Jokainen haava on voitto

Läpi elämän meidän täytyy käydä läpi tietyt vaiheet ja ottaa tietyt askeleet kasvaaksemme, kypsyäksemme ja tullaksemme siksi, mitä haluamme olla.

Jokainen askel on oppitunti. Mutta mitä tapahtuu, kun jäämme jumiin yhdelle näistä askelmista? Jos emme etene elämässä, muttuu kaikki staattiseksi ja epävarmaksi. Tunnet olosi kadonneeksi, et tiedä mihin suuntaan lähteä tai mitä tehdä.

“On tärkeää tunnistaa, kun jokin asia tulee päätökseensä. Sulkeutuvat ympyrät ja ovet, kappaleet jotka päättyvät, ei ole väliä miksi kutsumme sitä; sen sijaan sillä on väliä, että jätämme menneisyyteen ne elämän hetket, jotka ovat ohi.”

-Paulo Coelho-

Jään pois seuraavalla asemalla

Elämässä käymme läpi onnellisia hetkiä, mutta myös surullisia ja traumaattisia hetkiä, jotka jättävät meihin jälkensä. Haavat ja arvet voivat olla näkyviä tai piilotettuja, mutta meidän on pystyttävä kohtaamaan nuo haavat jatkaaksemme eteenpäin elämässä ja ylittääksemme seuraavan askeleen. On aika jäädä junasta.

Sinun on oltava vahva liikkuaksesi kaikkien elämänvaiheiden läpi. Pystyäksesi suoriutumaan tästä kiitettävästi, on sinun ensin ymmärrettävä mistä vaiheista puhumme:

• Lapsuus on ensiaskel elämän tiellä, joka antaa meille mahdollisuden tutkia ja tarkkailla maailmaa, jossa elämme.
• Teini-ikä on toinen askel elämässä, jonka aikana koemme tunteet väkevinä ja kirkkaasti.
• Aikuisuus on kolmas askel, jossa sukellamme syvälle velvollisuuksien ja päätösten maailmaan.
• Vanhuus on viimeinen askel, jonka kautta voimme tutkia elettyä elämää, tarinoita ja muistojamme.

Nämä neljä vaihetta ovat ihmiselämän suurimmat ja määrittävät vaiheet, jotka meidän kaikkien tulee kohdalta. Lapsuudesta teini-ikään liikkuminen on suhteellisen vaivatonta ja tapahtuu kuin itsestään. Aikuisuuteen saapuessa voi kuitenkin kokea monia ongelmia, kun asiat mutkistuvat.

On monia ihmisiä, jotka päättävät jäädä jumiin teini-ikään ja nuoruusvuosiin, jolloin he voivat välttää vastuun ottamisen ja suuret päätökset, jotka kuuluvat aikuisuuteen.

Monet jäävät viivyttelemään myös aikuisuuteen vanhan iän kynnyksellä. He eivät halua myöntää vanhenevansa, vaan tarrautuvat aikuisuuden vaiheisiin.

Voimme päättää jäävämme yhteen vaiheeseen, mutta elämä liikkuu vääjäämättä eteenpäin. Jos yrität väkisin jättäytyä jälkeen, on sillä seurauksensa.

“Elä jokainen elämäsi vaihe täysillä, sillä menneisyys on menneisyydessä, äläkä kärsi sen eteen, mitä olisi voinut olla.”

-Ivelisse Guerrero-

Monet kokevat keski-iän kriisin, kun elämä kulkee eteenpäin, mutta itse haluaisi kääntää kelloa taaksepäin, jäädä jälkeen tai elää asioita uudelleen. Monet keski-iän kriisiä läpikäyvät voivat käyttäytyä kuin teini-ikäiset. He toimivat impulsiivisesti. Pelko siitä, mikä odottaa vääjäämättä edessäpäin ja ajan armoton kulku voi avata syviä turhautumisen haavoja ja tunnetta voimattomuudesta, jotka meidän täytyy korjata.

Paranna haavasi ja käännä ne voitoksi

Kun jäämme jumiin yhteen elämänvaiheeseen joko mukavuudenhalusta, pelosta, traumasta tai muista syistä, aukeaa sisällämme uusi haava, joka merkkaa sitä, ettemme elä kuten haluaisimme tai kuten meidän pitäisi.

Joskus saatat huomata, ettet enää unelmoi. Ehkä mikään ei käy järkeen. Joskus tämä johtaa masennukseen. Onnettomuutta voi ilmetä missä tahansa elämän vaiheessa.

On tärkeää tietää, että jokaiseen elämänvaiheeseen mahtuu sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Asioita, jotka valmistavat meitä tulevaisuutta ja uuteen junavaunuun siirtymistä varten. On mahdotonta välttyä sydänsuruilta ja kolhuilta, sillä ne ovat osa elämää.

Hyväksy se tosiasia, että on täysin normaalia satuttaa itsensä elämän varrella: ajan kuluminen voi satuttaa, samoin stressi ja murheet, kerääntyvä vastuu… Muista kuitenkin kohdata negatiiviset asiat ja käsitellä ne, muuten ne eivät pääse arpeutumaan, vaan vuotavat verta jatkuvasti.

Yhdessä elämänvaiheessa pysyminen ei tee muuta kuin ruokkii avohaavoja. Jotta pääsisit paranemaan, on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen, eikä keskityttävä vain nykyhetkeen. Näin voit liikkua elämässä eteenpäin, vaikka joutuisit raahaaman mukanasi matkalaukullista raskaita elämän oppeja.

Kun pääset yhden elämänvaiheen yli, ole varma siitä, että haavan päälle on muodostunut kunnon arpi. Muutoin vanhat haavat voivat aueta helposti ja aiheuttaa vielä enemmän kipua kuin ensimmäisellä kerralla.

Haavani ovat opettaneet minulle, että paikoilleen jääminen ei ole vastaus mihinkään, vaan päinvastoin, liikkumalla eteenpäin voi ymmärtää jotakin sellaista, joka aikaisemmin on tuntunut käsittämättömältä.

Liiku aina elämässä eteenpäin, vaikka se sattuisi ja tie olisi kivinen. Muodosta arpikudosta menneisyyden haavojen päälle ja suhtaudu elämään avoimesti.

Älä jää jumiin ensimmäiseen junavaunuun, vaan liiku hitaasti eteenpäin. Näin pysyt junan vauhdissa mukana ja vietät onnellisen elämän.