Arthur Conan Doyle ja viisi hänen parasta lainaustaan
Arthur Conan Doyle tunnetaan erityisesti kirjoitustaidoistaan, mutta harvemmat tietävät hänen toimineen myös aikoinaan lääkärinä. Tämä tuottelias kirjailija julkaisi monenlaisia kirjallisia töitä, mukaan lukien historiallisia romaaneja, näytelmiä sekä jopa runoteoksia. Hänet muistetaan kuitenkin varmasti parhaiten siitä, että hän on luonut kuuluisan Sherlock Holmesin hahmon.
Tässä artikkelissa tutustumme joihinkin tunnetuimpiin lainauksiin, joita Arthur Conan Doyle on jättänyt meille. Niiden avulla voimme ainakin hiukan paremmin ymmärtää, millä tavalla kirjailija koki ympäröivän maailman.
Mutta ennen kuin aloitamme, haluamme tuoda esiin sen, että Conan Doyle kirjoitti aina silloin, kun hänelle jäi ylimääräistä aikaa lääkärinsä ammatistaan potilaidensa hoitamisen välissä. Tämä työ ei koskaan todella tuottanut hänelle tyydytystä, kuten käy ilmi artikkelissa “Arthur Conan Doyle and His Detective Scientist” (Arthur Conan Doyle ja hänen salapoliisi-tiedemiehensä, ei suom.).
Näin ollen hän aloitti ensin kirjoittamalla lastentarinoita vapaa-ajallaan. Hän eteni niistä vähitellen näytelmien ja runojen kirjoittamiseen kunnes viimein siirtyi romaaneihin, joista hänet yhä nykypäivänäkin tunnetaan parhaiten. Tutustutaanpa nyt joihinkin lainauksiin, joita tämä ikoninen kirjailija on meille jättänyt.
Miten Arthur Conan Doyle koki maailman
1. Katsominen voi johtaa meidät harhaan
“Sinä katsot, mutta et tarkkaile.”
Jos jokin asia nousee erityisesti esiin Arthur Conan Doylen kirjoittamissa Sherlock Holmes -romaaneissa, se on se, miten tämä henkilöhahmo aina havaitsee kaikkein pienimmätkin asiat, joita muut eivät huomioi. Tässä piilee näiden tarinoiden taika ja syy siihen, miksi ne herättävät lukijoidensa kiinnostuksen ympäri maailmaa.
Conan Doyle jätti meille tämän ensimmäisen lainauksen, jossa hän kehottaa meitä tarkkailemaan sen sijaan, että vain katsoisimme ympärillemme. Tarkkailu merkitsee huomion kiinnittämistä tarkasti siihen mitä ympärillämme tapahtuu, sekä erilaisten muutosten huomioimista. Moniko asia jää meiltä huomaamatta ainoastaan sen takia, että “vain katsomme”?
2. Toiveidemme ravitseminen
“Siitä ei ole hyötyä, että yrität ravita itseäsi toiveilla, joihin lopulta petyt.”
Toinen esittelemämme Arthur Conan Doylen lainaus kehottaa meitä pohtimaan jotain sellaista, mikä on erittäin tärkeää elämässä. Mikäli yritämme ravita itseämme toiveilla, voivat ne lopulta aiheuttaa meille pettymystä ja vieläpä hyvin suurta sellaista. Meidän täytyy tämän vuoksi pyrkiä välttämään tällaista itsepetosta – ei pelkästään siksi, ettemme pettyisi itseemme, vaan myös sen vuoksi, ettemme saisi muita ihmisiä tuntemaan oloaan pettyneiksi meidän tekojemme vuoksi.
Mikäli me lakkaamme elämästä väärillä toiveilla, voimme alkaa olemaan rehellisempiä itsellemme. Tämä on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa moniin eri elämänalueisiin. Yksi esimerkki tästä löytyy lääkärin elämästä kertovassa artikkelissa “A Doctor’s Values in Quality and Professionalism” (“Lääkärin arvo on laadussa ja ammattimaisuudessa”, ei suom.).
3. Pienten asioiden arvo
“Minua on ohjannut pitkään se ajatus, että pienet asiat ovat ensisijaisen tärkeitä.”
