Emotionaalinen diabetes: totta vai tarua?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Onko minulla emotionaalinen diabetes? Niin silmiinpistävältä kuin se saattaakin tuntua, monet potilaat, joilla on diagnosoitu 2-tyypin diabetes, pohtivat josko taudin aiheuttajia voisivat olla huolet, stressi, päivittäinen ahdistus ja ne tunteet, jotka vaikuttavat negatiivisella tavalla elämänlaatuun ja jopa terveyteen.
Ensinnäkin 2-tyypin diabetes on tila, joka koostuu pohjimmiltaan siitä, että keho ei käsittele kunnolla insuliinia. Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka on välttämätön ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Sen ansiosta kuluttamiemme elintarvikkeiden glukoosi muuntuu energiaksi. Vastustuskyky tätä hormonia kohtaan (tai sen alhainen tuotanto) aiheuttaa verensokeritason asteittaisen nousun ja tätä myötä vakavia muutoksia elimistössä.
Tämä mekanismi määrittelee sen, sairastaako ihminen diabetestä vai ei. Jos otamme nyt mukaan emotionaalisen tekijän, voimme puhua siitä, miten esimerkiksi stressi muuttaa monia aineenvaihduntaan liittyviä prosesseja. On totta, että voimakkaat tunteet nostavat kortisolin tasoa veressä ja lisäävät tätä kautta myös glukoosin vapautumista.
Mietitäänpä asiaa tarkemmin. Tämän säännön mukaan lähes 90 prosenttia väestöstä olisi näin diabeetikkoja. Jos tämä tauti riippuisi “yksinomaan” emotionaalisesta näkökulmasta, suuri osa meistä olisi myös sairastunut tähän tautiin. On kuitenkin olemassa yksi ilmeinen seikka, jota meidän ei missään nimessä kannata unohtaa: monet stressitekijät voivat usein edistää elämäntapamuutoksia, jotka voivat viime kädessä johtaa tämän sairauden syntyyn.
Emotionaalinen diabetes: onko se olemassa?
Jotkut sairaudet tuottavat meille suuria haasteita huolimatta siitä, että ne ovat kulkeneet mukanamme aikojen alusta alkaen. Diabetes on edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma, sillä uusien sairastuneiden määrä kasvaa joka päivä. Monet tutkimukset, kuten tohtori Juliana Mainan teettämät tutkimukset Manchesterin yliopistossa osoittavat, että on aina vain tärkeämpää tunnistaa 2-tyypin diabetekseen johtavat syyt.
Diabeteksen kasvuvauhti ja tapa, jolla se vaikuttaa elinajanodotteeseen, pakottavat meidät tiedostamaan sairauden todellisuuden. 2-tyypin diabeteksen kehitys voi olla aluksi hiljaista ja asteittaista, kunnes se osoittaa selkeitä oireita normaalisti yli 55- tai 60-vuotiailla potilailla. Tätä kroonista sairautta esiintyy kuitenkin myös lapsiväestön keskuudessa. Mitkä ovat sairauteen johtavat syyt? Katsotaan.
Diabetekseen johtavat syyt
Kuten alussa huomautimme, diabeteksen kehittyminen johtuu siitä, että keho ei joko tuota tarpeeksi insuliinia tai ei käsittele sitä niin kuin sen pitäisi. Tiedämme, että on olemassa useita tekijöitä, jotka voivat johtaa tämän sairauden syntyyn:
- Epäterveelliset ruokailutottumukset. Epätasapainoinen ruokavalio, jossa on runsaasti sokereita ja jalostettuja elintarvikkeita, on yksi tärkeä tekijä.
- Kohonnut painoindeksi ja ylipaino.
- Verenpainetauti.
- Passiivinen elämäntapa, jossa istutaan paljon ja liikutaan vähän.
- Geneettiset tekijät ovat myös yleinen laukaisija.
Miksi emotionaalinen diabetes on tarua?
Emotionaalinen diabetes ei ole sairaus eikä sille ole kehitetty oikeaa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Voimme puhua vain 1-tyypin ja 2-tyypin diabeteksesta.
- On kuitenkin totta, että kroonisen stressin ja veren glukoosipitoisuuden kohoamisen välillä on yhteys.
