Heideggerin ymmärtäminen

Kirjoittanut ja tarkastanut filosofi Matias Rizzuto

Viimeisin päivitys: 26 huhtikuuta, 2023

Martin Heideggeriä (1889-1976) pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä ajattelijoista. Hänen ajatuksillaan on ollut suuri vaikutus nykyajan filosofiaan ja psykologiaan. Heideggerin tärkeimmät tutkimukset kohdistuivat suhteeseemme maailmaan ja tietoisuuteemme kuolemasta. Hänen työnsä valloittaa nykyajan ajattelijoita edelleen.

Heideggerin filosofian ymmärtäminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska hänen kielensä oli usein erittäin hämärää. Joidenkin hänen käsitteidensä selventäminen antaa kuitenkin paremman näkemyksen hänen visiostaan ihmiselämästä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Seuraavaksi annamme joitakin ohjeita hänen ajattelunsa ymmärtämiseksi paremmin.

1. Ontologia ja fenomenologia

Ymmärtääksemme Heideggerin ajatuksia meidän on otettava huomioon, että hänen filosofiansa periytyi Edmund Husserlin fenomenologiasta. Fenomenologia on filosofinen menetelmä, joka ottaa huomioon esineiden olemassaolon suhteessa tapaan, jolla ne havaitaan, eikä erillisinä kokonaisuuksina.

Heideggerin mukaan eri tieteenalat tutkivat olemista kokonaisuutena, eivätkä siten saavuta siitä täyttä ymmärrystä. Ontologia on filosofinen tieteenala, joka tutkii asioiden olemista. Se käyttää fenomenologista menetelmää löytääkseen olemisen todellisen merkityksen. Se väittää, että saavuttaaksemme todellisen ymmärryksen siitä, “mikä on”, meidän täytyy ajatella asioita ja itseämme toisiinsa liittyvinä, ei erillään.

2. Dasein ja ahdistus

Dasein oli yksi Martin Heideggerin filosofian tärkeimmistä käsitteistä. Saksankielinen termi voidaan kääntää suomeksi “olemassa siellä” tai “olemassa maailmassa”. Se viittaa ihmisen olemassaoloon. Heideggerin mukaan daseinilla on ainutlaatuinen suhde maailmaan. Olemassaolonsa kautta se tajuaa oman rajallisuutensa.

Heidegger väitti, että dasein eroaa muista maailman olennoista siinä, että sillä on kyky ymmärtää omaa olemassaoloaan ja välittää siitä. Dasein on tietoinen omasta rajallisuudestaan. Tämä aiheuttaa huolta tai tuskaa kuoleman mahdollisuudesta. Se on olennainen ominaisuus meille ihmisinä, se erottaa meidät muista maailman olennoista.

Dasein on myös tietoinen olemassaolostaan suhteessa maailmaan ja muihin olentoihin. Se on tietoinen tilanteestaan maailmassa. Tätä tietoisuutta Heidegger kutsui “maailmassa olemiseksi”. Se on välttämätön ymmärtääksemme perustavanlaatuisen huolemme rajallisuudesta ja kuolemasta.

3. Oleminen ja aika

Pääteoksessaan Oleminen ja aika (1927) Heidegger teki eron ajassa ontologisena kriteerinä (väliaikaisuus) ja entiteettien aikana (ajallisuus) tai asioiden kestona (mitattava aika).

Heidegger uskoi, että aika ontologisessa mielessä ei ole jotain, joka alkaa ja päättyy. Sillä on ajallinen laatu, joka mahdollistaa asioiden olemassaolon (väliaikaisuus). Ajallisuus esitellään daseinin ja ajassa olemisen ehtona. Tämän ominaisuuden purkaminen on ontologian perustavanlaatuinen työ, koska sieltä löytyy olemisen rakenne.

“Ajallisuus temporalisoituu tulevaisuutena, joka tekee nykyisyydestä jo-olleen prosessin.”

-Martin Heidegger-

4. Olemisen unohtaminen

Ahdistava tila, jonka ihmiset kokevat kun he tulevat tietoisiksi rajallisuudestaan, pakottaa heidät elämään Heideggerin määritelmässä “jo-ollut” tila. Se tarkoittaa, että menneisyydestä tulee nykyisyys. Daseinilla on taipumus eksyä jokapäiväisiin asioihin, kuten työhön, sosiaalisiin suhteisiin ja virkistystoimintaan. Se unohtaa huolehtia omasta olemassaolostaan ja suhteestaan maailmaan.

