Empatia: millainen on empaattinen ihminen?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Empatia on taito, poikkeuksellinen, geneettisesti ohjelmoitu kyky, jolla aivot virittäytyvät toisten ihmisten tunteisiin ja aikomuksiin. Mutta ongelma on tämä: kaikkien ei onnistu “sytyttää” tätä tulta, joka valaisee tietä kaikkein vakaimpiin ja palkitsevimpiin ihmissuhteisiin. Millainen on empaattinen ihminen?

Kuulemme paljon sellaisia lauseita kuin “tuolta ihmiseltä puuttuu empatiakyky”, “hän on niin itsekeskeinen, hän ei tunne lainkaan empatiaa.” On kuitenkin hyvä selventää jotakin tärkeää heti alussa: aivojemme rakenne soveltuu hyvin noiden “yhteyksien” muodostumiseen.

Empatia on lopulta vain yksi niistä strategioista, jotka auttavat meitä selviytymään lajina: sen avulla ymmärrämme toista ihmistä ja se helpottaa syvän suhteen luomista hänen kanssaan.

“Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, joten meidän tulisi kuunnella enemmän kuin puhua.”

-Zenon Kitionilainen-

Se aivoalue, jossa empatia neurotieteen mukaan sijaitsee, on supramarginaalisen poimun oikealla puolella, kohta päälaen, ohimolohkon ja etulohkon välissä. Näiden neuronien toiminnan ansiosta pystymme erottamaan tunteemme ja kognitiomme toisistaan ollaksemme vastaanottavaisempia toisia kohtaan kullakin hetkellä.

Nyt kun tuo on selvennetty, seuraava mieleen tuleva kysymys olisi “jos meillä kaikilla on tuo aivorakenne, miksi jotkut ihmiset sitten ovat vähemmän empaattisia kuin toiset ja joiltakin puuttuu empatiakyky jopa kokonaan?”

Tiedämme esimerkiksi sen, että yksi epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön pääasiallisista piirteistä on tunneyhteyden puuttuminen toisiin ihmisiin. Mutta jos nyt jättää huomiotta kliiniset tai psykopatologiset tekijät, on paljon ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti koskaan kehity empatiakykyä.

Varhaiset kokemukset, kasvatusmallit ja jopa ihmisen sosiaalinen konteksti voivat saada tämän mahtavan kyvyn heikkenemään. Nämä asiat voivat tehdä ihmisestä hyvin itsekeskeisen. Ongelma on muodostunut niin pahaksi, että Michiganin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan collegeopiskelijat ovat nykyään 40 % vähemmän empaattisia kuin opiskelijat 80- ja 90-luvuilla.

Nykymaailmassa on niin paljon ärsykkeitä ja häiriötekijöitä nuorille ja vanhemmillekin ihmisille, että lakkaamme olemasta täysin tietoisia nykyhetkestä ja jopa edessämme olevasta ihmisestä. Ihmiset ovat enemmän sopusoinnussa elektronisten laitteidensa kuin muiden ihmisten tunteiden kanssa, ja tämä on ongelma, jota meidän tulisi pohtia.

Kaivautuaksemme syvemmälle tähän aiheeseen suosittelemme tutustumaan niihin piirteisiin, jotka määrittelevät niitä ihmisiä, joilla on terveiden ihmissuhteiden muodostamisen ja sosiaalisten taitojen kehittämisen kannalta oleellinen toimiva ja aito itsetunto.

Toimiva empatia ja projektiivinen empatia

Yksi perusasia, joka kannattaa selittää ensimmäiseksi on se, mitä toimivalla empatialla tarkoitetaan. Sinusta saattaa olla yllättävää, että pelkkä empatian tunteminen ei riitä, jos haluaa rakentaa vakaita ihmissuhteita tai olla sosiaalisesti taitava päivittäisessä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

“Arvokkain lahja, jonka muille voi antaa, on läsnäolo. Kun koko huomiomme syleilee rakkaitamme, he kukkivat kuin kukat.”

-Thich Nhat Hanh-

On tosiasia, että monet ihmiset jotka kykenevät tuntemaan empatiaa psyykkisesti ja kognitiivisesti muita kohtaan (he siis tuntevat ja ymmärtävät, mitä on meneillään) eivät auta toista kanavoimaan ja kunnolla hallitsemaan epämukavuuttaan. Sen sijaan he voimistavat sitä.

Empaattisesti taitava ihminen sen sijaan pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan, tietäen joka hetki kuinka olla hyödyksi prosessissa aiheuttamatta haittaa tai toimimatta peilin tavoin ja voimistaen toisen kipua. Koska joskus ei riitä että vain ymmärtää, vaan on osattava myös REAGOIDA oikein.

