Elä onnellista sinkkuelämää

4 minuuttia

Viimeisin päivitys: 01 kesäkuuta, 2016

Minun kohdalleni ei koskaan osunut sellaista henkilöä, joka olisi kääntänyt maailmani mullin mallin ja joka olisi saanut minut ajattelemaan, että elämän polulla kulkeminen olisi hänen kanssaan selkeästi hauskempaa. En vaan koskaan löytänyt sellaista henkilöä, enkä totta puhuen edes etsinyt sellaista… Ajattelin vain, että asiat tapahtuvat jos ne ovat tapahtuakseen, ja siinä kaikki.

Tiedostan kyllä, että ilmassa oli yritystä… Mutta kaikki sellainen haihtui kuin tuhka tuuleen. Nyt voin sanoa, että elän sinkkuelämääni onnea uhkuen.

Voiko ketään edes pitää syypäänä tapahtuneelle? Voimmeko edes käyttää sanaa “syyllinen” tällaisessa tilanteessa?

Tällaisissa tapauksissa ja tämän tyyppisistä asioista keskustellessa ei ehkä pitäisi etsiä sattuneelle ketään syntipukiksi. Elämä vaan kulkee omia ratojaan. Mutta pidän itseäni onnellisena ihmisenä; minulla on tuhat ja yksi projektia, joiden parissa viettää aikaa itseni kanssa, lukemattomia asioita, jotka ovat elämässäni vasta edessäpäin. Minulla on myös rakkaat, minulle valtavan tärkeät ystäväni, jotka ovat sellaisia ihmisiä, jotka todella rakastavat ja arvostavat minua sellaisena kuin olen.

“On parempi olla onnellinen yksin kuin onneton jonkun toisen kanssa.”

-Marilyn Monroe-

Vaikka tässä vaiheessa elämääni voin sanoa, että olen katsellut sivusta, kuinka kaikki sosiaalisessa ympyrässäni olevat ihmiset ovat pikkuhiljaa löytäneet rinnalleen kumppanin, ja osa heistä on jopa onnistunut pitämään yllä onnellista parisuhdetta vielä vuosia myöhemmin huolimatta ajoittaisista hankaluuksista, vastoinkäymisistä ja erimielisyyksistä…

Kaikesta huolimatta minä vain pyrin elämässäni eteenpäin, vaikka toisinaan muut yrittävätkin pidätellä minua. Loppujen lopuksi näen asian niin, että se on heidän ongelmansa, ei minun.

Tunnen oloni niin tyytyväiseksi omassa nahassani, ettei minun enää tarvitse etsiä jotakuta henkilöä elämääni, kuten minun nuorempana piti.

Oikeastaan voisin jopa kirjoittaa varsin viihdyttävän kirjan kaikista elämäni aikana kokemistani seikkailuista ja kommelluksista. Kaikki kokeilemiseni, jotkut tahallisia ja toiset spontaaneja… Mutta kaikkia motivoi sama illuusio. Illuusio siitä, että ehkä on olemassa ihan pienen pieni mahdollisuus, että tämä henkilö on juuri se oikea. Tämä henkilö saattaa olla elämäni rakkaus ja se ihminen, joka tulee muuttamaan elämäni läpikotaisin.

Monia kertoja olen myös kokenut ympäristön painostusta ja painetta siitä, kuinka yhteiskuntamme näkee kaikkein ihanteellisimpina elämänmuotona parisuhteessa olemisen; odotus siitä, että ihminen on parisuhteessa on se, mikä on “normaalia” ja että tietyn ikärajapyykin ylitettyä kaikkien tulisi noudattaa tätä kaavaa.

Mutta tässä vaiheessa minun onkin pakko kysyä itseltäni: “Mikä on normaalia?” No, varmastikin sen täytyy olla jotain sellaista, mikä on perinteistä ja jonka yhteiskunta kokee tavalliseksi. Minä itse en kuitenkaan ole juurikaan välittänyt moisista ajatuksista. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa se, mitä muut ovat minusta mieltä tai mitä he ehkä suputtavat tietämättäni selkäni takana.

Omalla kohdallani se, mikä todella kiinnostaa minua, on minun oma onneni, oli se sitten yksin tai jonkun toisen ihmisen seurassa. Loppujen lopuksi vain minun omalla onnellani on itselleni merkitystä. Sanotaankin, että “On parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Mutta on parempi olla jonkun kanssa, mikäli kyseinen henkilö ansaitsee sen.”

Joten tähän pisteeseen minä sitten olen päätynyt. Nautin elämästäni juuri sellaisena kuin se on. Nauran ystävieni kanssa, lekottelen toisinaan auringossa, nautin meren tuoksusta ja tiedän, että olen onnekas saadessani herätä päivä toisensa jälkeen ja että voin kuulla, nähdä, tuntea, taistella ja pitää hauskaa täysin rinnoin.

Elä sinkkuna onnellisesti ja heitä stereotypiat romukoppaan

Nauti siitä, mitä sinulla on. Olitpa sinkku eron myötä tai sinkku vain siksi että päätit olla sinkku, oletko ikinä huomannut, että joskus sillä ei ole yhtään mitään väliä, mitä sinulla on tai ei ole? Mikäli olet onneton, olet onneton ja piste. Yritä katsoa tilannetta eri kanteilta ja opettele olemaan onnellinen itsesi kanssa.
Unohda vanhat, pölyttyneet sosiaaliset normit. Elämä ei ole sellaista kuin se ennen muinoin oli. On olemassa lukemattomia tapoja elää omaa elämäänsä. Sinkkuna, avioliitossa, yhdessä kumppanin kanssa ilman avioliittoa, eronneena pariskuntana… Kaikkein tärkeintä on se, että olet onnellinen siitä, mitä sinulla on, oli se sitten mitä tahansa.
Älä ihannoi turhaan toisten ihmisten elämää, äläkä myöskään vähättele heitä saadaksesi itsesi tuntemaan olosi paremmaksi.
Älä heittäydy pakkomielteiseksi. Oletko milloinkaan pysähtynyt miettimään kaikkia niitä upeita asioita, joista jäät sivu suun vain siksi, että vietät tuntikausia ajatellen pakkomielteisesti sitä, kuinka sinulla ei vielä ole “Sitä Oikeaa” rinnallasi? Unohda kaikki tuollainen! Todellisuudessa ainoa ihminen, joka tulee aina seisomaan rinnallasi, olet sinä itse. Mikset siis alkaisi nauttimaan omasta seurastasi?
Valitse osaksi elämääsi erityisiä ihmisiä. Elämäsi varrella vastaasi tulee lukemattomia ihmisiä, mutta vain tiettyjen kanssa tulet tuntemaan erityistä kiintymyssuhdetta tai muuta yhteyttä. Tulet kulkemaan läpi elämäsi ystäviesi ja perheenjäsentesi seurassa. He todella rakastavat sinua ja tuovat elämääsi paljon sisältöä positiivisilla tavoilla. Pidä huoli siitä, ettet milloinkaan anna näiden erityisten, upeiden ihmisten kaikota luotasi pois.