Logo image
Logo image

Kognitiivinen heikkeneminen migreenistä kärsivillä

3 minuuttia
Kärsitkö migreenistä? Oletko lisäksi joskus kokenut aivosumua, muistinmenetystä tai vaikeuksia tehdä päätöksiä? Jos näin on, saatat olla kiinnostunut oppimaan tähän sairauteen liittyvistä kognitiivisista ilmiöistä.
Kognitiivinen heikkeneminen migreenistä kärsivillä
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 elokuuta, 2023

Kognitiivinen heikkeneminen migreenistä kärsivillä on ilmiö, jonka tueksi on runsaasti näyttöä. Näiden tuskallisten ja ärsyttävien kohtausten aikana aivoissa tapahtuu muutoksia. Ne aiheuttavat huomio- ja keskittymishäiriöitä. Lisäksi ajatukset hidastuvat, mikä aiheuttaa muistihäiriöitä.

Nämä ovat lieviä muutoksia ja melkein aina väliaikaisia. On kuitenkin yleistä, että monet migreenistä kärsivät valittavat kognitiivisista puutteista. Tämä rohkaisee heitä omaksumaan enemmän terapeuttisia strategioita, jotka tarjoavat heille paremman elämänlaadun.

Huomio ja toiminnanohjaus ovat prosessit, joihin migreeni vaikuttaa eniten.

Kognitiivinen heikkeneminen migreenistä kärsivillä

Yleensä mikä tahansa epämukavuuden tunne voi olla häiriötekijä, joka heikentää kognitiivista suorituskykyä. Tämä vaikeuttaa päivittäisiä tehtäviä, kuten opiskelua, keskittymistä tai ongelmien ratkaisemista. Tutkimukset, kuten Dementia y Neuropsychologia -lehdessä julkaistu, korostavat, että migreenistä kärsivillä on pieniä muutoksia erilaisissa kognitiivisissa prosesseissa.

Usein ihmiset, jotka ovat kärsineet migreenistä vuosia, kokevat muisti- ja huomiohäiriöitä. Nämä ovat lähes aina tilapäisiä jaksoja ja liittyvät migreenin ajanjaksoon. Tiede on kuitenkin myös kiinnostunut määrittämään, voisiko niillä olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kroonista migreeniä sairastavilla ja kohtauksista usein kärsivillä on suurempi riski kärsiä pysyvästä kognitiivisesta heikkenemisestä.

Liittyvät syyt: migreenin sähköhäiriöt

Kognitiivinen häiriö on yleisempää kroonisesta migreenistä kärsivillä. Analyysit, kuten Milanon (Italia) kokeellisen neurologian instituutin tekemät analyysit, korostavat, että tämä sairaus osoittaa toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia aivokuoren eri alueilla.

Lisäksi esiintyy usein sähköisiä toimintahäiriöitä, kuten aivokuoren laajenevaan vaimentumaan (CSD). Tämä aiheuttaa suurta herkkyyttä ulkoisille ärsykkeille ja kohdistamisongelmia.

Migreenin rinnalla oleva epänormaali sähköinen aktiivisuus vaikeuttaa aivokuoren tehtävien suorittamista, kuten keskittymistä ja päätöksentekoa.

Some figure
Kognitiivinen heikkeneminen migreenipotilailla on selvempää, jos potilas kärsii kohtauksista usein.

Mihin kognitiivisiin toimintoihin se vaikuttaa?

Kognitiiviset prosessit, joihin migreenikohtaukset vaikuttavat eniten, ovat huomio ja toiminnanohjaus. Nämä ovat erittäin kriittisiä alueita päivittäisessä elämässä. Yleensä migreenikohtaus vaikuttaa seuraaviin prosesseihin:

  • Oppiminen.
  • Suunnitelmien laatiminen.
  • Sanallinen muisti.
  • Päätöstenteko.
  • Tietojen analysointi.
  • Ongelmien kartoittaminen.
  • Emotionaalinen säätely.
  • Itsekontrolliprosessit.

Lissabonin yliopiston (Portugali) tekemä tutkimus väittää, että kun potilaat kokevat migreenikohtauksen ilman auraa, nämä kognitiiviset muutokset ovat palautuvia. Ongelma ilmenee kroonisesta migreenistä kärsivillä, joilla on aura.

Kognitiivinen vajaatoiminta: palautuva vai pysyvä?

