Ihmiset kritisoivat sitä toisissa, mistä eivät pidä omassa itsessään

Jokainen henkilö on yhdistelmä mahtavia vahvuuksia ja paljon huonoja puolia. Sinäkään et pääse sitä tosiasiaa pakoon. Kaikkien sisällä asuu nero sekä pyhimys, kuten myös tyranni ja idiootti. Kukaan ei kulje elämänsä läpi tekemättä virheitä tai tekemättä jotakin, jota he häpeävät. Siksi ihmisillä jotka kritisoivat toisia, ei ole pohjaa väittämilleen.

Siitä huolimatta, monet käyttäytyvät kuten tämä ei pitäisi paikkaansa. Ilman syytä tai minkäänlaista oikeutta, toiset ihmiset tuomitsevat säälimättömästi toisia. He ovat aina valmiita tekemään yksityiskohtaisen ja pikkutarkan listan toisten ihmisten vioista.

He menevät jopa niin pitkälle että he määrittelevät, miten sinun tulisi toimia jotta voisit lopettaa kyseisten virheiden tekemisen, tai osoittavat sitä polkua jota sinun tulisi seurata jotta pääsisit eroon vioistasi. Heillä on etuoikeus olla suvaitsemattomia epäonnistumisiasi ja puutteitasi kohtaan.

“Kritiikkimme keskittyy syyttämään toisia ihmisiä niiden ominaisuuksien puutteesta, jotka me itse kuvittelemme omaavamme.”

-Jules Renard-

Kun kritiikistä tulee jatkuvaa ja ilkeää, kyseessä oleva henkilö ei todennäköisesti tee tervehenkistä arviointia virheistäsi. Kyseessä on todennäköisemmin puolustusmekanismi nimeltä “projektio”. He näkevät sinut peilinä; he kritisoivat niitä asioista sinussa joista he eivät pidä itsessään.

Minkä piirteen ihmiset valitsevat kritisoidakseen

Me kaikki olemme ihailtavia jollakin elämänalueilla ja olemme puutteellisempia toisilla. Jos etsit moraalisia heikkouksia Franciscus Assisilaisesta, varmasti löydät jotakin. Jos etsit hölmöyksiä jotka ovat tulleet Albert Einsteinin suusta, varmasti löydät niitäkin.

Tämä on koko asian ydin: jokainen valitsee mitä he haluavat nähdä ja mitä he eivät halua nähdä toisissa ihmisissä. Yleensä tämä valinta liittyy siihen, miten he arvioivat ja näkevät oman itsensä. Jos he arvostavat hyviä asioita itsessään, he näkevät hyvää toisissa, ja sama pätee myös huonommuuden tunteeseen.

Tästä huolimatta, jotkut kriittiset ihmiset eivät näe huonoja piirteitä kaikissa ympärillään, vaan sen sijaan valitsevat yhden ihmisen tai ihmisryhmän murskaavan arvostelunsa kohteeksi. Miksi näin tapahtuu?

Mistä he eivät pidä itsessään

Projektio toimii seuraavalla tavalla: henkilöllä on mielipide itsestään, joka ei ole kovin puolueeton eikä objektiivinen. Heillä on joitakin piirteitä, joita he eivät voi hyväksyä.

Esimerkiksi, ehkä he ovat käytännössä syvästi itsekkäitä, vaikka saarnaavat solidaarisuudesta. Joten he kehittävät epätosia väittämiä oikeuttaakseen oman itsekkään käytöksensä. Tällainen ihminen sanoo asioita kuten: “Minusta tuntuu pahalta puolestasi, että olet yksinäinen, mutta valitettavasti minulla ei ole aikaa tavata sinua.”

He haluavat nähdä itsensä anteliaina, mutta heidän itsekkyytensä estää sen toteutumisen. Todellisuudessa he eivät ole tietoisia siitä että he välittävät vain omista mielenkiinnon kohteistaan, ja he ovat kykenemättömiä tekemään edes pieniä myönnytyksiä toisille ihmisille. He todella uskovat että heidän tekosyynsä ovat päteviä syitä siihen, että he toimivat niinkuin toimivat.

Ongelma ydin siinä, että kun he näkevät toisten ihmisten käyttäytyvän itsekkäästi, he korottavat äänensä protestiksi. He tulevat vihaisiksi ja julistavat kovaan ääneen paheksuntaansa tällaista käytöstä kohtaan. Heistä vaikuttaa mahdottomalta, että joku voisi käyttäytyä näin.

Jos kysyt siitä heiltä, he sanovat että heidän omat syynsä itsekkyyteen ovat täysin kohtuullisia: “En minä halunnut toimia niin, mutta olosuhteet pakottivat minut.” Mutta vastavuoroisesti kaikki syyt joita muilla on omaan käytökseensä, ovat vain tekosyitä.

Mitä taustalla tapahtuu

Mitä taustalla todella tapahtuu, on se että toisten ihmisten viat muistuttavat heitä heidän omistaan. He eivät siedä toisissa mitä he eivät siedä itsessään. Toisin sanoen, he heijastavat omat vikansa toisiin, joten heidän ei tarvitse kärsiä kivusta nähdessään nämä viat itsessään.

Kritisointi vain kritisoinnin vuoksi on lähtöisin lähes aina projektiosta. On tavallista kritisoida toisia, jotka näyttävät ne puolet joista emme pidä itsessämme. Mutta me emme tee sitä tarkoituksella, me emme vain ole tietoisia että niin tapahtuu.

Meidän kannattaa kiinnittää huomiota niihin asioihin joita emme siedä toisissa. Jos me terävöitämme näitä havaintoja, me todennäköisesti ymmärrämme että tämä suvaitsemattomuus kohdistuu enemmän itseemme kuin toisiin.

Samalla tavoin meidän tulisi suhtautua meihin kohdistuvaan kritiikkiin varauksella. Meidän kannattaa miettiä miksi tämä kyseinen henkilö valitsi juuri tämän negatiivisen puolen meistä arvosteltavakseen. Tulemme todennäköisesti siihen tulokseen että heidän kritiikkinsä kohdistuu itse asiassa heidän omaan piilotettuun puoleensa, eikä meidän omaan käytökseemme.