Gustav Klimt ja psykologisen totuuden tutkimusmatka

Jotkut taiteilijat voisivat hyvinkin olla myös psykologeja, koska he omaavat täyden tietämyksen ihmisen psyykestä ja ihmisluonteesta. Ja tämän myös Gustav Klimt todella halusi näyttää maalauksissaan.
Gustav Klimt ja psykologisen totuuden tutkimusmatka

Viimeisin päivitys: 07 kesäkuu, 2021

Gustav Klimt syntyi Wienissä vuonna 1862. Hänet tunnetaan Wienin sesessionistit -nimellä tunnetun maalauskoulun perustajana. Lisäksi hän avasi vuonna 1983 itsenäisen studion, joka on erikoistunut seinämaalausten toteuttamiseen.

Vaikka hänen varhaisia teoksiaan hallitsikin klassinen tyyli, joka oli tyypillinen akateemiselle maalaukselle 1800-luvun lopulla, vuonna 1897 Klimt alkoi saavuttaa teoksissaan kypsempää tyyliä, joka syntyi Wienin koulun perustamisen ansiosta. Uudella tyylillään Klimt alkoi yhdessä muiden maalareiden kanssa kapinoimaan akateemista taidetta vastaan harjoittaen hyvin koristeellista tyyliä, joka muistuttaa Art Nouveau -taidesuuntausta.

Näin ollen voidaan sanoa, että Gustav Klimt on pohjimmiltaan tämän taidesuuntauksen pariin lukeutuva taiteilija. Se on suuntaus, joka perustuu uuden, nuoren ja vapaan taiteen luomiseen, mutta joka on ennen kaikkea sekä todellista että totta. Mutta miksi? Mitä tämän maalarin ikonisimmat maalaukset oikeastaan piilottavat taakseen?

“Taide on nuora ajatustesi ympärillä.”

-Gustav Klimt-

Gustav Klimt oli kiinnostunut ihmisen alitajunnasta, eli kaiken sen ymmärtämisestä, mikä sai hänet maalaamaan jonkun tietyn asian
Baby (Cradle), Gustav Klimt

Art Nouveau, todellista taidetta

Sen Gustav Klimt halusi ennen kaikkea löytää. Totuus on se, että tämä taiteilija oli kiinnostunut ihmisen alitajunnasta, eli kaiken sen ymmärtämisestä, mikä sai hänet maalaamaan jonkun tietyn asian. Hän oli kiinnostunut siitä voimasta ja motivaatiosta, jotka ajoivat hänet sisäisesti maalaamaan samaa asiaa yhä uudelleen, samoilla väreillä ja samoilla muodoilla ja kuvioilla.

Gustav Klimt oli taiteilija, joka oli kiinnostunut ensin oman taiteensa psykologiasta ja sitten sen vaikutuksesta katsojan henkiseen prosessiin. Tällä tavoin, ja Columbian yliopiston tutkijan ja professori sekä Kavli Institute of Brain Sciencesin johtajan Erik Kandelin julkaiseman artikkelin mukaan jotkut taiteilijat – kuten Gustav Klimt – kertovat meille maalauksissaan ajatuksistaan ja omista aivotuksista, mutta myös niistä, jotka katselevat kyseisiä taideteoksia ja niistä motivaatioista, jotka johtavat heitä tekemään niin.

Tämän tutkimuksen, jonka tämä asiantuntija muotoili teoksessaan nimeltä The Age of Insight, tarkoituksena on selvittää, mitä yli sadan vuoden takaa peräisin olevat maalarit voivat opettaa meille aivoista. Teos, jossa Erik Kandel herättää meissä seuraavanlaisia kysymyksiä, kuten: “mikä saa taiteilijan maalaamaan juuri jonkun tietyn teoksen?” ja “miten katsoja reagoi siihen?”

Nämä lähestymistavat ovat paljastaneet psykologisia ja neurologisia kysymyksiä siitä, miten näemme ja ymmärrämme taiteen, miten ajattelemme ja tunnemme siitä tai miten luomme taideteoksia.

Gustav Klimt ja hänen rakkautensa naisen seksuaalisuutta kohtaan

Kuten Kandel kertoo raportissaan, Gustav Klimt oli alitajunnan maalari; hän omasi huomattavan ymmärryksen naisten seksuaalisuudesta ja pystyi rikastuttamaan ymmärrystämme siitä. Hän arvosti sitä, että naisilla on seksuaalinen eksistenssi, joka on riippumaton miesten seksuaalisesta eksistessista. Tässä mielessä hän ymmärsi, että seksuaalisuus ei ole puhdas impulssi, joka on aina olemassa yksinään, vaan se voi sulautua aggressioon.

