Dissosiatiivinen amnesia: trauman aiheuttama muistihäiriö

Dissosiatiivista amnesiaa voidaan kuvailla niin, että sellaiset koetut tapahtumat unohtuvat, jotka ovat täynnä negatiivista latausta. Psykologiassa tätä kutsutaan psykogeeniseksi amnesiaksi tai funktionaaliseksi amnesiaksi. Mikään tunnistettavissa oleva fyysinen patologinen tekijä ei ole unohtamisen syynä. Lisäksi, unohdetun informaation palauttaminen voidaan toteuttaa luonnollisesti tai käyttämällä psykoterapiaa.

On olemassa traumaattisia tilanteita, jotka voivat jättää elinikäisen jäljen. Tuollaiset kokemukset voivat muuttaa monia asioita elämässämme ja suhteissamme. Intensiivinen kärsimys aiheuttaa vahvan vaikutuksen, ja tavoitteenamme suojella itseämme mielemme tekee traumaattisesta tapahtumasta tai siihen liittyvistä piirteistä peruuttamattoman unohduksen muistissamme.

On olemassa tiettyjä ihmisiä tai konkreettisia tilanteita, joissa dissosiatiivinen amnesia on yleinen. Ihmiset jotka ovat kokeneet sodan, seksuaalisesta hyväksikäytöstä kärsineet lapset, kotiväkivallan uhrit, luonnonkatastrofeista tai terrori-iskuista kärsineet ihmiset ovat joitakin esimerkkejä.

Dissosiatiivinen pako: identiteetin menetys stressistä

Ei ole kyse pelkästään konkreettisen tapahtuman unohtamisesta. On myös mahdollista menettää oma identiteetti. Ihmiset, jotka ovat altistuneet yllä mainittujen tyyppisille tapahtumille, voivat kadota asuinpaikkansa ulkopuolelle, hyläten heidän kotikaupunkinsa ja perheensä. Tällainen tilanne voi jatkua muutamasta tunnista jopa vuosiin. Tapauksissa, jossa dissosiatiivinen pako kestää todella kauan, henkilö voi jopa ruveta luomaan täysin uutta identiteettiä itselleen, samalla luoden uutta perhettä ja hankkien uuden työpaikan.

Jossain tapauksissa tämä voi tapahtua niin sanotusti salaisena haluna päästä irti haitallisista tilanteista. Täytyy pitää kuitenkin mielessä, että tämä ei ole sairaus, vaan oman identiteetin unohtaminen on kuin vastaus äärimmäisen stressaaviin tilanteisiin. Dissosiatiivisen paon aikana henkilö voi vaikuttaa täysin normaalilta ja
käyttäytyä tavallisesti.

Kun tilanne on ohi, henkilö löytää itsensä useimmiten hänelle tuntemattomasta paikasta, ymmärtämättä mitä tässä paikassa tekee ja miten sinne joutui. Normaalisti hän ei muista mitä on tapahtunut dissosiatiivisen paon aikana, mutta alkaa hiljalleen muistamaan sitä edeltäneitä tilanteita. Yleensä alkuperäisen identiteetin palautuminen tapahtuu vähitellen, vaikka joskus kaikki oikean identiteetin yksityiskohdat eivät kuitenkaan palaa takaisin.

Dissosiatiivinen amnesia tietynlaisissa tilanteissa

Dissosiatiivinen amnesia vaikuttaa konkreettisiin ajanjaksoihin jotka koetaan traumaattisina, ja sellaisiin tapahtumiin jotka vaikuttavat voimakkaasti henkilöön. Vaikka yksilö ei muistakaan tapahtunutta, vaikuttaa se hänen käyttäytymiseensä. Esimerkiksi, nainen joka on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä hississä, ei välttämättä muista koko tapahtunutta asiaa. Siitä huolimatta sama nainen saattaa ruveta välttämään hissejä, ja ajatus hissin käyttämisestä saa hänet voimaan pahoin.

Muistot tapahtumasta yleensä palautuvat takaisin, mutta on äärettömän vaikea määrittää, kuinka paljon muistoista pitää paikkansa, ja kuinka paljon muistoista on sekaantunut väärän informaation kanssa. Trauman aiheuttama muistinmenetys voi esiintyä eri tavoilla.

– Lokalisoitu amnesia: Konkreettinen ajanjakso on unohdettu, yleensä traumaattinen tapaus.
– Jatkuva amnesia: Mitään traumaattisesta tapahtumasta ei muisteta, ennen kuin nykyhetki voidaan muistaa.
– Yleistynyt amnesia: Henkilö ei muista mitään omasta identiteetistään, ei muista kuka on tai missä asuu. Tällainen muistinmenetys on harvinainen ja vain äärimmäiset tilanteet kokenut saattaa kärsiä tästä muistinmenetyksestä.
– Valikoiva amnesia: Vain joitain osia kokemuksesta voidaan muistaa.
– Järjestelmällinen amnesia: Tietyn informaation muistin menetys. Uhri ei esimerkiksi muista mitään vaikkapa äidistään.

Hoito ja muistin palautus

Dissosiatiivisen amnesian ei välttämättä ala vaikuttamaan välittömästi stressaavan tilanteen mentyä ohi, vaan muistinmenetys voi alkaa tuntien tai jopa päivienkin jälkeen. Jossain tapauksissa uhri voi kokea takaumia, ns. “flashbackeja”, aivan kuten post-traumaattisessa stressihäiriössä. Tällaisessa erityisessä tapauksessa uhri ei osaa erottaa nykyhetkeä muistoista.

Yleisimmissä tapauksissa henkilöllä esiintyy ongelmia käyttäytymisessä, uupumusta, uniongelmia, masennusta sekä päihteiden käyttöä. Itsemurhan riski kasvaa sen jälkeen kun muisti on palautunut, kun henkilö muistaa yhtäkkiä mitä on tapahtunut. Terapian avulla ja perheen tuella uhri pääsee traumaattisen kokemuksen yli. Terapia voi myös auttaa yksilöä kehittämään muita selviytymismekanismeja.

Kliinisiä hypnoositekniikoita voidaan myös käyttää. Rentoutumisen ja keskittymisharjoitusten turvin henkilö voi saavuttaa toisenlaisen tietoisuuden tilan, voiden tutkiskella ajatuksiaan, tunteitaan ja muistiaan, jotka hänen tietoisuutensa on estänyt. Mutta tällainen strategia ei ole täysin riskitön, tässä on olemassa mahdollisuus myös muistaa ns. “vääristyneitä” muistoja, tai muistaa äärimmäisen traumaattisia tilanteita.