Olet varmasti kuullut puhuttavan ”sisäisestä lapsesta”. Lapsesta, joka elää sydämessämme ja joka meidän täytyy pitää hengissä voidaksemme olla onnellisia. Usein emme kuitenkaan vietä tarpeeksi aikaa sen kanssa, vaikka se aiheuttaisikin meille mielipahaa. Mielipahaa, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset…
Mitä tapahtui, kun sisäinen lapsesi rikkoutui? Mikä tilanne elämässäsi aiheutti sen rikkoutumisen iäksi? Ja mikä tärkeintä: voimmeko kerätä itsemme sen jättämistä arvista ja parantua pysyvästi?
Millaiset lapsuutemme tapahtumat voivat vaikuttaa meihin täysikasvuisina aikuisina? On olemassa lukuisia teorioita niin sanotulle ”poissulkutapahtumalle”, jossa sisäinen lapsemme kokee kolauksen ja katoaa.
Tämä ”poissulkutapahtuma” on taottuna persoonallisuuteemme. Kun synnymme, elämme niin kutsutussa ”jatkuvassa mukavuudessa”, joka auttaa meitä selviytymään ja tarjoaa meille kaiken tarvitsemamme (ruokaa, hellyyttä, suojaa jne.). Jatkuva mukavuus ei kuitenkaan tule säilymään ikuisesti: tarvitaan vain yksi päivä, joka muuttaa elämämme täysin ja poistaa turvatilamme ikuisesti.
Useimmiten tapahtuma on kytköksissä psyykkisesti kivuliaisiin tunteisiin, kuten kuolemaan, pelkoon, eroon ja onnettomuuksiin. Joskus kyseessä voi olla kuitenkin jotakin paljon yksinkertaisempaa: sanoja, asenteita ja päätöksiä.
Kaukainen isä, perfektionisti äiti, vanhoillinen isoisä, rikkinäinen perhe. Sisäinen lapsemme voi haavoittua kaikista noista negatiivisista lapsuutemme tapahtumista ja muistoista. Hän voi kantaa sisällään menneisyytensä traumoja ja palauttaa takaisin vanhat tottumukset aikuisiällä.
Parantaaksemme psyykkistä terveyttämme, on tärkeää auttaa sisäistä lastamme parantumaan noista haavoista. Ja kyllä, ihan jokaista niistä tulisi käsitellä omistautumisen ja vastuun kautta. Me emme voi ainoastaan asettaa laastaria haavojemme päälle ja unohtaa niitä; meidän tulee myös parantaa ne, jotta oireet häviäisivät.
Aloittaaksesi ”hoidon” on tärkeää tiedostaa loukkaantunut lapsesi ja ystävystyä hänen kanssaan. Ainoastaan näin voit rakentaa kestävän luottamuksen. Robin Williamsin tähdittämä elokuva ”Jack” on oiva kuvaus aiheesta: elokuvassa käsitellään lasta, joka ikääntyy neljä kertaa tavallista nopeammin.
Elokuvan edetessä Jack piileskelee koulunsa leikkikentällä. Jackin opettaja (Jennifer Lopez) yrittää saada häntä tulemaan ulos kentältä. Houkutellakseen Jackia hän tuo mukanaan karkkeja, jotka ovat pojan lemppareita. Tällä tavoin ”lapsi” alkaa luottamaan häneen ja lopulta suostuu keskustelemaan opettajansa kanssa häntä surettavista asioista.
Jos sisäinen lapsesi on esimerkiksi kokenut rakkauden puutetta vanhemmiltaan, kohtele häntä kaikella rakkaudella, jonka vain löydät maailmasta! Jos lapsi puolestaan tuntee jääneensä huomioitta, osoita hänelle hänen tärkeytensä ja ensisijaisuutensa elämässäsi. Hitaasti lapsi alkaa luottaa sinuun ja tulee ulos piilostaan… Älä siis pilaa tilaisuuttasi!
Puhu hänelle kärsivällisyydellä ja kerro olevasi pahoillasi. Ennen kaikkea osoita hänelle, että haluat auttaa. Kysy häneltä kuinka hän voi ja kuinka voisit auttaa häntä olemaan onnellinen. Kovan työn kautta te molemmat voitte saavuttaa tavoitteenne.
Tärkeintä on saada hänet takaisin elämääsi. Vaikeuksista huolimatta sinulla on mahdollisuus nauttia kaikesta jo rakennetusta. Anna hänelle mielipiteitä ja mahdollisuus osallistua päätöksiisi. Ja ennen kaikkea anna hänen pitää hauskaa kanssasi!
Hippokampuksen ja itsetunnon välinen yhteys on hyvin mielenkiintoinen. Identiteettisi liittyy suoraan tähän aivojen rakenteeseen: kaikki muistosi ja sisäinen dialogisi. Tämän aivojen osan merkitystä ei ymmärretty ennen kuin vasta neljä vuosisataa sitten. Ensin se yhdistettiin hajuaistiin. 1900-luvun alussa Vladímir Béjterev huomasi,…
Ollaanpa nyt rehellisiä: olemme lähes aina yhteydessä internettiin, oli se sitten älypuhelimella, tietokoneella tai tabletilla. Digitaalisesta maailmasta on tullut perustavanlaatuinen osa arkeamme – itse asiassa älypuhelin on yleensä ensimmäinen ja viimeinen asia, jonka näemme päivittäin. Olemmeko tietoisia siitä, kuinka paljon…
Taukomme, se rajoitettu aika jolloin olemme yksin; hiljaisuus ja irtautuminen aistihavainnoista ovat todellisia vitamiineja sydämellemme ja aivoillemme. Tauot ovat tapa käynnistyä uudelleen ja tulla tietoisiksi toisenlaisista, syvemmistä aistimuksista; niistä, jotka nousevat sisältämme ja jotka antavat meille mahdollisuuden palauttaa tasapainon, henkisen harmonian…
Mitä aivoissamme tapahtuu, kun kiinnostumme jostain? Neuron –aikakauslehdessä julkaistu tieteellinen tutkimus selittää, että tiedonhalu ei ole vain henkilökohtaisesti tyydyttävää, sillä siihen liittyy myös hyvä muisti ja oppimiskapasiteetti. Älykkyyden ja tiedonhalun yhteydessä on yksi huomioitava, suuri ero. Älykkyys voidaan ”arvioida” älykkyysosamäärätesteillä,…
Monien mielestä meditaatio ei ole heitä varten. He ajattelevat, että he eivät voi lakata ajattelemasta muita asioita vaikka he kuinka yrittäisivät, että on mahdotonta pitää mieli keskittyneenä meditoinnin aikana. Jotkut jopa luulevat olevansa kykenemättömiä rentoutumaan. Siksi on ymmärrettävä, että meditointi…
Viime vuosikymmenten aikana maailma on todella koukuttunut ihmisten fyysiseen hyvinvointiin. Sairauksia ja niiden parannuskeinoja tutkitaan. Vaikka meillä on vielä paljon opittavaa, tieteen ja lääketieteen edistysaskeleiden ansiosta keskimääräinen elinajan odote on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana. Kaiken tämän edistyksen keskellä olemme…
