Alpratsolaami: käyttötarkoitukset ja sivuvaikutukset

02 syyskuu, 2020
Alpratsolaami on lääke, jota määrätään useammin kuin mitään muita lääkkeitä ahdistukseen, paniikkikohtauksiin tai kovaan stressiin. Lääkkeen kaupallisia nimiä ovat Xanax tai Trankimazin, jotka saattavat olla monelle tutumpia nimiä. Tämä on erittäin tehokas psyykelääke, jonka käyttöä ja annostelua tulisi valvoa tarkasti, jotta vältyttäisiin sietokyvyn lisääntymiseltä ja riippuvuuden kehittymiseltä.
 

Olet ehkä kuullut joskus lääkkeestä nimeltä alpratsolaami. Siihen liittyy monia asioita, joita meidän tulisi pitää mielessä. Ensinnäkin, tämä on keskitason bentsodiatsepiini. Tämä tarkoittaa sitä, että se tehoaa melko nopeasti, mikä on hyvin käytännöllistä silloin, kun saamme ahdistuskohtauksen tai paniikkikohtauksen.

Alpratsolaami, jota Suomessa myydään mm. tuotenimillä Alprazolam ja Xanor, on muiden muassa johdettu bentsodiatsepiineista ja sitä käytetään ahdistuksen hoitoon.

Alpratsolaami on myös antidepressantti ja relaksantti. Se on anksiolyyttinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei sitä voi määrätä yksinomaan masennuksen oireiden hoitoon. Se on tarkoitettu ahdistukseen tai neurooseihin, jotka liittyvät masennukseen.

Tämä on epäilemättä käyttökelpoinen ja tehokas lääketieteellinen vaihtoehto. Potilaiden tulisi kuitenkin myös tietää lääkkeen väistämättömistä sivuvaikutuksista.

Alpratsolaami on lääke, jota määrätään ahdistukseen.

Mitä alpratsolaami tarkalleen ottaen on?

Alpratsolaami on AlprazolaminAlproxin ja Xanorin aktiivinen ainesosa. Yleisesti ottaen, jokainen pilleri sisältää 0,5 mg tätä ainesosaa. Loput lääkkeistä koostuu seuraavista aineista: laktoosimonohydraatti, mikrokiteinen selluloosa, maissitärkkelys, dokusaattinatrium, natriumbentsoaatti, vedetön kolloidinen piidioksidi, magnesiumstearaatti jne.

 

Haluamme myös huomauttaa, että Upjohn Laboratories (nykyään osa Pfizeria) syntetisoi ensimmäistä kertaa alpratsolaamia 60-luvulla vaihtoehdoksi barbituraateille. Nämä lääkkeet ovat äärimmäisen addiktoivia, kuten jo tiedämme, ja niillä on vakavia sivuvaikutuksia. Tätä lääkettä alettiin kuitenkin markkinoida vasta vuonna 1981 ensimmäisenä lääkkeenä, joka hyväksyttiin paniikkikohtausten hoitoon. Sen menestys oli välitön, jopa niinkin suurta, että se on yhä tänäkin päivänä eniten määrätty bentsodiatsepiini maailmassa.

Mihin alpratsolaamia yleensä määrätään?

Natalia on käyttänyt alpratsolaamia kuuden vuoden ajan. Hän ei käytä sitä säännöllisesti, vaan kausittain silloin, kun hänen ahdistuksensa nousee sellaiselle tasolle ettei hän kykene ajattelemaan tai toimimaan. Hän ottaa pillerin silloin, kun saa paniikkikohtauksen tai kokee, että korkea stressi estää häntä käymästä töissä tai edes huolehtimasta lapsistaan.

Kaikki alkoi hänen isänsä kuolemasta, joka oli odottamaton ja traumaattinen tapahtuma, josta hän ei ole päässyt yli. Hänen lääkärinsä määräsi hänelle tutkimusten jälkeen Xanaxia (lääkkeen tuotenimi useassa maassa) yhdellä ehdolla: hänen tulee ottaa lääkettä ainoastaan silloin, kun tilanne on kriittinen, ei koskaan säännöllisin väliajoin. Tällaisissa tapauksissa se on erittäin hyödyllinen ja toimii toivotulla tavalla. Mutta tutustutaanpa vielä tarkemmin kaikkiin sen käyttötapoihin:

  • Erilaisten ahdistusoireiden hoito
  • Paniikkikohtaukset
 
  • Psykososiaalinen stressi tai sopeutumisvaikeudet
  • Ahdistuneisuus, johon liittyy masentuneisuutta
  • Sosiaalisten tilanteiden pelko

Alpratsolaami ja sen toimintamekaniikka

Lääke imeytyy tehokkaasti ruoansulatusjärjestelmään. Se on nopeavaikutteinen ja sen biologinen hyötyosuus on 80-90 %. Lääke metabolisoituu maksassa ja poistuu virtsan mukana elimistöstä. On myös tyypillistä, että lääkärit määräävät potilaitaan ottamaan 0,25 mg tai 0,5 mg annoksia kolmesti päivässä.

