Asetyylikoliini: hermosolujen keskinäistä viestintää edistävä välittäjäaine

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Asetyylikoliini on hermostomme runsain välittäjäaine. Tämä yhdiste, jota aivomme tuottavat ennen kaikkea sokerin ja koliinin avulla, on aivojen välttämätön viestinviejä, joka edistää hermosolujen välistä viestintää. Se osallistuu tarkkaavaisuuden ja muistin toiminnan säätelyyn sekä uuden tiedon omaksumiseen. Sen avulla hoidamme myös mielialaamme.

Aivan alkuun mainittakoon, että asetyylikoliini oli ensimmäinen havaittu hermoston välittäjäaine. Ensimmäisenä aihetta tutki Henry Hallett Dale vuonna 1915. Myöhemmin tohtori Otto Loewi kuvaili suuren osan asetyylikoliinin toiminnoista. Molemmat saivat näistä tutkimuksistaan Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1936. Kuten huomaat, kyseessä ei ole mikä tahansa kemiallinen yhdistelmä: tämän pienen aineen merkitys ihmiselämälle ja elintoiminnoillemme on valtavan suuri.

Jos haluamme ymmärtää asetyylikoliinin merkityksen elimistössämme, ajatelkaamme vaikka, että ilman sitä sydänlihaksemme lakkaisi supistumasta ja laajentumasta. Toisin sanoen, sydän lakkaisi lyömästä.

On esimerkiksi tiedossa, että elimistössämme on tiettyjä soluja, jotka reagoivat yksinomaisesti asetyylikoliiniin. Ajatellaan vaikka etuaivoja ja hippokampusta, jotka tarvitsevat nimenomaan tätä välittäjäainetta toimintojensa tuottamiseen.

Asetyylikoliini ei toimi yksinomaan viestinviejänä, vaan se myös voimistaa hermosolujen välisten viestien intensiteettiä theta-aaltojen välityksellä. Se tehostaa muistia ja edistää aivojen plastisuutta ja viestintää. Tarkastellaan tätä lähemmin alla.

Mitä tehtäviä asetyylikoliini täyttää?

Moni on kuullut puhuttavan asetyylikoliinista eräästä tietystä syystä: sen osuudesta muistin ja keskittymiskyvyn parantamisessa. Tämän vuoksi se onkin yksi nootropiinien, älyllisen suorituskyvyn tehostamiseen käytettyjen aineiden, yleisimmistä yhdisteistä. Mutta tämän lisäksi tiedetään, että se on välttämätön monien muiden toimintojen kannalta, joita tarkastellaan seuraavassa.

Mainittakoon alkuun, että asetyylikoliinin toiminta-alueet elimistössämme ovat moninaiset. Sitä on niin keskushermostossa kuin ääreishermostossakin, ja lisäksi sillä on niin kiihdyttäviä kuin hidastaviakin vaikutuksia. Se voi siis kiihdyttää sähköistä impulssia hermosolussa, tai estää tietyissä tilanteissa sydämen lyöntitaajuutta. Se on kuin kapellimestari, joka johtaa orkesteria ja pitää huolen siitä, että jokaisella toiminnolla on tietty rytmi, harmonia ja tasapaino.

Asetyylikoliinin tehtävät keskushermostossa

Keskushermostossa asetyylikoliini toimii kiihdyttävästi. Se edistää motivaatiota, kiihtymystä ja tarkkaavaisuutta hermosolujen eli neuronien kanssa käymänsä vuorovaikutuksen ansiosta. Se ei ainoastaan stimuloi hippokampusta pannakseen täytäntöön kyseiset prosessit, vaan lisäksi vaikuttaa aivokuoreen ja sitä kautta ylemmän tason tietoiseen toiminnanohjaukseen, kuten ongelmanratkaisuun tai pohdiskeluun.

Toisaalta kolinergisten hermoratojen toimintakyvyn väheneminen keskushermostossa ja niiden välisen kommunikaation lakkaaminen ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin.

Asetyylikoliini ja REM-uni

Tämä on kiinnostava tieto: asetyylikoliini edesauttaa REM-unta keskittymällä aivan erityiseen osaan aivojamme, etuaivoihin. REM-uneen (paradoksiseen uneen, vilkeuneen) vaipuminen auttaa aivoja tallentamaan päivän aikana opittuja tietoja ja taitoja.

Hormonitoiminta

Osa aivojemme välittäjäaineista, esimerkiksi oksitosiini, ovat myös hormoneja. Myös asetyylikoliinilla on tärkeä hormonitoimintaan liittyvä tehtävä: se vaikuttaa aivolisäkkeeseen eli hypofyysiin. Näin se esimerkiksi voi kontrolloida eritettävän virtsan määrää, stimuloida kilpirauhashormonien tuotantoa, jne.

Asetyylikoliinin tehtävät ääreishermostossa

Ilman asetyylikoliinia ääreishermostomme ei voisi suorittaa suurta osaa tehtävistään. Nämä tehtävät ovat varsin moninaiset ja tärkeät selviytymisemme ja hyvinvointimme kannalta:

• Se välittää viestin aivojemme ja sydämen lihasten välillä.
• Se on myös siltana aivojemme, hermojemme, lihastemme ja luidemme välillä, ja tässä sen tehtävänä on osallistua jokaisen liikkeemme muodostamiseen.
• Sydämessä ja verenkiertoelimistössä se toimii lähes aina verisuonia laajentavasti, toisin sanoen se alentaa ja tasoittaa sydämen lyöntitaajuutta.
• Ruoansulatuselimistössä se edesauttaa suoliston supistusliikkeitä.
• Virtsateissä se panee liikkeelle tahdonalaisen virtsan poistamisen.

Asetyylikoliini on mukana myös eloonjäämisen kannalta tärkeässä prosessissa: kivun tuntemisessa.

Miten asetyylikoliinin tuotantoa voi edesauttaa?

Niin kuin alussa jo mainittiin, aivomme tarvitsevat sokeria tuottaakseen asetyylikoliinia. Sokerin käytössä on kuitenkin tärkeää pysyä kohtuudessa, sillä usein käy niin, että syötyämme suuria määriä makeita huomiokykymme ja muistimme toiminta heikentyvät parin tunnin sisällä. Miksi näin tapahtuu? Liiallinen sokeri saa aikaan adenosiinin erittymisen. Tämä taas estää asetyylikoliinin toimintaa.

Siis tasapainoisen ruokavalion noudattaminen on aina parasta. Mikäli haluamme lisäksi kohottaa tämän välittäjäaineen tuotantoa elimistössämme, paras tapa on lisätä seuraavia ruoka-aineita päivittäiseen käyttöön:

• Kupillinen kahvia
• Soijalesitiini
• Kaneli
• Rosmariini
• Punaiset viinirypäleet
• Munankeltuainen
• Vehnänalkiot
• Parsakaali
• Banaani
• Maapähkinä
• Appelsiini
• Kaura
• Pellavansiemenet

On hämmästyttävää, miten jotkut niin tuntemattomat, arvoitukselliset ja ainutlaatuiset elimistömme aineet voivat tehdä niin paljon hyväksemme. Kun nyt siis tiedämme asetyylikoliinin tärkeyden, pyrkikäämme myös pitämään huolta sen tasapainosta elimistössämme. Muistakaamme terveellisen ruokavalion sekä aktiivisen elämäntyylin tärkeys, unohtamatta säännöllisiä terveystarkastuksia, joilla varmistetaan, että kaikki on kunnossa.