Antaminen on merkityksellistä vain, jos laitat rakkautesi siihen
Antaminen on luottamuksen teko, jonka todellinen testi löytyy rakkaudesta. Se on hellyydenosoitus, joka lähtee sydämestä ja levittyy silmät suljettuina. Sanaton hellyyden määrä mittaa antamisen vahvuutta. Antaminen antamisen ilosta voi olla helppoa, mutta vapaaehtoinen ja vilpitön antaminen vaatii ponnisteluja.
Kyse ei siis ole kyvykkyydestäsi antaa ja vastaanottaa muilta, vaan kyse on rakkaudesta, jonka investoit tekoihisi. Vaikuttaa ristiriitaiselta, eikö? Mutta voidaksemme täyttää sielumme, psyykkisen intensiteetin jakaminen on välttämätöntä.
Antaminen voi täyttää yhtälailla kuin saaminen
Siinä missä vastaanottamisen käsite tuntuu merkitsevän lisäystä, antaminen pitää sisällään vähenemistä. Toki, asia voi joskus olla näin. Useimmiten tämä oppi on kuitenkin väärä. Ihmiset unohtavat, että antaminen voi olla yhtälailla polttoainetta kuin vastaanottaminen. Joskus jopa enemmän.
On totta, että molemmat ovat tärkeitä. Itse asiassa, antaminen antamisen ilosta on yhtä arvokasta kuin saman vastaanottaminen joltakin toiselta. Molemmat pitävät sisällään dynamiikkaa, joka saa aikaan onnellisuuden ja henkilökohtaisen tyydytyksen.
Vastaanottaessamme saamme jotakin, mutta antaessa sitäkin enemmän. Aiemmin, kreikkalaiset uskoivat tunneälyn asuvan sydämessä. Tästä syystä on tärkeää laittaa rakkaus kaikkeen antamaansa. Samoin myös tunteen tulisi olla läsnä vastaanottaessasi joltakulta.
Sydämestään antaminen ja vastaanottaminen merkitsee myös itsellemme antamista. Lisäksi se on tietoa siitä, mitä muut haluavat meille antaa. Juuri tästä ihmissuhteissakin on kyse; joka kerta kun annat vilpittömästi, pieni tunne itsestäsi lentää sen mukana. Sama tapahtuu myös toisinpäin; avatessasi sydämesi vastaanottamaan, pieni pala toista ihmistä siirtyy asumaan luoksesi.