Elämämme keskipiste: ajatukset ja tunteet

On mahdotonta määrittää tasan tarkkaan kuinka monta ajatusta päässämme on, mutta sanotaan, että päivän aikana ajatuksia kertyy jopa 70 000. New Scientist -lehden mukaan ajatusten määrä ylittää jopa universumissa olevien atomien määrän, jos määrittelemme ajatusten määrän neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien mukaan. Uskomatonta, eikö vain!

Aivoissa saattaa vilistä kymmeniätuhansia ajatuksia joka päivä, mutta aivomme suodattavat ja valikoivat sellaiset ajatukset, jotka ovat muodostamamme todellisuuden mukaisia. Keskitämme huomiomme vain niihin ajatuksiin, jotka muodostavat konkreettisen tunnekokemuksen ja johtavat meidät reagoimaan ja toimimaan tietyllä tavalla.

“Pahin vihollisesi ei voi satuttaa sinua läheskään yhtä paljon kuin omat, suojaamattomat ajatuksesi.”

–Buddha–

Ajatuksemme muodostavat tunteet

Jos olemme omistaneet itsemme tietylle projektille ja uskomme saavuttavamme hyviä tuloksia, tunnemme positiivisia tunteita, jotka motivoivat meitä yhä enemmän suoriutumaan tehtävistä ja projekteista.

Jos puolestaan kuvittelemme katastrofisen päätöksen jollekin asialle, on hyvin mahdollista, että tunnemme olomme surulliseksi ja saamattomaksi, poistamme itse itseltämme motivaation, jota vaaditaan tehtävän kunnolliseen loppuunsaattamiseen.

Mielellämme on voima kuvitella, unelmoida, luoda, keksiä, kommunikoida, löytää ja muuttaa sitä, mikä on todellista. Mutta samalla mielellä on myös julma voima, joka voi huijata ja aiheuttaa ikäviä seurauksia.

Olemme tunteidemme tulkkeja. Tunteiden tulkitseminen on ihmeellinen, vain ihmisiin rajoittuva voima. Meidän on kuunneltava tunteitamme, toivotettava ne tervetulleiksi ja pystyttävä säätelemään niitä oppiaksemme enemmän itsestämme ja pystyäksemme tuntemaan empatiaa muita kohtaan. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tunnepohjaiseen järkeilyyn ei aina voi luottaa.

Tunteisiin ja ajatuksiin vaikuttavat pitkälti aikaisemmat kokemukset elämästä. Aivomme yhdistävät tietynlaiset tapahtumat ja ajatuskuviot siihen, miten olemme aikaisemmin reagoineet samanlaisiin asioihin. Jos jokin tilanne sai meidät pahoittamaan mielemme ja ahdistumaan, voit tulevaisuudessa kokea samanlaisia tunteita samanlaisissa tilanteissa.

Opimme ja teemme virheitä matkan varrella. On pidettävä mielessä, että elämä muodostuu erilaisista muuttujista, jotka vaikuttavat siihen, mitä tapahtuu. Jos unohdamme tämän, saatamme kokea turhaa syyllisyyttä tai syyttää muita.

Rakentaaksesi asenteen joka on avoin oppimiselle, on tärkeää oppia omista virheistään tai kommunikoida negatiivisia tunteita toisille, sillä emme kuitenkaan voi syyttää itseämme liikaa tietyistä tunteista.

Joskus ajatteleminen on pelkkää aivojen leikkiä. Ymmärtääksesi tämän, tutustutaan lähemmin kahteen erilaiseen konseptiin seuraavan tarinan avulla:

Martta on matkalla tapaamaan entistä poikaystäväänsä, jonka kanssa hän oli läheinen monia vuosia sitten. Martan mielessä voi olla monia erilaisia skenaarioita siitä, mitä tapaamisen aikana tapahtuu, häntä saattaa jännittää, hän saattaa miettiä, mitä tapaamisesta seuraa. Ehkä Martta toivoo, että he voisivat olla taas yhdessä. Kaiken tämän jälkeen Martalla ei ole mitään kaunoja tai vihaa miestä kohtaan. Tapaamisen jälkeen he palaavat yhteen ja Martta rakastuu häneen uudelleen.

On loogista suhtautua kohtaamiseen tunteellisesti ja kun tunteet aktivoituvat, Martta kuvittelee mielessään, millaista olisi puhua entiselle poikaystävälle uudestaan. Juuri mielikuvitus voi luoda mieleemme tietynlaisen tarinan siitä, miten tilanne etenee ja se luo mieleemme tiettyjä tunteita. Voit suhtautua asioihin negatiivisesti tai positiivisesti ja se vaikuttaa pitkälti siihen, mitä tilanteessa tapahtuu.

Egosyntoninen: käyttäytyminen, arvot ja tunteet, jotka ovat harmoniassa sen kanssa, kuka olemme. Ne ovat egollemme hyväksyttäviä ja kulkevat käsi kädessä omakuvamme ja ihanteidemme kanssa.

“Haluaisin tehdä sitä mitä olen ajatellut, ja se on harmoniassa itseni kanssa.”

Kuvittelin, että kohtaisimme kaikkien näiden vuosien jälkeen ja että olisimme niin iloisia tapaamisesta, että juttelisimme tuntikausia.

Egodystoninen: käyttäytyminen, arvot ja tunteet, jotka ovat suorassa konfliktissa oman egon tarpeiden ja tavoitteiden kanssa. Ne eivät sovi omakuvaan.

Kuvittelin itseni satuttamassa sinua, kertomassa sinulle asioita joiden tiedän satuttavan, enkä pystynyt lopettamaan. Olen paha ihminen.

“En haluaisi tehdä sitä mitä olen ajatellut, eikä se ole harmoniassa itseni kanssa.”

On tärkeää pitää mielessä seuraavat asiat, mitä tulee tunteisiin ja ajatuksiin:

1. Tiedä, että mielesi on kykenevä kuvittelemaan, luomaan ja unelmoimaan kaikesta hyvästä, mutta myös kaikesta pahasta.
2. Pidä mielessä, että tunteet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät ole aina oikea tapa vahvistaa se, mitä ajattelemme.
3. Erota egosyntoninen ja egodystoninen ajattelu: tiedä, etteivät ajatuksesi ole todellisuutta, eikä negatiivisten ajatusten ajattelu tee sinusta pahaa ihmistä. Negatiiviset ajatukset ovat osa normaalia ihmiselämää.