Epigenetiikan vaikutus lihavuuteen
Epigenetiikka viittaa geeneihin, joita voidaan muuttaa. Tässä artikkelissa selitämme, kuinka epigenetiikka vaikuttaa lihavuuteen ja kuinka epigenetiikkaa voi muuttaa yleisterveyden parantamiseksi.
Lihavuus on krooninen sairaus. Sille on ominaista liiallinen kehonrasva. Sen alkuperä on monitahoinen, mukaan lukien perinnöllisyys, elintavat ja ympäristö. Lihavilla ihmisillä on riski sairastua moniin sairauksiin. Itse asiassa liikalihavuus on toiseksi tärkein syövän ennustaja, jota edeltää vain tupakointi.
Epigenetiikka
Epigenetiikka viittaa niihin geneettisen koodin osiin, joita voit muuttaa muuttamatta DNA-sekvenssiäsi. Se on genetiikan alue, jota voit muuttaa luonnollisesti. Se sisältää sen mitä geenejä ilmaiset, missä määrin ja milloin. Näin ollen epigeneettiset prosessit määrittävät, onko tietty geeni aktiivinen vai ei tiettynä ajankohtana.
Ilmaistua tai “näkyvää” geenisarjaa kutsutaan epigenomiksi. Epigenomi kehittyy kohdussa ollessamme. Nämä geenit voidaan välittää sukupolvelta toiselle. Toisin kuin genomi (solun täydellinen geenisarja), epigenomi on peruutettavissa.
Jokaisella organismilla on epigeneettinen allekirjoitus. Tämä on osittain perinnöllistä ja osittain syntynyt kohdussaolon aikana. Se voi kuitenkin muuttua aikuisiässä ympäristön vaikutuksesta.
Epigeneettisiä markkereita voidaan muuttaa koko elämän ajan. Muutokset kriittisissä synnytystä edeltävissä jaksoissa, kuten alkion synnyssä, vaikuttavat enemmän fenotyyppiin.
Epigenetiikkaan vaikuttavat tekijät
Jatkotutkimuksia aiheesta tarvitaan, mutta tällä hetkellä osataan sanoa että tärkeimmät epigenetiikkaan vaikuttavat tekijät ovat:
- Ruokavalio
- Liikunta
- Lepo
- Stressi
- Elimistön tulehdustilat
- Kemialliset tuotteet
- UV-säteet
- Ympäristön saastuminen
Lihavuuden epigenetiikka
Nykyinen tieteellinen tieto viittaa siihen, että genetiikka ja käyttäytyminen selittävät joitain lihavuustapauksia, kun taas toiset johtuvat epigeneettisistä prosesseista. Lisäksi tutkijat yhdistävät ylimääräisen kehon rasvan siihen, että tietyt geenit on “merkitty”.
Epigenetiikalla on erittäin tärkeä rooli elämässämme. Oletetaan esimerkiksi, että sinulla on geneettinen taipumus kehittää tietty sairaus. Jos onnistut vaikuttamaan positiivisesti epigenomiisi, voit välttää tai vähentää tämän taudin vaikutuksia. Samoin, jos vaikutat epigenomiin negatiivisesti, voit laukaista sairauden tai pahentaa sitä.
Geenit ovat staattisia ja vahvistavat alttiutesi tiettyihin sairauksiin. Epigenetiikka on dynaamista ja määrittää, kehittyykö sairaus lopulta vai ei.
Eräässä tutkimuksessa analysoitiin 1 100 äiti-lapsi -paria. Siinä todettiin, näiden osallistujien osalta, lihavuuden riskin nousevan tietyissä tapauksissa:
- Äiti tupakoi ennen synnytystä.
- Äidin liiallinen painonnousu raskauden aikana.
- Imetys kesti alle 12 kuukautta.
- Vauva nukkuu vain lyhyitä aikoja.
Tutkimuksessa todettiin, että lapsuuden lihavuuden riski kasvoi asteittain eri olosuhteiden lisääntyessä.
Samoin Alankomaissa ruokapulan aikana 1944-1945 tehty tutkimus osoitti, kuinka epigenetiikka vaikuttaa lihavuuteen. Äärimmäistä nälkää kokeneiden äitien sikiöt kokivat enemmän glukoosi-intoleranssia, dyslipidemiaa, varhaista sepelvaltimotautia ja liikalihavuutta. Siksi nälkä voi aiheuttaa joitakin sairauksia, joita nykyään yhteiskunnassa esiintyy.
Kuinka terve epigenetiikka voidaan luoda
Epigenetiikkasi kehittyy kohdussa ollessasi ja muuttuu jatkuvasti koko elämäsi ajan. Odottavien äitien ja isien on tärkeää tehdä seuraavia toimia vaikuttaakseen positiivisesti epigeneettisiin markkereihin:
- Kummankin vanhemman tulee noudattaa terveellisiä elämäntapoja jo ennen hedelmöittymistä.
- Äidin tulee ylläpitää terveellisiä elämäntapoja koko raskauden ajan.
