Viisi elokuvaa, jotka osoittavat kuilun maaseudun ja kaupungin välillä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Cristina Roda Rivera

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Nämä elokuvat osoittavat kuilun maaseudun ja kaupungin välillä. Tämä on todella mielenkiintoinen aihe psykologiassa ja sosiologiassa, sillä tapamme käyttäytyä liittyy suoraan asuinpaikkaamme. Esimerkkinä elokuva Nomadland, joka tuo esille jopa maan sisällä vallitsevat erilaiset elämäntavat.

Maaseudun ja kaupungin välinen kuilu on ollut olemassa aina, mutta se korostuu aina vain enemmän. Kahdessa melko erilaisessa elämäntavassa korostuvat yhä kauempana toisistaan olevat käytösmallit. Ne vaihtelevat ihmisten syömästä ruoasta työhön, jota he tekevät, miten he ajattelevat luonnosta jne.

Maaseutu- ja kaupunkimaailma ovat aina olleet rinnakkain. Ne ovat aina tarvinneet toisiaan ja ovat onnistuneet saavuttamaan sosiaalisen tasapainon. Tämä on kuitenkin muuttunut viime aikoina ja ne näyttävät olevan ristiriidassa, ei vain ideologisesti, vaan emotionaalisestikin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan viittä elokuvaa, jotka osoittavat kuilun maaseudun ja kaupungin välillä. Ne auttavat tiedostamaan, että kaikesta huolimatta suuret inhimilliset kysymykset ovat universaaleja, synnyimmepä sitten kaupungissa tai maaseudulla.

1. Hillbilly Elegy (2020)

Tämä elokuva käsittelee kuilua maaseudun ja kaupungin välillä Yhdysvalloissa. Se on sovitus J. D. Vancen kiistanalaisesta muistelmakirjasta Hillbilly Elegy.

Se ei saanut kovin hyviä arvosteluja. Monet väittävät kuitenkin, että se on erittäin tarkka selitys siitä, mitä on tapahtumassa ja kuinka ihmiset nykyään äänestävät Yhdysvalloissa.

Elokuva kertoo tarinan Yalen oikeustieteen opiskelijasta, jota vetää puoleensa hänen Appalakkien kotikaupunkinsa. Hän pohtii perheensä historiaa ja sitä, kuinka se on vaikuttanut hänen itsenäiseen elämäänsä toisessa kaupungissa. Itse asiassa tämän tyyppisiä maalaisperheitä löytyy jokaisesta Yhdysvaltojen kaupungista ja osavaltiosta, vaikka ne eivät olisikaan näkyvissä.

James David Vancen romaanin tarina kertoo miehestä, joka haluaa löytää itsensä menneisyydestään ja ymmärtää paremmin kuka hän on ja mistä hän tulee. Ron Howardin Hillbilly Elegy -elokuvassa esiintyvät muun muassa Amy Adams, Glenn Close, Gabriel Vasso ja Freida Pinto.

2. Winter’s Bone (2010)

Tämä elokuva perustuu Daniel Woodrellin romaaniin, ja sen on sovittanut ohjaaja Debra Granik. Se luo valtavan jännitteen mysteerin ja todellisuuden välille. Tämä synkkä elokuva on yhtä kova, horjumaton ja koskettava kuin sen hahmot, jotka tuskin tienaavat elantonsa kylmien harmaiden kukkuloiden keskellä.

Jennifer Lawrence on Ree, 17-vuotias tyttö, jonka on huolehdittava kahdesta nuoremmasta veljestään. Heidän äitinsä on sairas ja isä on kadonnut. Jos perhe ei selvitä asioita, heidän talonsa otetaan heiltä pois.

Myöhemmin elokuvassa epäillään, että paikallinen rikollispomo on saattanut tappaa isän vanhojen velkojen takia. Murtumaton kaikesta häntä ympäröivästä köyhyydestä ja väkivallasta, sitkeä ja kekseliäs Ree ryhtyy vaaralliseen seikkailuun löytääkseen isänsä ja korjatakseen velan. Koko perheen kohtalo on jätetty hänen käsiinsä.

