Elokuvahistorian 24 unohtumattominta lausahdusta
En tunne ketään, joka ei nauttisi hyvän elokuvan aikaansaamasta mielihyvästä, omasta elämästään irtautumisesta hetkeksi tullakseen osaksi toisten ihmisten tarinaa. Tänään aiomme keskustella eräistä elokuvahistoriamme kuuluisimmista lainauksista.
…ja puiston penkki, ja nurkassa tönöttävä jäätelökioski, ja yksinäinen katulamppu, joka halkaisee yön pimeyden kahden kadun välillä. Me yhdistämme muistomme erilaisiin paikkoihin, joita emme halua unohtaa ja jotka tekevät meistä sen ihmisen, joka me tänä päivänä olemme.
Osa Pariisin muistojen kauneutta on se, että voimme aina palata elämään niissä hetkissä yhä uudelleen ja uudelleen mielessämme.
On olemassa tiettyjä ihanteita, joiden tavoittelu on maksanut henkiä ja saanut aikaan sydämentykytyksiä tehdäkseen mahdolliseksi sen, että saamme tänä päivänä elää paremmassa maailmassa. Osa näistä tarinoista on hyvinkin kuuluisia ja tunnemme ne sangen hyvin, mutta toiset ovat tuntemattomia ja nimettömiä, kuin hiekanjyvät jotka muodostavat rannan, edustaen kuitenkin yhtä lailla upeita asioita kuten esimerkiksi vapautta.
Sanat “minun kultaseni” ovat läsnä tässä lauseessa, mutta ne olisi voinut korvata yhtä lailla millä tahansa muullakin nimityksellä. Välillä tulee vastaan sellaisia hetkinä, joina toisten ihmisten meille sanomilla asioilla ei ole oikeastaan väliä, erityisesti kun se on vain tyhjänpäiväistä puhetta tai jostain toisesta ihmisestä juoruamista.
Lausahdus on otettu elokuvasta Tuulen viemää, ja sen lausui Rhett Butler (näyttelijä Clark Gable). Ne ovat hänen viimeiset sanansa Scarlett O’Haralle (Vivian Leigh) elokuvan lähestyessä loppuaan kun Scarlett kysyy Rhettiltä: “Minne minä menen? Mitä minä teen?” tämän jättäessä Scarlettin. Mies vastaa tällä kuuluisalla lausahduksella sillä samalla hetkellä kun hän sulkee oven.
Tämä äidin lausahdus loistavasta Forrest Gump -elokuvasta on ilman epäilyksen häivää yksi kauneimmista ja selkeimmin ilmaistuista määritelmistä kautta aikain. Siinä me tunnistamme suuresti laiminlyödyn todellisuuden siitä, että monet päätöksistä, joita tänään teemme, perustuvat sattumanvaraisuuteen tai ajattelemattomuuteen. Toisaalta se kuvaa elämää myös suklaarasiana, eräänlaisena makeana lahjana!
Elokuvassa “Gran Torino” Walt Kowalski lausuu ylläolevat sanat kohdatessaan kolme nuorta miestä, jotka kiertävät alueella pelkoa kylvien. Tällä lauseella hän paitsi saa kiinnitettyä heidän huomionsa itseensä, myös kertoo heille, ettei häntä niin vaan pelotella ja että hänellä on koko tilanne täysin hallinnassaan.
Ei ole kovinkaan yleistä nähdä kuolleita ihmisiä, mutta hiukan yleisempää on kuitenkin nähdä asioita, joita ei oikeasti ole olemassa. Aistimme eivät ole täysin pettämättömiä, ja sen lisäksi että ne saattavat joskus jättää joitain asioita huomioimatta, saattavat ne toisinaan keksiä itse asioita!
Kuuluisa kuudes aisti on popularisoitu sinä aistina, joka kerää ympäristöstä tietoa selittämättömällä tavalla. Tämä aisti vaikuttaa tekemiimme päätöksiin. Me kutsumme tätä intuitioksi.
Monille meistä kyseessä on sci fi -tarina; toisille se on taas paras ystävyydestä kertova tarina, joka on milloinkaan kerrottu suurella elokuvakankaalla.
Olkoon voima aina rakkaiden lukijoidemme elämässä läsnä, sillä juurikin Voima on se, joka auttaa meitä pysymään jaloillamme joka ikisenä päivänä elämämme aikana.
Olemme valikoineet vain muutamia lainauksia elokuvista kommentoitavaksi, mutta jätämme tähän loppuun vielä 16 lausetta loistavista elokuvista, joita American Film Institute (AFI) on suositellut:
Nyt me haluaisimme kuulla teidän mielipiteenne, rakkaat lukijamme. Mitkä ovat teidän suosikkilainauksianne elokuvien maailmasta?