- Synnytyksen jälkeen sekä vauvan että hänen vanhempiensa on pidettävä kiinni terveellisistä elämäntavoista.
Tällä tavoin sekä lihavuuden että muiden sairauksien esiintyvyyttä ja riskiä voidaan vähentää.
Epigenomi määräytyy elämäntapojen ja ympäristötekijöiden mukaan. Siksi ihmiset voivat muuttaa niitä.
Ruokavalion merkitys
Ruokavalio on yksi tärkeimmistä epigenetiikkaan vaikuttavista tekijöistä. Tästä syystä sinun tulee noudattaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. Sen lisäksi, että se on ravitsemuksellisesti hyödyllistä, se vaikuttaa positiivisesti epigenomiin.
Sinun tulisi sisällyttää ruokavalioosi tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, palkokasveja, kalaa, täysmaitotuotteita, munia, vähärasvaista lihaa, pähkinöitä, siemeniä, terveellisiä öljyjä ja täysjyvätuotteita. Näin saat riittävästi foolihappoa, betaiinia, koliinia ja B12 -vitamiinia. Nämä mikroravinteet vaikuttavat positiivisesti epigenomiin. He tekevät tämän deaktivoimalla haitalliset geneettiset alueet.
Vältä syömästä jalostettuja elintarvikkeita, lisättyjä sokereita ja transrasvoja. Asiantuntijat yhdistävät näiden tuotteiden kulutuksen terveydelle haitallisten geenien aktivoitumiseen.
Toisaalta vähäproteiininen tai vähäkalorinen ruokavalio vaikuttaa negatiivisesti epigenomiin. Tämä johtuu siitä, että niillä on heikentynyt kyky “hiljentää” haitallisia geenejä.
Välimeren ruokavaliolla voi olla positiivinen vaikutus epigenetiikkaan. Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että Välimeren ruokavalion noudattaminen raskauden aikana vähentää sikiön epigeneettisiä markkereita, jotka liittyvät metaboliseen oireyhtymään.
Liikunnan vaikutus epigenetiikkaan
Liikunta ja ruokavalio voivat vaikuttaa suuresti epigenomiin. Nykyisten tutkimusten mukaan tulevien vanhempien säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti sikiön aineenvaihdunnan terveyteen. Lisäksi säännöllinen liikunta aikuisena vaikuttaa positiivisesti epigenetiikkaan.
Liikunta edistää liikalihavuuden hallintaa. Tämä ei johdu vain sen vaikutuksesta energiatasapainoon, vaan se vaikuttaa myös epigenomiin.
Johtopäätökset
Näyttää siis siltä, että hyödyillä, jotka saat ylläpitämällä tasapainoista ruokavaliota, aktiivista elämää, riittävää lepoa, suoliston mikrobiston tasapainoa, vähentämällä kemikaaleja sekä välttämällä UV-säteilyä ja ympäristön saastumista, heijastuvat positiivisesti epigenomiin. Terve elämäntapa “käynnistää” suojaavat geenit ja “sammuttaa” sairauksia tuottavat geenit.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Campión Zabalza, J., Cordero, P., Martínez, J.A. & Milagro Yoldi, F.I. (2010). Epigenética nutricional: una pieza clave en el rompecabezas de la obesidad. Rev Esp Obes, 8(1): 10-20. Consultado el 24/07/2019. Recuperado de https://dadun.unav.edu/handle/10171/28084
Casanello, P., Castro Rodríguez, J.A., Krause, B.J. & Uauy, R. (2016). Epigenética y obesidad. Revista Chilena de Pediatría, 87(5): 335-342. Consultado el 24/07/2019. Recuperado de: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S037041061630122X
Coltell, O., Cordella, D., Ordovás, J.M. (2016). Genetics and Epigenetics of obesity. Anales de la Real Academia Nacional de Farmacia, 82: 129-136. Consultado el 24/07/2019. Recuperado de: http://www.analesranf.com/index.php/aranf/article/view/1751/1741
Cordero, P. (2014). Obesidad, nutrición perinatal y epigenética. Revista Matronas, 1(2): 41-49. Consultado el 24/07/2019. Recuperado de: https://www.enfermeria21.com/revistas/matronas/articulo/30/obesidad-nutricion-perinatal-y-epigenetica/
Hargreaves, M. & McGee, S.L. (2019). Epigenetics and exercise. Trends Endocrinol Metab. Consultado el 24/07/2019. Recuperado de: https://doi.org/10.1016/j.tem.2019.06.002
Lorite Mingot, D. (2017). Efectos epigenéticos de la dieta mediterránea sobre marcadores de síndrome metabólico durante el embarazo (Trabajo Fin de Grado), Universidad Complutense de Madrid, Madrid.
Mardani, M., Rezapour, S. & Shiravand, M. (2018). Cambios epigenéticos debidos a la actividad física. Biotechnol Appl Biochem, 65(6): 761-767. Consultado del 24/07/2019. Recuperado de: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30144174