Älä lukitse itseäsi; astu ulos ihosi sisältä

On totta, että jokaisella ihmisellä on oma temperamenttinsa ja jotkut ovat hyvin ilmeikkäitä kun taas toiset ovat mieluummin pidättyväisempiä. Tällaiset persoonallisuuden piirteet eivät ole sinänsä ongelma, ellet menetä tasapainoasi. Jos et pysty hillitsemään itseäsi kun tilanne niin vaatii tai jos joudut paniikkiin ollessasi yksin, se on ongelma. Jos lukitset itsesi oman ihosi sisäpuolelle etkä pysty kuoriutumaan ulos sieltä, se on myös ongelma.

On olemassa ihmisiä jotka luovat näkymättömän panssarin ympärilleen ja siten he piileskelevät maailmalta. He ovat kuin etana, joka vetäytyy kuoreensa eikä salli ihokontaktia todellisuuden kanssa. Heistä tulee lopulta näkymättömiä muille ja heidän käytöksensä, joka on liian itsepuolustuksellinen, voi synnyttää suuria vaikeuksia.

“Pilleriä, joka voi helpottaa yksinäisyyden oireita ja provosoitua eristäytymistä, ei olekaan vielä keksitty.”

– John Katzenbach –

Olla varautunut ei ole sama asia kuin olla upotettuna psyykkiseen eristäytymiseen. Ensimmäisessä tapauksessa henkilö ilmaisee mitä hän tuntee vain heille joihin hän todella luottaa tai jotka hän on tuntenut jo kauan. Psyykkisesti eristäytyneen henkilön tapauksessa kyse on siitä, ettei hän halua toisen henkilön tietävän mitä hän tuntee tai hänen kyvyttömyydestään kommunikoida. Silloin kaikki muuttuu huolestuttavaksi.

Mikä estää sinua jättämästä ihoasi kohdataksesi maailman?

Henkinen eristäytyminen on ensisijaisesti pelon merkki. Se aiheuttaa yhteyden karttamista muihin sen kuvitelman takia että toisen päästäminen liian lähelle tekee sinusta haavoittuvan ja se saattaa vahingoittaa. Kuvitelma on peräisin siitä väärästä uskomuksesta että sinulla ei ole voimavaroja tai mahdollisuuksia taklata tätä oletettua uhkaa tai käsitellä sitä kärsimystä joka siitä saattaa aiheutua.

Tämän tyyppinen eristäytyminen on hyvin yleistä ihmisissä jotka ovat kärsineet heihin kohdistuvasta aggressiosta tai väkivallasta. Yleensä he ovat käyneet läpi uhriksi joutumisen tai puolustuskyvyttömyyden tunteita väkivaltaisen teon takia. Tämä aiheuttaa trauman jos sitä ei käydä läpi terapeuttisesti ja se päätyy heijastelemaan henkisenä eristäytymisenä sekä muina oireina.

Itsensä eristävällä henkilöllä on negatiivinen käsitys itsestään. Jollain lailla he eivät tunne olevansa sosiaalisen ryhmän paikan arvoisia. On mahdollista, että heidän omat tunteensa hävettävät heitä, ja siten he päätyvät uskomaan että heidän itsensä ilmaiseminen on nokkavaa. Samanaikaisesti he antavat suhteettoman suurta arvoa muille: he pelkäävät toisten mielipiteitä, vihaa ja reaktioita.

Henkistä eristäytymistä saattaa olla useita eri asteita ja se ilmaisee itseään eri tavoin. Joskus pelko on ihon syvyydellä ja henkilö tietää että se mikä estää häntä pääsemästä siitä eroon on tuo pelko itse. Toisinaan tilanne peitellään jurolla käyttäytymisellä, halveksuvilla asenteilla tai täydellisenä välinpitämättömyytenä toisia kohtaan.

Emotionaalisesta eristäytymisestä sosiaaliseen eristäytymiseen

On vain loogista että meillä kaikilla on jonkinasteista varautuneisuutta esimerkiksi tunteidemme, ajatustemme ja unelmiemme ilmaisemiseen. Mutta asiasta tulee ongelma kun joku ei kykene missään olosuhteissa suullisesti ilmaisemaan mitä hänellä on piilossa ihonsa alla. Siinä vaiheessa voimme sanoa että kyseessä on henkinen eristäytyminen, tarkoittaen tilannetta jossa henkilö tuntee olevansa rajoittunut kehonsa sisäpuolelle.

Monissa tapauksissa nämä tilanteet ovat syntyneet aiheuttamatta näkyvää vahinkoa. He vain kytkeytyvät irti muista puhumalla heille vain pinnallisista asioista, ylläpitäen muodollista käytöstä erilaisissa tilanteissa tai omaksumalla stereotyyppistä käyttäytymistä. Sillä tavoin henkilö sopeutuu ympäristöönsä, mutta ei koskaan salli ihokosketusta sen kanssa. 

Toisissa olosuhteissa henkinen eristäytyminen johtaa myös sosiaaliseen eristäytymiseen. Henkilö päättää välttää yhteyttä muihin ja viettää kokonaisia päiviä puhumatta kenellekään, lukittautuen taloonsa ja välttäen kaikkia tilanteita joissa hän joutuisi kohtaamaan muita. Näissä olosuhteissa he saattavat helposti saavuttaa masennuksen tai ahdistuksen tilan vaikka ne saattavatkin olla olemassa jo ennestään.

Läheiset suhteet ovat ehdottomasti tarpeen henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Kaikkien ihmisten tarvitsee kehittää luottamukseen perustuvia suhteita tuodakseen esiin kaikkein aidoimman itsensä ja tunteakseen todella olevansa yhteydessä maailmaan.

Kaikkien tarvitsee kehittyä henkilökohtaisesti ja sosiaalisesti jotta he voisivat tehdä elämästään tyydyttävän kokemuksen. Jos sinä siis helposti lukittaudut itseesi, ehkä on hyvä pohtia miksi niin tapahtuu. Älä pelkää, astu ulos ihosi sisältä.