Ainut keino muuttaa todellisuuttasi on muuttaa ajatuksiasi
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Tuolla ulkona on todellisuus, meidän ulkopuolellamme, mutta me emme oikeastaan ole sen kanssa vuorovaikutuksessa. Ainut todellisuus jossa me todella elämme, on omien aivojemme luoma simulaatio. Aivomme tekee tämän ajatustemme kautta, jotka puolestaan voivat olla lähellä ulkopuolellamme olevaa todellisuutta, tai eivät.
Teoriassa siis, mitä vähemmän ajatuksesi ovat vääristyneitä tai puolueellisia, sitä lähempänä totuutta olet. Ongelmia ilmenee silloin kun olemme oppineet yleistyksiä, ennakkoluuloja ja mustavalkoisuutta, jotka etäännyttävät meitä siitä mikä on todellista. Ajatteleminen onkin osaltaan hengittämisen kaltaista; me teemme sen sitä edes tajuamatta. Mutta meidän ei tule uskoa kaikkea mitä ajattelemme. Itse asiassa joidenkin mukaan vain noin 20 % ajatuksistamme muuttuu varsinaisesti todellisuudeksi.
Meillä ihmisillä on toisinaan ajatuksia, jotka eivät ole linjassa ajankohdan tai tilanteen todellisuuden kanssa. Tällaisia ajatuksia kutsutaan vääristyneiksi tai järjettömiksi. Nämä ovat ajatuksia, jotka ilmaantuvat korviemme väliin ja estävät meitä näkemästä miten asiat todella ovat. Yleensä ne johtavat meidät tekemään virheitä, millä puolestaan on valtava ja suora vaikutus meidän tunteisiimme.
Meidän tulkintamme todellisuudesta, ei niinkään todellisuus itse, määrittelee olemmeko emotionaalisesti vakaita vai emme. Se mitä ajattelemme itsestämme ja omista kokemuksistamme on todellinen syy ahdistuksen ja masennuksen kaltaisten ongelmien taustalla.
Tällaiset vaivat ovat erittäin yleisiä kehittyneessä maailmassamme, mutta kaksi samassa tilanteessa olevaa ihmistä voi silti kokea ja ymmärtää sen eri tavoin. Tämä on todiste siitä, että loppujen lopuksi meidän omat ajatuksemme luovat meidän todellisuutemme.
Jos haluat muuttaa itseäsi, muuta ajatuksiasi
Monien psykologisten teorioiden pohjana on irrationaalisten ajatusten korvaaminen toisenlaisilla ajatuksilla, jotka sopivat paremmin yhteen todellisiin faktoihin. Avainasemassa on tällöin sen oppiminen, miten muuttaa omat ajatuksensa järjettömistä rationaalisiksi. Sellaiset ihmiset, joilla on kyky muokata omaa tapaansa ajatella, saavuttavat huomattavasti paremman hallinnan omien tunteidensa suhteen ja tekevät yleisesti ottaen parempia päätöksiä.
Yksi yleisimmin käytetyistä kliinisistä tekniikoista huonosti todellisuuteen vastaavaa ajattelua korjaamaan on keskustelu. Tällöin potilaalle osoitetaan, miten muokata omia uskomuksiaan kyseenalaistamalla niitä järkiperäisyyteen perustuen, kunnes potilas kykenee keksimään vaihtoehtoisen ja paremmin mukautuvan tavan ajatella. Lopullisena tavoitteena on, että potilas kykenee korvaamaan tai parantelemaan ajatuksiaan omin avuin.
Jopa jos olosuhteet ovat vaikeat, kuten tilanne työpaikan menettämisen tai eron jälkeen, eivät ne suinkaan parane ajattelemalla niitä liikaa. Itse asiassa omalla liikkumavarallasi on enemmän tekemistä omien ajatustesi saamisella hallintaan, kuin sillä saatko todellisuuden hallintaasi.
Miten muuttaa omat ajatukset ollakseen terve ja rationaalinen
Tapahtumat eivät aiheuta tunnetasoisia ja käytöksellisiä ongelmia. Ennemmin näitä aiheuttaa uskomukset, jotka piilevät ongelmien tulkintamme takana. Yksi perustavanlaatuinen tapa muuttaa omia ajatuksiaan on erottaa toisistaan järkevät ja järjettömät ajatukset.
Toisaalta jäykän ja ahdasrajaisen ajattelutavan omaaminen tarkoittaa, että ihminen ilmaisee itseään velvoitteen, tarpeen tai vaatimuksen ehdoin (minun täytyy, minun pitäisi, minun on pakko).
Kun nämä asiat eivät tapahdu toivotusti, ihminen kokee negatiivisia tunteita (masennusta, syyllisyyttä, vihaa, ahdistusta, pelkoa), jotka häiritsevät yrityksiä saavuttaa omat tavoitteet. Lisäksi ne laukaisevat käytöksellisiä muutoksia, kuten eristäytymistä, välttelevää tai eskapistista käyttäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Marín, N. L. (2006). La terapia racional emotiva de Albert Ellis. Norte de salud mental, 6(25), 126-129.
- Navas, J. J. (1981). Terapia racional emotiva. Revista latinoamericana de psicología, 13(1), 75-83.
- Municio, C. M. (2007). CÓMO COMBATIR LAS IDEAS IRRACIONALES: TERAPIA RACIONAL EMOTIVO CONDUCTUAL. In La psicología que nos ayuda a vivir: enciclopedia para superar las dificultades del día a día (pp. 575-588).
- Beck, J. (2015). Terapia cognitiva: Conceptos básicos y profundización (Vol. 141626). Editorial Gedisa.
- Aldás-Villacís, A., & Poveda-Ríos, M. (2021). Creencias irracionales y síndrome de burnout en el personal de salud del hospital José María Velasco Ibarra de la ciudad del tena en tiempo de covid-19. PSICOLOGÍA UNEMI, 5(9), 108-117.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.