Neljä buddhalaista opetusta stressin käsittelemiseen

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares

Viimeisin päivitys: 02 kesäkuuta, 2023

Monet ihmiset samaistuvat buddhalaisen ajattelun eri virtauksiin tai ne antavat heille inspiraatiota. Buddha sanoi, että “riippumatta siitä, kuinka vaikea menneisyytesi on, voit aina aloittaa alusta”. Tämä sai meidät pohtimaan neljää buddhalaista opetusta stressin käsittelemiseen.

Buddhalaisuus väittää, että nykyisyydessä tapahtuvat tapahtumat määräävät yksilön henkisen tilan. Siksi Buddhan opetuksen tavoitteena oli antaa meille mahdollisuus keskittää huomiomme useammin siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt, eikä siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

“… meidän tulisi elää nykyhetkessä, viisaasti ja vakavasti.”

-Buddha-

Miksi buddhalaisuus?

Alun perin se oli uskonto, mutta nykyään buddhalaisuudesta on tullut poikkeuksellinen elämänfilosofia miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Buddhalaisessa psykologiassa Theravada-traditio on meditatiivisten käytäntöjen pilari. Täältä syntyvät stressiä käsittelevät buddhalaisuuden salaisuudet.

Tämä perinne pyrkii edistämään tietoisuuttamme itsestämme, ympäristöstämme ja tästä hetkestä. Sen tavoitteena on, että voimme soveltaa mukautuvaisempia vastauksia elämän ylä- ja alamäkiin.

4 buddhalaista opetusta stressin käsittelemiseen

Buddhalaisten opetusten käyttö psyykkisen terveyden alalla ei ole uutta. Psykologit, psykiatrit ja muut lääketieteen ammattilaiset tunnustavat siihen liittyvien käytäntöjen, kuten meditaation, positiivisen vaikutuksen. Myös mindfulnessin tehokkuus on hyvin tunnustettu.

“Jos myötätuntosi ei sisällä itseäsi, se on epätäydellinen.”

-Buddha-

1. Ota vastuu nykyisyydestäsi

Kuinka monta kertaa olet syyttänyt muita virheistä, jotka itse asiassa olivat sinun tekemiäsi? Buddhalaisen filosofian mukaan olemme yksin vastuussa itsestämme ja teoistamme. Buddhalaisuus sanoo, että lunastajia ei ole olemassa. Ainoa mahdollinen lunastaja on yksilö itse. Siksi olemme ainoita, jotka voivat antaa itsellemme anteeksi, jotta voimme olla oma itsemme ja mennä eteenpäin.

Samatha-meditaatio voi auttaa tässä asiassa. Se koostuu mielen keskittämisestä yhteen todellisuuden osa-alueeseen (esimerkiksi kynään). Sen tavoitteena on vähentää liiallisen ylistimuloinnin taakkaa, jolle olemme alttiina. Se voi mahdollisesti estää meitä ymmärtämästä omia virheitämme. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi voimme käyttää hengitystekniikoita.

2. Koe “tässä ja nyt” -elämisen voima

“Mikä viikko minulla onkaan ollut”, “Viime vuosi oli niin paljon parempi”, “Olin onnellisempi nuorempana”. Liiallinen  menneisyyden miettiminen voi ankkuroida meidät sinne ja vaikeuttaa nykyhetkeen huomion kiinnittämistä. Me emme voi muuttaa menneisyyttä, joten miksi keskitymme siihen niin paljon?

Miten sitten voimme parantaa nykyhetkeä? No, meidän on keskityttävä siihen. Se liukuu ajatuksemme sormien läpi. Se on meidän. Meidän on omaksuttava se.

Vipassana-meditaatio voi auttaa. Se sallii mielen liukua eri ärsykkeiden välillä, kun havaitsemme ne tässä ja nyt. Se auttaa meitä virtaamaan kokemuksiemme kanssa. Se auttaa meitä omaksumaan sen, mitä teemme ja koemme samalla kun annamme sille merkityksen ja tarkoituksen.

3. Epäterveiden ihmissuhteiden välttäminen

Tämä on yksi mielenkiintoisimmista buddhalaisista opetuksista stressin käsittelemiseksi. Se kehottaa meitä pohtimaan esimerkiksi seuraavaa:

• Miksi olemme meitä satuttavissa suhteissa?
• Mikä saa meidät valitsemaan aina samankaltaisen kumppanin?
• Miksi pidämme rahaa niin tärkeänä?
• Antaako pakkomielle työstä meille hyvän mielen?

Usein me ihmiset kiinnymme asioihin, ihmisiin ja prosesseihin, jotka aiheuttavat meille suurta epämukavuutta. Tämä johtuu siitä, että emme pysty muuttamaan tai hallitsemaan niitä. Tietyssä määrin tämä on normaalia. On olemassa buddhalainen opetus nimeltä anicca, joka tarkoittaa pysymättömyyttä, ja joka voi auttaa tässä suhteessa.

Anicca kutsuu meidät ymmärtämään, että mikään ei ole pysyvää. Kaikella on alku ja loppu.

4. Kompastutko aina samaan kiveen?

Me kaikki voimme korjata, ainakin osittain, epäonnistumisiamme. Joskus teemme kuitenkin sen virheen, että ajattelemme “Sellainen minä nyt vain olen”, “Sinun on otettava minut sellaisena kuin olen” tai “Olen aina ollut sellainen, en aio muuttua nytkään”. Tämä on hyvä, kunhan “oleminen” on positiivista.

Kun tällainen “oleminen” sattuu tai satuttaa, buddhalaisuus kutsuu meitä muuttumaan meditaation kautta. Tavoitteena on päästä tilaan nimeltä anatta tai minuudettomuus. Tämä tila viittaa siihen, että vaikka olemuksemme pysyy ajan myötä siinä, mitä me puhekielessä kutsumme persoonallisuudeksi, “minällä” on potentiaalia muuttua itsetutkiskelun kautta.

Näiden opetusten harjoittaminen voi luoda polkuja, joita voimme seurata joka päivä. Se tuo meidät lähemmäs itseämme. Lisäksi se antaa meille mahdollisuuden hyväksyä sekä virheemme että kykymme. Se kutsuu meitä tuntemaan toisemme paremmin ja olemaan vähitellen onnellisempia.

“Joka aamu synnymme uudestaan. Se, mitä teemme tänään, on tärkeintä.”

-Buddha-