Heideggerin mielestä tämä taipumus saa meidät elämään epäautenttisella tavalla. Se tarkoittaa, että mukaudumme menneisyyden ennalta määrittämän maailman odotuksiin ja arvoihin, mikä ajaa meidät tylsyyteen.

Paetaksemme tästä tilasta meidän on löydettävä uudelleen oma aitoutemme. Meidän täytyy herättää luonne, joka antaa meille mahdollisuuden kohdata ahdistusta ja paljastaa olemassaoloamme koskevat metafyysiset peruskysymykset.

5. Heidegger ja tekniikka

Heideggerin mukaan teknologia kätkee olemisen todellisen merkityksen, koska sitä ei voida pelkistää havaittaviin kokonaisuuksiin. Teknologia ei vain piilota olemista, vaan myös oman olemassaolomme merkitystä. Se on vastuussa siitä, että ajaudumme elämään, josta puuttuu aitous.

Teknologia auttaa tiedettä luokittelemaan kokonaisuudet ja eristämään ne suhteestamme niihin. Oletetaan esimerkiksi, että näet avoimen kirjan huoneessa. Kun katsot sitä, et näe mustejälkiä paperilla, vaan esineen, jolla on sinulle tietty merkitys. Jos sitten esittelet saman kirjan henkilölle, joka tulee kulttuurista ilman kirjallisuutta, on erittäin todennäköistä, että hän ei näkisi samaa kohdetta kuin sinä.

Samalla tavalla olentoa ei voida pelkistää osiensa summaksi. Olemus valmistuu suhteessa siihen, mikä olentoa ympäröi. Lisäksi se saa merkityksen subjektien havainnon kautta.

6. Heidegger ja runoilijat

Heideggerin mukaan runous on ajattelutapa, joka ylittää logiikan ja järjen. Runollinen ilmaisu auttaa runoilijaa tai ajattelijaa saamaan selkeämmän ja syvemmän ymmärryksen kuin mitä tiede ja filosofia selittävät.

Herkät runoilijat onnistuvat vangitsemaan olemisen olemuksen. He ilmaisevat sen metaforisella tavalla, joka ylittää pelkän teknisen kuvauksen. On huomattava, että Heideggerin mainitsemaa runoutta edustavat tunnetut saksalaiset runoilijat, kuten Hölderlin, Rilke, Trakl ja Celan.

7. Poliittiset kiistat

Heidegger oli natsipuolueen jäsen vuosina 1933-1945. Tämä tieto on saanut monet kyseenalaistamaan hänen ajatustensa paikkansapitävyyttä. He väittävät, että Heideggerin filosofia voitaisiin sanoa olevan yhteensopiva yhden historian julmimman poliittisen prosessin kanssa.

Toisaalta on niitä, jotka puolustavat Heideggerin filosofiaa. He väittävät, että hänen ajatuksensa eivät liity poliittisiin taipumuksiin, joita kirjailijalla oli koko elämänsä ajan. Lisäksi he väittävät, että hänen sitoutumisensa natsipuolueeseen oli strateginen.

On huomattava, että toisin kuin monet nykyajan saksalaiset intellektuellit, Heidegger ei koskaan pyytänyt anteeksi tukeaan natsihallinnolle. Vuonna 2014 julkaistiin sarja asiakirjoja, joita kutsutaan mustiksi kirjoiksi. Ne osoittivat selvästi hänen sitoutumisensa natsismiin ja hänen antisemitistiset ideansa.

Vaikuttava filosofi

Heideggerin ajatuksia ei voida jättää syrjään 1900-luvun filosofian ymmärtämisessä. Huolimatta häntä ympäröivistä poliittisista kiistoista, hänen ajatuksillaan on ollut suuri vaikutus moniin myöhempiin ajattelijoihin, kuten Jean-Paul Sartre, Michel Foucault ja Peter Sloterdijk, sekä psykiatreihin, kuten Medard Boss.

Toisaalta hänen arvostelijansa syyttävät häntä epäselvän ja moniselitteisen kielen käytöstä, joka voi helposti johtaa virheisiin ja harhaanjohtaviin määritelmiin. Kritiikistä huolimatta Heideggeriä on vaikea sivuuttaa. Hän tulee olemaan edelleen suuri vaikutus niille, jotka haluavat sukeltaa nykyajan filosofian maailmaan.