Niin ollen Klimt suhtautui intohimoisesti biologiaan, luki Darwinia ja osallistui itävaltalaisen lääkärin Rokitanskyn luennoille ja ruumiinavauksiin. Klimt pääsi tarkkailemaan maailmaa mikroskooppien läpi ja alkoi tällä tavoin sisällyttää maalauksiinsa kuvia soluista ja muista biologisista rakenteista, joten tiedämme tänä päivänä, että kaikki hänen maalaustensa soikeat muodot oli tarkoitettu edustamaan munasoluja ja kaikki suorakulmion muotoiset kuviot toimivat puolestaan symboleina, jotka viittasivat siittiöihin.

Kaikki tämä tulee esille Klimtin maalauksessa Suudelma, mutta myös huomattavasti suorasukaisemmin hänen maalauksessaan Danaë, jossa Zeus hedelmöittää Danaën kultaisilla kolikoilla. Suorakulmaiset symbolit osoittavat, että kolikot ovat itse asiassa spermaa, jolloin Danaë itse toimisi kuin jalostuskoneena.

Näin ollen, kun katsoja siirtää katseensa kankaan vasemmalta puolelta oikealle, Danaë muuntaa suorakulmion muotoiset siittiöt ja pyöreät munasolut hedelmöitetyiksi alkioiksi, mikä puolestaan symboloi hedelmöitystä.

Yksi psykoanalyyttisen ajattelun kulmakivistä on se, että tapa tutkia toisten alitajuntaa on ensin tutkia omaansa. Tällä tapaa esimerkiksi Freud tutki omana aikana unien tulkintaa, ja Klimt puolestaan haaveili ja unelmoi naisista, jonka vuoksi myös maalasi teoksissaan yksinomaan naisia.

“Kaikki taide on eroottista.”

-Gustav Klimt-

Gustav Klimt omasi huomattavan ymmärryksen naisten seksuaalisuudesta ja pystyi rikastuttamaan ymmärrystämme siitä
Adele Bloch-Bauerin muotokuva I, Gustav Klimt

Katsojan vaste taideteokselle

Rakkaus taidetta kohtaan voidaan liittää useisiin aivojen eri järjestelmiin, mutta se vaikuttaa erityisesti dopamiiniin, jonka tehtävänä on moduloida lähes kaikkia taideteoksesta nauttimiseen liittyviä komponentteja. Tämä on aivojen järjestelmä, jota aktivoivat niin rakkaus, riippuvuudet, ruoka, seksi kuin yleisesti ottaen kaikki positiiviset ja miellyttävät vahvikkeet.

Psykoanalyytikko ja taidehistorioitsija Ernst Kris ja taidehistorioitsija Ernst Gombrich perustelevat, että mikä tahansa taideteos on luonnostaan monitulkintainen; jokainen meistä tekee erilaisia tulkintoja, niitä samoja tulkintoja, joita säilömme muistiimme ja joita käytämme myös todellisuuden tulkitsemiseen ja uusien ideoiden luomiseen.

Tämä ajatus kävi yhteen sen hypoteesin kanssa, jonka mukaan aivot ovat luova kone. Tällä tapaa, ja miten Erik Kandel on omassa tutkimuksessaan myös esittänyt, jos näytämme jollekin kuvan tämän rakkauden kohteestaan, aivojen dopaminergiset solut aktivoituvat hyvin voimakkaalla tavalla. Ja jos tämä ihminen on puolestaan joutunut torjunnan kohteeksi romanttisessa suhteessaan, ja näytämme sitten hänelle kuvan tästä rakkauden kohteesta, jolta hän ei saanut vastakaikua, solujen vaste on tätäkin aktiivisempi. Ja kaikki tämä on todellista, kuten elämä itsessään.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Varjon arkkityyppi – psyykeen pimeä puoli
Mielen IhmeetLue se Mielen Ihmeet
Varjon arkkityyppi – psyykeen pimeä puoli

Varjon arkkityyppi edustaa Carl Jungin analyyttisen psykologian mukaan persoonallisuuden "pimeää puolta". Se on myrskyisä psyykkeen alamaailma, jossa