Neljä kardinaalihyvettä Laozin mukaan
Laozi, tai Laotse, oli kuuluisan Daodejingin, taolaisuuden mestariteoksen, kirjoittaja. Häntä pidetään tämän itämaisen ajatusvirran perustajana. Laozi halusi keskittää suuren osan opetuksestaan siihen, mitä hän kutsui neljäksi kardinaalihyveeksi. Kardinaalihyveet vastaavat hänen opetustensa mukaan harmonisen ja merkityksellisen elämän akseleita.
Laozi, jonka nimi tarkoittaa “vanhaa opettajaa”, levitti oppia, jonka perimmäisenä tavoitteena oli saavuttaa harmonia sekä itsessä että suhteessa kaikkeen, mitä universumissa on. Kardinaalihyveet ovat tapa saavuttaa tämä rauhantila ja saavuttaa taolaisuuden “kolme aarretta”. Näitä ovat myötätunto tai rakkaus, nöyryys ja vaatimattomuus.
“Viisas toimii tekemättä mitään.”
-Laozi-
Laozille ja hänen seuraajilleen kardinaalihyveet eivät olleet dogmia, vaan polku. Toisin sanoen, ei ole “velvollisuus” saavuttaa näitä hyveitä, vaan pikemminkin ne ovat lähtökohta voidaksemme elää rauhassa. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole tavoitteita, jotka on saavutettava, vaan tapa olla. Tämän filosofian neljä kardinaalihyvettä ovat seuraavat:
1. Kunnioitus kaikkea elämää kohtaan
Ensimmäinen kardinaalihyve Laozin mukaan on kunnioitus kaikkea elämää kohtaan. Huomaa, että hän ei puhunut elämän arvostamisesta, vaan kunnioituksesta.
Kunnioitus sisältää arvostamisen, huomioon ottamisen ja ihailun. Kyse ei ole vain siitä, että mitään elämänmuotoa ei lopeteta, vaan myös siitä, että elämää arvostetaan kaikissa ulottuvuuksissaan.
Laozi huomautti, että ensimmäinen elämänmuoto, jota tulee kunnioittaa, on sinun omasi. Tämä kunnioituksen ja ihailun tunne syntyy rakkaudesta. Eikä riitä, että ei vain puutu kaikkien elämänmuotojen olemassaoloon, vaan sinun on myös osoitettava olennaista kiintymystä niitä kohtaan.
2. Luonnollinen vilpittömyys
Laozi näki luonnollisen vilpittömyyden kykynä olla rehellinen ja aito, ennen kaikkea itsellesi. Sinun on tiedettävä ja ymmärrettävä kuka todella olet, koska se on välttämätöntä voidaksesi olla rehellinen muille. Avoimuus rakentuu ensin sinuun ja sitten ilmaiset sen luonnollisesti muiden kanssa.
Kun löydät oman totuutesi, pysyt uskollisena sille, kuka olet ja mihin uskot. Siitä aitoudessa on kyse. Se tarkoittaa yksinkertaisesti olemista oma itsensä. Kun hyväksyt itsesi, aitous syntyy myös spontaanisti. Siksi Laozi puhui “luonnollisesta” vilpittömyydestä eikä vain vilpittömyydestä.
3. Lempeys
Lempeys sekoitetaan usein heikkouteen tai nöyristelyyn. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä niiden kanssa ja se voi jopa tarkoittaa täysin päinvastaista.
Lempeys on seurausta harmoniasta ja sisäisestä rauhasta. Se ilmaistaan ystävällisyytenä ja huomaavaisena kohteluna muita kohtaan. Se näkyy vain, kun ihminen on täynnä rakkautta.
Lempeys tarkoittaa luopumista halusta hallita, manipuloida tai pakottaa muita. Nämä halut johtavat sotaisan asenteen kehittymiseen muita kohtaan.
Hän, jolla ei ole tarvetta muuttaa muita vihan kohteiksi tai keinoiksi saavuttaa tavoitteensa, onnistuu myös olemaan säyseä ja hyväntahtoinen.
4. Kyky antaa tukea
Laozille tukeminen oli korkein neljästä kardinaalihyveestä. Tämä hyve saavutetaan vain, kun on olemassa kunnioitusta, vilpittömyyttä ja lempeyttä. Se tarkoittaa pohjimmiltaan solidaarisuutta muita ihmisiä kohtaan ilman, että siitä aiotaan hyötyä millään tavalla. Lisäksi odottamatta mitään vastineeksi. Tämän hyveen ydin on epäitsekkyys.
Hän, jolla on kannustava ja tukea antava asenne, elää rauhassa itsensä kanssa ja on onnellisempi. Tämä on hyve, joka saa sinut tuntemaan olosi täydeksi ja joka antaa elämällesi transsendenttisen merkityksen. Se edustaa ihmisen evoluution korkeinta tasoa.
Laozi uskoi, että kardinaalihyveet ovat luonnollinen tapa olla kaikille ihmisille. Hän väitti, että kun pääset lähemmäksi noita hyveitä, tunnet olevasi lähempänä todellista luontoasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Wolpin, S. (2003). Lao Tsé y su” Tratado sobre la Virtud del Tao”. Tao Te Ching. Editorial Kier.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.