Toisaalta on tärkeää pitää mielessä, että bentsodiatsepiinien toimintamekaniikka on lähes aina samanlainen: ne vaikuttavat GABA -reseptoreihin. Tästä huolimatta alpratsolaamin rakenne on erityinen. Se on hyvin samanlainen kuin muiden trisyklisten masennuslääkkeiden. Niillä on sedatiivisia, hypnoottisia oloja aiheuttavia sekä kouristuksia vähentäviä vaikutuksia sen lisäksi, että ne vähentävät merkittävästi ahdistusta. Tämä bentsodiatsepiini on erittäin vahva ja poistuu nopeasti.

Kasa lääkkeitä.

Minkälaisia sivuvaikutuksia sillä on?

Alpratsolaamiin, kuten mihin tahansa lääkkeeseen ja erityisesti kuten kaikkiin psykoaktiivisiin lääkkeisiin, liitetään monia sivuvaikutuksia. Lääkettä ei tulisi koskaan käyttää yli 12 viikon ajan (tämä sisältää myös vieroitukseen kuluvan ajan).

 

Lääkärin tai terapeutin tulisi aina arvioida tilanne. He pohtivat huolella sitä, tulisiko hoidon sisältää muitakin lääkkeitä, milloin annostusta voi vähentää tai milloin voidaan asteittain lopettaa alpratsolaamin käyttö kokonaan (pidetään mielessä, että kylmiltään lopettaminen on erittäin haitallista).

Tutustutaanpa joihinkin tämän psyykelääkkeen sivuvaikutuksiin:

Yleisimmät sivuvaikutukset

  • Uneliaisuus
  • Päänsärky
  • Ummetus
  • Ripuli
  • Suun kuivuminen

Haitallisemmat sivuvaikutukset

  • Koordinaatiohäiriöt
  • Lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu
  • Väsymys
  • Muistin huononeminen
  • Ahdistuneisuus ja sydämen sykkeen nousu
  • Unettomuus
  • Sekavuus, keskittymisvaikeudet
  • Pahoinvointi, oksentelu tai ripuli
  • Huomattavat muutokset seksuaalihaluissa
  • Epäsäännölliset kuukautiset
  • Virtsan pidätyskyvyttömyys
Masentuneen oloinen nainen.

Minkälaisia kontraindikaatioita alpratsolaamilla on?

Lääkärit eivät suosittele alpratsolaamin käyttöä kaikille potilailleen. On olemassa poikkeustapauksia, joita terveysasiantuntijoiden on otettava huomioon:

  • Potilaiden, jotka kärsivät ahdaskulmaglaukoomasta, ei tulisi käyttää tätä lääkettä.
  • Henkilöt, jotka kärsivät hengitysteiden sairauksista tai hengitysvajeesta tai munuaisten vajatoiminnasta eivät missään nimessä saa käyttää alpratsolaamia ahdistuksen hoitoon.
  • Raskaana olevien tai imettävien naisten ei tulisi käyttää lääkettä.
 

Haluamme lopuksi korostaa vielä kerran, että vaikka alpratsolaami on tehokas hoitokeino ahdistustiloihin niiden esiintyessä, psyykelääkkeet eivät ole mikään pitkäkestoinen ratkaisu. Lääkkeiden täydentäminen psykologisilla hoidoilla on ehdottomasti paras keino päästä kiinni ongelman ytimeen ja ratkaista se.

  • Salazar, M.; Peralta, C.; Pastor, J. (2011). Manual de Psicofarmacología. Madrid, Editorial Médica Panamericana.
  • Caplan, JP, Epstein, LA, Quinn, DK, Stevens, JR, y Stern, TA (2007). Efectos neuropsiquiátricos del abuso de medicamentos recetados. Neuropsychology Review , 17 (3), 363-80. doi: http: //dx.doi.org/10.1007/s11065-007-9037-7
  • Gómez, M. (2012). Psicobiología. Manual CEDE de Preparación PIR.12. CEDE: Madrid.