Empatian ja sympatian erot
Kirjoittanut ja tarkastanut filosofi Matias Rizzuto
Empatia ja sympatia ovat kaksi termiä, joita käytetään usein vaihtokelpoisesti, mutta todellisuudessa ne ovat eri käsitteitä. Vaikka molemmat viittaavat kykyyn ymmärtää ja tuntea muiden tunteita, tapa, jolla ne koetaan ja ilmaistaan, ei ole sama.
Tässä artikkelissa haluamme tutkia eroja empatian ja sympatian välillä. Saamme myös selville, kuinka nämä kyvyt vaikuttavat ihmissuhteisiimme ja henkilökohtaiseen kehitykseemme.
Sympatia
Sympatia antaa meille mahdollisuuden ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja. Emotion Review -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa väitetään, että kun tunnemme sympatiaa jotakuta kohtaan, saatamme ymmärtää hänen läpikäymänsä tilanteen ja olla huolissaan hänen ongelmistaan, mutta se ei kosketa meitä emotionaalisesti.
Sympatia voi auttaa meitä antamaan hänelle hyödyllisiä neuvoja tai tuntemaan sääliä häntä kohtaan, mutta hän ei välttämättä tunne, että häntä kuullaan.
Tämä ei tarkoita, etteikö sympatia olisi sopivaa. Esimerkiksi kun ihminen, jota emme tunne erityisen hyvin, menettää rakkaansa, lähetämme viestin sympatiasta tai myötätunnosta. Mutta sellaisen ihmisen kohdalla, joka on meille hyvin tärkeä ja läheinen, sympatia ei riitä. Sitä voitaisiin jopa pitää kylmänä.
Empatia
Kun olemme empaattisia, tunnistamme toisten emotionaaliset tilat, mutta lisäksi jaamme ne. Empaattisuus tarkoittaa kykyä tuntea omakohtaisesti, mitä muut kokevat. Se tarkoittaa itsemme asettamista toisten asemaan ja heidän tunteidensa ymmärtämistä ja niihin osallistumista.
Mind & Society -lehdessä julkaistu kognitiivisen ja käyttäytymisen neurotieteen tutkimus väittää, että empatia liittyy monimutkaisiin henkisiin ja emotionaalisiin mekanismeihin, joihin liittyy peilihermosoluja. Ne aktivoituvat tietyn suoritetun toiminnon ja muiden samoin tekevien havaintojen perusteella.
Empatia on tärkeä taito ihmissuhteissa, koska sen avulla voimme olla yhteydessä muihin syvemmällä tasolla. Kun olemme empaattisia, ymmärrämme paremmin heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Tämä johtaa tehokkaampiin reaktioihin.
Tunnemme usein suurempaa empatiaa niitä kohtaan, joihin samaistumme, vaikka erot ovat vähäisiä. Esimerkiksi Journal of Experimental Child Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että satunnaisesti punaiseen ja siniseen ryhmään jaetuilla lapsilla oli taipumus osoittaa enemmän empatiaa omaa tiimiään kohtaan.
Empatian ja sympatian erot
Empatia on kykyä asettua muiden asemaan ja tuntea mitä he tuntevat. Toisaalta sympatia on taipumusta kiintymykseen tai affiniteettiin muita kohtaan. Molemmat asenteet ovat tärkeitä positiivisten ihmissuhteiden luomiselle, mutta ne eivät ole samoja. Tutkitaanpa neljää eroa sympatian ja empatian välillä.
1. Kuuntelun tyyppi
Kun kuuntelemme muita sympatialla, saatamme yrittää antaa heille neuvoja, mitä tehdä. Toisten kuunteleminen tuomitsematta on kuitenkin olennainen empatian ominaisuus. Itse asiassa, vaikka neuvojen antaminen voi olla hyödyllistä, empatia voi tarkoittaa vain kertomista toiselle, että hän voivat luottaa meihin siinä, mitä hän tarvitsee.
2. Syvyystaso
Sympatia auttaa meitä erottamaan muiden tunteet. Se auttaa meitä tuntemaan sääliä tai huolestumaan heidän tilanteestaan. Mutta empatia yhdistää meidät heihin syvemmällä tavalla tunteidemme kautta. Jos he kokevat ahdistusta, tunnemme heidän ahdistuksensa ikään kuin se olisi omaamme.