Aidossa empatiassa ei ole tilaa arvostelulle

Toisten ihmisten arvostelu estää meitä pääsemästä aidosti heidän lähelleen. Se laittaa meidät tiettyyn lokeroon, lasin toiselle puolelle, jossa näkökulma on hyvin rajoitettu: omamme. On myös huomautettava, että ei ole kovinkaan helppoa kuunnella toista arvostelematta häntä sisäisesti. On vaikea kuunnella leimaamatta ihmistä kyvykkääksi tai kömpelöksi, vahvaksi tai eksyneeksi, kypsäksi tai epäkypsäksi.

Mutta me kaikki teemme sitä jossain määrin. Jos pystyisimme irrottamaan tuon linssin, näkisimme ihmiset aidommalla tavalla. Eläytyisimme paljon paremmin ja ymmärtäisimme toisen ihmisen tunteita.

Se on jotain, jota meidän tulisi harjoitella joka päivä. Lukuisten tutkimusten mukaan se on taito, joka kasvaa vanhetessamme. Sillä empatiakyky, kuten kyky kuunnella arvostelematta, lisääntyy kokemuksen myötä.

Empaattiset ihmiset tiedostavat hyvin tunteet

Empatia muodostaa välttämättömän osan tunneälyä. Tämä tieteen tai psykologian ja henkilökohtaisen kasvun osa-alue on nyt muodissa, mutta… olemmeko oikeasti oppineet hallitsemaan tunteitamme hyvin?

Totuus on, että emme oikeastaan. Nykyään näkee yhä paljon ihmisiä, jotka heittelevät ympäriinsä termejä kuten itsehillintä, sinnikkyys, proaktiivisuus, itsevarmuus… Mutta heiltä puuttuu todellinen tietoisuus tunteista, ja he antavat edelleen vihan, raivon tai turhautumisen tunteen tempaista heidät mukaansa kuin pikkulapsen.

Toiset ihmiset puolestaan ajattelevat, että “empaattisuus” tarkoittaa kärsimystä. Aivan kuin tunteet olisivat tarttuvia ja tuntisit sen mitä toinen tuntee kokeaksesi saman kivun kuin hän, aivan kuin matkisit hänen kipuaan.

Tämä ei riitä. Meidän on ymmärrettävä, että terve, toimiva ja rakentava empatia on lähtöisin ihmisestä, joka hallitsee omia tunteitaan, jolla on hyvä itsetunto, joka osaa asettaa rajoja ja on psyykkisesti ja älyllisesti taitava muiden ihmisten kanssa.

Empaattiset ihmiset ja sosiaalinen sitoutuminen

Neurotiede ja moderni psykologia määrittelevät empatian sosiaaliseksi liimaksi, joka pitää ihmisiä yhdessä ja luo aidon, vahvan sitoumuksen heidän välilleen.

“Vaikka olisit miten fiksu, mutta et tunne empatiaa ja sinulla ei ole toimivia ihmissuhteita, et pääse kovin pitkälle.”

-Daniel Goleman-

Niin oudolta kuin se saattaakin vaikuttaa, eläinkunnassa empatia on olemassa hyvin erityisestä syystä, kuten alussa osoitimme: lajin selviytymisen takia. Samasta syystä monet eläimet ja eri lajit käyttäytyvät yhteistyöhaluisesti huolimatta klassisesta ajatuksesta vahvimman eloonjäämisestä. Esimerkkinä tästä ovat eräät valaat, jotka itse asiassa hyökkäävät miekkavalaita kohtaan suojellakseen hylkeitä.

Mutta meidän ihmisten keskuudessa pätee yleensä vastakkainen. Eli tarpeemme olla muiden yläpuolella, etsien vihollisia, vetäen rajoja, rakentaen muureja, marginalisoiden ihmisiä. Tai jopa hyökäten heikoimpia vastaan vain siksi, että he ovat heikompia tai erilaisia (mieti kiusaamista).

Empaattiset ihmiset uskovat sosiaaliseen sitoutumiseen. Sillä selviytyminen ei ole liiketoimintaa eikä sitä tulisi nähdä poliittisena, itsekeskeisenä ja itsekkäänä. Selviytyminen on muutakin kuin sitä, että sydämemme lyö. Siihen kuuluu arvokkuus, kunnioitus, tunne arvostetuksi tulemisesta, vapaudesta ja siitä, että on osa jotakin suurempaa, jossa kaikki ovat arvokkaita.

Tämä on todellista empatiaa: asettamista itsensä jonkun toisen asemaan ja yhteiseloa täynnä rauhaa ja harmoniaa. Se vaatii työtä.

Lähteet

-Luis Moya (2013) “Empatía, entenderla para entender a los demás”. A Coruña: Plataforma Actual

-Frans de Waal (2009) “The Age of Empathy: Nature’s Lessons for a Kinder Society”  New York: Three Rivers Press