- Kun keho kärsii suuremmasta adrenaliinin ja kortisolin vapautumista, aivot ymmärtävät, että tarvitsemme enemmän energiaa. Tällöin elimistö nostaa verensokeritasoa.
- On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tämä ei tee meistä diabeetikkoja.
- Eli toisin sanoen ihmisillä, jotka eivät sairasta diabetestä, elimistö pystyy itse palauttamaan glukoosin normaalille tasolle ja metaboloimaan sen ongelmitta.
- Toisaalta taas voimme puhua diabetestä sairastavista ihmisistä, joiden haima ei kykene tuottamaan riittävästi insuliinia tai joiden elimistöt ovat resistenttejä sille, jolloin nämä ihmiset eivät kykene laskemaan korkeaa verensokeria normaaliin tapaan.
Mitä tiede kertoo diabeteksesta ja tunteista?
Korostamme, että stressaavat tilanteet eivät toimi yksinomaisena syynä sille, miksi niin monet sairastuvat tänä päivänä diabetekseen. Aiheesta tehdyt tutkimukset kuitenkin huomauttavat meille muutamista mielenkiintoisista näkökulmista, joista haluamme mainita.
Esimerkkinä tästä on Tel Avivin yliopiston teettämä tutkimus vuodelta 2006, jossa tutkittiin liiallisen työn tuottaman burnoutin ja diabeteksen välistä suhdetta. Tutkimuksissa selvitettiin, että näiden kahden tekijän välillä oli merkityksellinen suhde.
Myös Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston tekemässä laajassa väestötutkimuksessa päädyttiin samoihin tuloksiin. Emme voi puhua emotionaalisen diabeteksen olemassaolosta, mutta diabeteksen ja emotionaalisen stressin väliltä voidaan löytää mielenkiintoisia vivahteita. Tunteet voivat joskus toimia yhdessä muiden ratkaisevien tekijöiden kanssa tämän taudin kehittymisessä.
Masennus ja krooninen uupumus voivat muuttaa elämäntapaamme ja altistaa diabetekselle
Kuvittele henkilö, joka on kärsinyt vuosia burnoutista töissä vallitsevan tilanteen vuoksi. Ajan kuluttua tämä johtaa masennukseen ja sen myötä hänen koko elämäntapansa muuttuu: hänen ruokailutottumuksensa muuttuvat, hän istuu paljon paikoillaan, ei juurikaan liiku, hän kärsii unettomuudesta… Nämä kaikki ovat ilmeisiä tekijöitä diabeteksen riskin lisääntymisessä.
Toisin sanoen emme voi puhua sellaisenaan emotionaalisesta diabeteksesta tai päätellä tästä, että haitalliset tunteet tekevät meistä diabeetikkoja. Masennuksen kaltaiset tekijät muuttavat kuitenkin käyttäytymistämme ja ruokailutottumuksiamme johtaakseen (tietyissä tapauksissa) tähän krooniseen sairauteen. Tämä kannattaa pitää mielessä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Engum A. The role of depression and anxiety in onset of diabetes in a large population-based study. J Psychosom Res 62:31-38, 2007
- Helgeson, V. S., Van Vleet, M., & Zajdel, M. (2020). Diabetes stress and health: Is aging a strength or a vulnerability? Journal of Behavioral Medicine, 43(3), 426–436. https://doi.org/10.1007/s10865-019-00106-4
- Melamed S, Shirom A, Toker S, Shapira I. Burnout and risk of type 2 diabetes: a prospective study of apparently healthy employed persons. Psychosom Med 68:863-869, 2006.
- Menninger WC. Psychological factors in etiology of diabetes. J Nerv Ment Dis 81:1-13, 1935.
- Strandberg, R. B., Graue, M., Wentzel-Larsen, T., Peyrot, M., & Rokne, B. (2014). Relationships of diabetes-specific emotional distress, depression, anxiety, and overall well-being with HbA1c in adult persons with type 1 diabetes. Journal of Psychosomatic Research, 77(3), 174–179. https://doi.org/10.1016/j.jpsychores.2014.06.015
- Wanjiru, J. M. (2018). Understanding the types and causes of diabetes mellitus. International Journal of Biology Research, 202, 202–207. Retrieved from www.biologyjournal.in
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.