Tiedot viittaavat siihen, että suurimmalla osalla ihmisistä on tilapäisiä ja palautuvia toimintahäiriöitä. Kroonisista migreenistä kärsivillä, joilla on kohtauksia usein, on kuitenkin suurempi riski kärsiä pitkäaikaisista häiriöistä.

Vuonna 2022 julkaistussa The Journal of Headache and Pain –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa väitetään, että migreenin, kognitiivisten häiriöiden ja jonkinlaisen dementian kehittymisen riskin välillä on merkittävä yhteys tulevaisuudessa.

Tämä on ensimmäinen meta-analyysi, joka osoittaa tällaisia tietoja. Sen vuoksi vaaditaan enemmän työtä, jotta tällaisesta väitteestä saadaan vankat todisteet. Tällaiset selvitykset painottavat neurologisten osastojen tarvetta kiinnittää enemmän huomiota migreenipotilaiden kognitiivisiin prosesseihin, jotta estetään mahdollinen huononeminen vuosien mittaan.

Some figure
Psykologisesta terapiasta on hyötyä myös migreenistä kärsiville.

Mitä voidaan tehdä migreenipotilaiden kognitiivisten muutosten estämiseksi?

Migreeni on erittäin monimutkainen kliininen todellisuus, ja potilaat tarvitsevat apua. Päätavoitteena ei ole pelkästään kivun vähentäminen, vaan aivojen terveyden ja sen prosessien oikean toiminnan säilyttäminen. Siksi on tärkeää kehittää uusia hoitomekanismeja.

Kognitiivinen heikkeneminen kroonisesta migreenistä kärsivillä on huolestuttava asia. Näissä tapauksissa suositellaan riittäviä psykologisia ja neurologisia arviointeja mahdollisen pysyvän heikkenemisen havaitsemiseksi. On tarpeen varmistaa, tapahtuvatko nämä epäonnistumiset vain migreenikohtausten aikana vai esiintyykö niitä muulloinkin.

Neuvoja migreenistä usein kärsiville

  • Etsi lääkärin avulla paras lääkehoito kivun vähentämiseksi.
  • Ota käyttöön psykologisia hoitoja, jotka parantavat elämänlaatua. Sisällytä tekniikoita stressin hallitsemiseksi, rentoutumisen edistämiseksi ja tunteiden hallitsemiseksi.
  • Kokeile kognitiivisia stimulaatio-ohjelmia.
  • Ota huomioon muut mahdolliset, samanaikaiset sairaudet. Esimerkiksi masennus voi usein vaikuttaa potilaan kognitiiviseen suorituskykyyn.
  • Ruokavaliosta huolehtiminen. Ruoat, jotka sisältävät runsaasti amiineja, laukaisevat usein migreenin. Spanish Journal of Community Nutritionin julkaisema tutkimus selittää, että biogeenisilla amiineilla voi olla verisuonia laajentava vaikutus, joka aiheuttaa epämukavuutta.

Yleensä näiden tapahtumien kokeminen vain migreenikohtausten aikana on täysin normaalia, eikä niillä ole pitkäaikaisia vaikutuksia. Jos kärsit migreenistä ja sinulla on muistihäiriöitä ja/tai huomio-ongelmia pitkään migreenin jälkeen, ota yhteyttä lääkäriisi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • de Araújo, C. M., Barbosa, I. G., Lemos, S. M. A., Domingues, R. B., & Teixeira, A. L. (2012). Cognitive impairment in migraine: A systematic review. Dementia & neuropsychologia6(2), 74–79. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5619244/
  • Filippi, M., & Messina, R. (2020). The Chronic Migraine Brain: What Have We Learned From Neuroimaging? Frontiers in neurology10, 1356. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31998217/
  • Gil-Gouveia, R., Oliveira, A. G., & Martins, I. P. (2015). Cognitive dysfunction during migraine attacks: a study on migraine without aura. Cephalalgia: an international journal of headache35(8), 662–674. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25324500/
  • Gu, L., Wang, Y., & Shu, H. (2022). Association between migraine and cognitive impairment. The journal of headache and pain23(1), 88. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9317452/
  • Navarro, E., Castan Cuella, E., Gasco Dalmau, L., & Santafé Martínez, M. (2019). Recomendaciones dietéticas actualizadas en la prevención de la migraña. Revisión. Revista Española de Nutrición Comunitaria, 25(3). https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7137733
  • Vuralli, D., Ayata, C., & Bolay, H. (2018). Cognitive dysfunction and migraine. J Headache Pain 19(109). https://thejournalofheadacheandpain.biomedcentral.com/articles/10.1186/s10194-018-0933-4

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.