3. Näkökulma
Sympatialla tarkkailemme muita omasta näkökulmastamme. On helppoa kertoa muille, mitä tehdä, kun emme ole emotionaalisesti mukana. Empatia saa meidät kuitenkin ymmärtämään heidän tunteitaan heidän näkökulmastaan. Emme vain ajattele, mitä tekisimme, jos olisimme he, vaan mitä he voivat tehdä tilanteessaan.
4. Avoimuusaste
Ollaksemme sympaattisia, meidän ei tarvitse luoda syviä siteitä. Olimmepa tekemisissä tuttavien tai työtovereiden kanssa, sympaattiset eleet auttavat meitä säilyttämään sydämellisen kohtelun. Ollaksemme empaattisia, meidän on avauduttava tuntemaan muiden tuska tuomitsematta tai minimoimatta sitä.
Tämä avoimuus on hyödyllistä, koska se auttaa heitä tuntemaan olonsa tuetuksi ja vahvistetuksi tunteissaan. Toisaalta se on myös riskialtista meille, koska saatamme tuntea olevamme haavoittuvaisia, kun jaamme heidän kärsimyksensä. Siksi on tärkeää huolehtia emotionaalisesta tasapainostamme ja asettaa terveet rajat empatiassa.
Tarve tietää erot empatian ja sympatian välillä
Empatian ja sympatian erot perustuvat siihen, miten suhtaudumme muihin. Kun empatia merkitsee syvää ymmärrystä, sympatia keskittyy huoleen ja tukeen ilman, että omat tunteet olisivat pelissä. Empatiaa kasvattamalla annamme myös itsellemme mahdollisuuden kasvaa yksilöinä ja edistää henkilökohtaista kehitystämme.
Lisäksi, kun olemme tietoisia empatian ja sympatian välisistä eroista, voimme olla harkittuja vuorovaikutuksessamme. Tämä on avainasemassa tehdessämme päätöksiä siitä, kuinka haluamme olla yhteydessä toisiin ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bekkali, S., Youssef, G. J., Donaldson, P. H., Albein-Urios, N., Hyde, C., & Enticott, P. G. (2021). Is the Putative Mirror Neuron System Associated with Empathy? A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuropsychology review, 31(1), 14–57. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32876854/
- Corradini, A., & Antonietti, A. (2013). Mirror neurons and their function in cognitively understood empathy. Consciousness and cognition, 22(3), 1152–1161. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23583460/
- Chikovani, G., Babuadze, L., Iashvili, N., Gvalia, T., & Surguladze, S. (2015). Empathy costs: Negative emotional bias in high empathisers. Psychiatry research, 229(1-2), 340-346. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0165178115004448
- Decety, J., & Jackson, P. L. (2004). The functional architecture of human empathy. Behavioral and Cognitive Neuroscience Reviews, 3(2), 71-100. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15537986/
- Malbois E. (2023). What is Sympathy? Understanding the Structure of Other-Oriented Emotions. Emotion review: journal of the International Society for Research on Emotion, 15(1), 85–95. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9810822/
- Masten, C.L., Gillen-O’Neel, C., & Brown, C.S. (2010). Children’s intergroup empathic processing: The roles of novel ingroup identification, situational distress, and social anxiety. Journal of Experimental Child Psychology, 106, 115–128. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20202649/
- Praszkier, R. (2016). Empathy, mirror neurons and SYNC. Mind and Society, 15, 1–25. https://link.springer.com/article/10.1007/s11299-014-0160-x
- Ratka A. (2018). Empathy and the Development of Affective Skills. American journal of pharmaceutical education, 82(10), 7192. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6325458/
- Riess H. (2017). The Science of Empathy. Journal of patient experience, 4(2), 74–77. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5513638/
- Wispé, L. (1986). The distinction between sympathy and empathy: To call forth a concept, a word is needed. Journal of personality and social psychology, 50(2), 314. https://psycnet.apa.org/buy/1986-14536-001
- Yang, H., & Yang, S. (2016). Sympathy fuels creativity: The beneficial effects of sympathy on originality. Thinking Skills and Creativity, 21, 132-143. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1871187116300311
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.