Tämä on epäilemättä yksi perustavimmista Arthur Conan Doylen lainauksista, jonka me kaikki voimme ymmärtää, mutta jota meidän on vaikea toteuttaa omassa elämässämme. Pienet asiat eivät tarkoita vain omistamamme pieniä asioita ja esineitä, vaan myös sellaisia “pieniä” kokemuksia, jotka jäävät usein huomiotta.
Tämä kolmas lainaus, jonka Arthur Conan Doyle tarjoaa meille, liittyy itse asiassa läheisesti ensimmäiseen. Kun emme keskity katsomaan ympärillemme huolella, saatamme jättää huomioitta ohimennen annetun halauksen, hymyn, pienen katseen tai vain läheistemme seuran arvon ja tärkeyden.
4. Taito tunnistaa neroutta
“Keskinkertaisuus ei tiedä mitään itseään parempaa, mutta taito tunnistaa nerouden välittömästi.”
Neljäs lainaus auttaa meitä ymmärtämään sen, että ajattelemalla vain pienessä mittakaavassa, jäämällä tämänhetkiseen tilaan ja pysyttelemällä omalla mukavuusalueellamme, me emme tule koskaan kasvamaan tai erottautumaan joukosta. Mutta kun ihmisellä on taitoa, ei tällaista tule tapahtumaan.
Sinun tulee työstää omia taitojasi ja kun tämä työ tuottaa viimein tulosta, tulet huomaamaan että ajatuksesi ja ideasi ovat todellista neroutta. Siitä huolimatta että taito tehdä jotakin ei ole sinussa luonnostaan, voit kovasti ponnistamalla tehdä siitä menestyksekkään. Näin tapahtui myös Conan Doylen kirjoitustyön kohdalla. Kun hän ponnisteli tarpeeksi kirjoittaakseen kuuluisia romaanejaan, olivat ne selkeästi neron työtä.
5. Toisten mielipidettä ei pilkata
“Olen oppinut, että en koskaan pilkkaa kenenkään toisen ihmisen mielipidettä, olkoon se mielestäni kuinka erikoinen tahansa.”
Päätimme jättää tämän lainauksen viimeiseksi. Conan Doyle totesi, että muiden ihmisten mielipiteiden pilkkaaminen on vakava virhe. Vaikka saattaisit pitää toisen mielipidettä vieraana tai et oikein edes ymmärrä sitä, toivot varmasti tästä huolimatta, että hänkin kunnioittaisi sinun mielipidettäsi, oli se mikä tahansa.
Tähän liittyy myös sellainen näkökulma, että vaikka et ymmärtäisi hänen näkökulmaansa juuri tällä hetkellä, saatat tulevaisuudessa ymmärtää sitä. Sinun tulisi tämän vuoksi aina kunnioittaa muiden ihmisten mielipiteitä (luonnollisestikin siihen asti, että ne taas eivät loukkaa ketään muuta).
Oletko jo päässyt tutustumaan joihinkin Arthur Conan Doylen kirjoittamiin mukaansa tempaaviin teoksiin? Mikä näistä lainauksista tuntui sinusta parhaalta? Toivomme, että nämä lainaukset auttoivat sinua ymmärtämään paremmin tätä kirjailijaa, joka rohkeasti päätti ottaa askeleen kohti tuntematonta kirjoittaakseen romaaneja, jotka puolestaan lennättivät häntä kohti odottamatonta menestystä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ledermann D, Walter. (2010). Sir Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmes y las enfermedades infecciosas. Revista chilena de infectología, 27(5), 429-434. https://dx.doi.org/10.4067/S0716-10182010000600010
- Morales Zúñiga, Luis Carlos. (2013). Sherlock holmes y la enseñanza de la investigación socioeducativa. Actualidades Investigativas en Educación, 13(3), 109-129. Retrieved June 07, 2019, from http://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1409-47032013000300005&lng=en&tlng=.
- Moreno Aponte, R. (2016). De la ciencia deductiva de Sherlock Holmes al mundo de la cotidianidad de Alfred Schütz: una reflexión en torno a la relación sujeto-objeto. Civilizar Ciencias Sociales y Humanas, 16(31), 177-190.