3. La Famille Bélier (2014)

Tämä ranskalainen draamakomedia toimii monella tasolla: maalaismainen perhetarina, elokuva kuuroudesta ja laulusta sekä tutkimus pikkukaupungin politiikasta.

Louane Emera esittää Paulaa, seksihullujen maanviljelijöiden, Rodolphen ja Giglin (François Damiens, Karin Viard) tytärtä, jolla on hieman groteski huumorintaju.

Hänen vanhempansa ja pikkuveljensä ovat kuuroja ja Paula on heidän tulkkinsa, etenkin silloin kun he myyvät torilla tilansa juustoja. Rodolphe päättää asettua pormestariehdokkaaksi, ja Paulalla on mahdollisuus osallistua laulukilpailuun Pariisissa, joka voi muuttaa hänen elämänsä.

Paulan vanhemmat eivät kuitenkaan kestä sitä ajatusta, että hänellä on kaunis ääni, varsinkin jos se tarkoittaa, että hän jättää vanhempansa. Tämän seurauksena Paulan on tehtävä päätös, ei pelkästään siitä, jättääkö perheensä, vaan myös siitä, muuttaako viljelyrutiininsa Loiren alueella kosmopoliittiseen ja moderniin Pariisiin.

4. Mehiläispesän henki (1973)

Víctor Ericen Mehiläispesän henki kertoo tarinan kahdesta sisaruksesta. He ovat mielikuvituksellinen ja vaikutuksellinen kahdeksanvuotias Ana (Ana Torrent) ja realistisempi ja ilkikurinen kymmenenvuotias Isabel (Isabel Telleria).

On vuosi 1940, juuri Espanjan sisällissodan ja kenraali Francon fasistisen voiton jälkeen. Sisarukset asuvat pienessä, lähes autiossa kastilialaisessa kaupungissa kartanossa, joka pelastui sodan tuholta.

He asuvat isänsä Fernandon (Fernando Fernán Gómez), mehiläishoitajan kanssa, joka kirjoittaa runoja mehiläisistä öisin. Heidän yksinäinen ja avuton äitinsä Teresa (Teresa Gimpera) kirjoittaa salaperäisiä kirjeitä rakastajalleen, joka asuu nyt ulkomailla. Suurimman osan ajasta tytöt jätetään yksin, paitsi kerran, kun isä vie heidät etsimään sieniä.

Eräänä päivänä matkustava elokuvanäyttelijä esittelee kaupungintalolla vuoden 1931 espanjaksi dubattua versiota James Whalen Frankenstein -elokuvasta, jonne sisaret menevät. Hirviö kiehtoo Anaa kovasti, mutta hän ei ymmärrä miksi se tappoi tytön tai miksi kyläläiset tappoivat hirviön.

Mehiläispesän henki on vaikuttanut espanjalaisen Carlos Sauran ja meksikolaisen Guillermo Del Toron työhön. Jälkimmäisen ohjaama elokuvan Pan’s Labyrinth sai ensi-iltansa Cannesissa vuonna 2006, ja se sai selvästi vaikutteita Ericen työstä.

5. Vihan hedelmät (1940)

Vihan hedelmät on John Fordin ohjaama sovitus John Steinbeckin klassikkoromaanista. Se on vuoden 1940 elokuva, joka sijoittuu suuren laman aikaan.

Joad-klaani etsii parempaa elämää Kaliforniassa. Kun pankki kaappaa heidän kuivuudesta kärsineen maatilansa, perhe lastaa poikansa Tomin (Henry Fonda) johdolla kuorma-auton ja suuntaa länteen.

Matkan varrella vaikeuksien vaivaamina he tapaavat kymmeniä muita perheitä, jotka tekevät samaa matkaa ja takertuvat samaan unelmaan. He ovat kaikki kodittomia ja kovassa hädässä. Kaliforniassa Joadit ymmärtävät pian, että luvattu maa ei ole aivan sitä mitä he odottivat.

Tämä elokuva on edelleen äärimmäisen tärkeä kronikka Amerikan historian vaikeasta ajasta ja herättää edelleen oleellisia kysymyksiä köyhyydestä, maataloustöistä sekä rikkaiden ja köyhien välisestä valtavasta kuilusta.