ristiriitojen kohtaaminen ja niiden hallitseminen tehokkaasti auttavat meitä kasvamaan.

Henkilö, joka pelkää yhteenottoja, täyttää maailman vihallaan ja turhautumisellaan vähä vähältä ja hiljaa. He tekevät näin paisuttamalla kipua, antamalla periksi ja sallimalla sen tapahtua. Kunnes lopussa on liian myöhäistä: tuo ilmapallo puhkeaa heidän omissa käsissään.

Konflikteja pelkäävät ihmiset: mikä on tuon pelon takana?

Voisimme sanoa, että oikea-aikainen vetäytyminen välttää konflikteja. Me kaikki voimme nähdä, että se saa aikaan hyviä tuloksia. Mutta itsepintainen vetäytyminen ei ole kuitenkaan oikeanlainen reaktio kaikkiin tilanteisiin. Tämä pitää paikkansa epäoikeudenmukaisuuksien kohdalla, ja kun on kyse kyvystä puolustaa itseämme. Jatkuva välttely saa meidät hitaasti mukaan kärsimyksen kierteeseen ja sisään suojelevan muurin taakse. 

Melkein huomaamatta päädymme hyväksymään epämieluisia tilanteita. Annamme niiden ottaa itsestämme vallan ja annamme omien henkilökohtaisten rajojemme liueta kuin sokeri kuumaan veteen. Konflikteja pelkäävillä ihmisillä on kliinisiä tai terveydellisiä ongelmia. He etsivät apua ammattilaisilta näihin ongelmiin. Heille kehittyy somaattisia häiriöitä johtuen turhautumisesta (lihaskipuja, ruoansulatusongelmia, mahahaavoja ja herpesinfektioita). Ja on sanomattakin selvää, että heille kehittyy henkisiä ongelmia, kuten ahdistuneisuushäiriötä.

Ei ole aina helppoa profiloida jokaista yksilöä siitä mikä aiheuttaa heidän konfliktien pelon. Mutta heillä on kuitenkin joitain tiettyjä piirteitä, ja me käsittelemme seuraavaksi niitä.

• He ovat ihmisiä, joilta puuttuu autenttinen tunneäly (he eivät ymmärrä omia tunteitaan, he päättävät pitää ne piilossa, heiltä puuttuu itsevarmuutta ja sosiaalisia taitoja…)
• Ilmaisemalla ajatuksiaan ja tunteitaan autenttisella tavalla he pelkäävät menettävänsä suhteensa muihin. He yhdistävät vilpittömyyden uhkaan, mahdollisuuteen menettää jonkun ihmisen.
• He murehtivat liikaa sosiaalisesta kuvasta, joka heillä on heistä itsestään: he eivät halua tehdä virheitä tai saada aikaan erimielisyyksiä.
• He eivät aina yritä välttää konflikteja. Useissa tapauksissa he suosivat miellyttävintä uloskäyntiä: ottaa syyt niskoille pitääkseen yllä harmoniaa.
• He omaksuvat esikuvan, joka pyrkii tulemaan toimeen kaikkien kanssa. 

On tärkeää muuttaa näkemyksemme konflikteista

Kun sanomme ääneen sanan “konflikti”, voimme kuvitella mielessämme taistelukentän. Vihamielisen ympäristön, jossa sanat lävistävät; jossa erimielisyydet muuttuvat loukkauksiksi; jossa eroista tulee pitkiä etäisyyksiä; jossa me saatamme menettää kaiken. On tärkeää vaihtaa suuntaa, vaihtaa pelimerkkejä ja saada käsitteestä uusi näkökulma. 

Mielipiteitä pelkäävien ihmisten on ymmärrettävä monia asioita. Ensiksikin, nämä tilanteet voivat tuoda mukanaan positiivisia tuloksia. Kun me ratkaisemme konfliktit, se vaikuttaa meidän identiteettiimme ja itsetuntoomme. Me parannamme ihmissuhteita ja niitä sosiaalisia tilanteita, joissa liikumme päivittäin. Muistakaamme, että konflikteja saattaa ilmestyä melkein missä tahansa tilanteessa: kumppanimme kanssa, lastemme kanssa, työtoverimme kanssa…

Passiivisuudella ratkaiseminen tai ajatuksella oman sosiaalisen roolimme sivuun asettamisesta meidän on tiedettävä kuinka olla samaa mieltä toistemme kanssa, kuinka käydä kaksinkeskustelua, ratkaista ongelmia, kuinka neuvotella täyttääksemme omat tarpeemme. Tämän tekeminen ei ole paha asia, mutta sen saaminen vaatii työtä, sinnikkyyttä ja riittävää sosiaalisten taitojen harjoitusta, vihan hallintaa ja itsetietoisuutta. Ratkaiskaamme omat ongelmamme ja kohdatkaamme elämä saavuttaaksemme hyvinvointi.